Lisää lumetta kansalle?

Emilia Palonen
15/05/2009

Lumedemokratia: Katja Boxberg ja Taneli Heikka - WSOY, Barrikadi, 2009, 302 s.Lumedemokratia: Katja Boxberg ja Taneli Heikka - WSOY, Barrikadi, 2009, 302 s.Kauppalehden toimittajat keräsivät julkisuutta keväällä 2009. Lumedemokratian puoluepolitiikkaa on haukkua demarit ja maataloustuki-Keskusta sekä muutama vanhan polven kokoomuslainen. Populismi näkyy jo alaotsikossa Kun konsensus vei rahan ja vallan suomalaisilta – kai juuri suomalaiset veivät nämä toisiltaan! Vai oliko kyse neuvostokätyreistä?

Kirja kyseenalaistaa konsensuksen kulttuurin Suomessa. Ytimelle tämä sopii: vähemmän asiantuntijoita ja enemmän keskustelua, vähemmän korruptiota ja hymistelyä, kiitos! ”[Sopupeli] toimii konsensus-Suomen kansalaista vastaan. Sen paremmin poliittiset puolueet kuin instituutiot eivät haasta toisiaan.” Kyllä.

Mutta ehdotettu kaksipuoluemalli ei konsensuksen ongelmaa poista (väitöskirjani todisti). ”Akateemista tutkijaa”, kuten Boxberg ja Heikka koulutettuja tutkijoita kutsuvat, kritiikitön keskittyminen satunnaiseen lehtitietoon tosiasioina ärsyttää. Konsensuksen historia alkaa vasta vuoden 1973 poikkeuslaista Kekkoseen uudelleenvalitsemiseksi.

Toimittajat laukovat totuuksia, vaikka peräänkuuluttavat keskustelua. Poliittista individualismia ja talousmallia tuodaan Yhdysvalloista – ja Ruotsista, jossa sitä tuskin on nähty. Yhdysvalloissa jo syksyllä puhjennut kriisi ei kyseenalaistanut taloustoimittajien uskoa finanssikapitalismiin.