Yhteiskunta

Georgian sota on virittänyt mielet kiistoille ajan suunnasta - ja tämän kamppailun vaikutukset eivät koske pelkästään Georgiaa tai rajaudu Kaukasukselle. Ne liittyvät yleisemmin käsityksiin turvallisuudesta ja tällä vuosisadalla noudatettavan turvallisuuspolitiikan perusteista.Valtasuuntana tulkinnoissa on ollut ajatus historian paluusta.

Brysselissä 7. syyskuuta 2008 kaksi rohkeaa yksilöä nimeltä Julez Edward ja Olivier Galand järjesti mielenosoituksen, jonka tunnukset olivat: Uusi 9/11-selvitys! Pysäyttäkää Isoveli. Pysäyttäkää Sota & Kapitalismi. Ajattele itse! [1]

Ensimmäinen mielenosoitus näillä tunnuksilla pidettiin Brysselissä jo viime vuonna, vaikka siitä ei saatu tietoja. Tänä vuonna eräät yhdistykset tukivat mielenosoitusta. Näihin kuuluivat kolmannen maailman velan lakkauttamiseksi toimiva komitea (CADTM) sekä toinen Brysselin Attac-yhdistyksistä.

Kun eduskunta käsitteli Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin periaatepäätöshakemusta, oli voimalan kustannusarvio 2,5 mrd €. Reaktorin sopimushinnaksi muodostui 3-3,2 mrd €. Ranskalaisen Capital-lehden mukaan OL3:n kustannusylitys olisi nyt 2,2 mrd euroa, eli reaktorin hinta olisi 5,2-5,4 miljardia.

Tanskalaisen Jyllands-Postenin julkaisemat pilapiirrokset Muhammedista loivat myrskyisän kysymyksen: missä suhteessa sananvapaus on "kuvanvapauteen" ja vihanlietsontaan? Voiko väkivaltaiseen kiistaan löytää keskustelun avulla sovinnollisen ja järkevän ulospääsyn?

Suomeen verrattuna maahanmuuttoystävällistä Norjaa on sohaistu silmään. Norjan ehkä arvostetuimman sanomalehden, Aftenpostenin järjestämän kolumnikilpailun voittaja Mohammad Usman Rana väitti 25.2. julkaistussa kirjoituksessaan, että Norja - ja useimmat länsimaat - on niin maallistunut, että uskonnollisten mielipiteiden esittäminen on arveluttavaa.

Globalisaatio on poliittinen prosessi, jossa eri tahot omalla toiminnallaan luovat globaalin todellisuuden. Globalisaatio ei ole ihmisten toiminnasta riippumaton ilmiö, vaikka pääministeri Matti Vanhanen tuntuu luulevan päinvastaista.

Turvallisuuspolitiikka on politiikkaa eikä juristeriaa. Siksi EU:n perussopimuksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevää lukua ja etenkin sen ensimmäistä artiklaa on hyvä lukea pikemminkin aikomusten ilmaisuna kuin "jumalan sanana".

Keskustelu ihmiskaupan uhrien oikeasta lukumäärästä muuttuu helposti tekniseksi. Onko oikein puhua 27 miljoonasta orjuudessa elävästä ihmisestä, kuten tutkija Kevin Bailes tekee? Vai onko Yhdysvaltojen arvio miljoonista ihmiskaupan uhreista - mukaan lukien maarajojen sisäinen ihmiskauppa - oikeampi tarkastelunäkökulma?

Helsingin vanhalla ylioppilastalolla oli kuuntelijoita 400- 500, nuoria ja vanhempia, kun Immanuel Wallerstein puhui talouden kaaoksesta ja uhkaavasta muutoksesta. Pienetkin teot vaikuttavat siihen, voittaako Davosin vai Porto Alegren henki kapitalistisen järjestelmän kriisiydyttyä.

"Ensimmäistä kertaa valtio kumarsi hyppysirkkaglobalisaation suuntaan ja käänsi selkänsä kansalle Stora Enson Kemijärven ja Summan tuotantolaitosten lakkautuspäätöksessä." Näin sanoi Kemijärven "massaliikkeen" puuhamies Kari Väänänen Helsingissä 29.1.2008 pidetyssä kansankokouksessa. Lähes 500 hengen yleisö osoitti suosiotaan äänekkäästi. Tunnelma oli tiivis ja paikalle uskaltautuneet ministerit saivat kipakkaa kritiikkiä.

Emeritus professori Jyrki Käkönen sanoi sen suoraan: Ulkopoliittisen instituutin Nato-raportti täyttää hädin tuskin edes gradun kriteerit. Lähteinä on käytetty lähes pelkästään Naton omia dokumentteja, eikä teksti tarjoa mitään uutta. Toisin sanoen sitä voidaan kutsua nollatutkimukseksi. Raportti esittää väitteitä, joita se ei perustele.

Yhdysvaltojen mahdollisesta lamasta on julkisuudessa esitetty hyvin monenlaisia ja vastakkaisia arvioita. Vaikuttaa kuin rahoitusmarkkinoiden monimutkaiset välineet olisivat menneet jo sellaiseen vyyhteen, että juuri kukaan ei kykene enää loogisesti seuraamaan, mihin mikäkin nuoranpätkä johtaa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta Suomen kahtia repineestä sisällissodasta. Kotikaupungissani on ollut vaikea olla huomaamatta sitä innostusta, joka sotaan jälleen kohdistuu. Järjestetään luentotilaisuuksia, muistohetkiä, näyttelyitä ja Tampereen valtauksen muistopäivänä jopa historiallinen kuvaelma. Työväenmuseo Werstas kannustaa kansalaisia lahjoittamaan viimeisetkin sotamuistot lipastonlaatikoista museokokoelmiin.

Jonotin muutama viikko sitten yöpitsaa Washington DC:ssä. Yksi asiakkaista - valkoinen, pienessä sievässä ollut mieshenkilö - alkoi ylistää Barack Obamaa mustalle miesmyyjälle. Aluksi ajattelin, että valkoisilla amerikkalaisilla näyttää olevan jo noloutta hipova tarve osoittaa, miten suvaitsevaisia ja muutoshaluisia he ovat. Salakuuntelin kuitenkin vielä vähän lisää ja havaitsin, että tämä yön vaeltaja kykeni melko hienosyiseen analyysiin vertaillessaan Obaman ja Hillary Clintonin poliittisia avauksia.

Vuosikymmenen on suomalainen eliitti - valtalehdistö, talouselämä ja niiden mukana oikeisto -Pekka Peltola on valtiotieteiden maisteri määrätietoisesti ja päivittäin rummuttanut Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä. Tämä joukko on hyvinkin rahatietoista väkeä. Silti jäsenyyteen liittyvät taloudelliset aspektit eivät ole olleet juuri lainkaan esillä kampanjassa. Nato haluaa kaikkien jäsenmaidensa käyttävän puolustusmenoihinsa 2% BKT:stä. Suomi käyttää nyt 1,4%.