Aihearkisto: Numero 2016-2

Sunny ways, people!

Stefan Randström

Revolutions suck.

Greatest anomaly in the political kingdom: a beast that eats its children. People suffer, and then they suffer more. And more. Guts and dust and dirt and gulag. No end in sight.

Except when they happen peacefully, in slow motion. Like the Canadian one Justin Trudeau pulled off the other day.

Sunny ways, people!

Lue loppuun

Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Eero Suoranta

Kasvattaakseen ”pehmeää valtaansa” Kiina panostaa PR-kampanjoihin ja kansainväliseen mediatoimintaan. Strategian onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, kuinka viehättävänä Kiina näyttäytyy ulkomaiselle yleisölle ja potentiaalisille yhteistyökumppaneille.

Lue loppuun

Espanja vuonna 1936 – solidaarisuutta ja kyynistä politiikkaa

Hannu Reime

Espanjan sisällissota oli toisen maailmansodan kenraaliharjoitus, joka toi esiin ihmisluonteen sekä kauhistuttavimmat että hienoimmat puolet. Sen aikana pantiin myös toimeen ennennäkemättömän syvällinen yhteiskunnallinen vallankumous.

Lue loppuun

Miten estää nuorten radikalisoituminen

Suldaan Said Ahmed

SuldaanSaidAhmed_web2Radikalisoituminen on pitkä prosessi ja vaihtelee jokaisen kohdalla, mutta yleensä radikalisoituneita yhdistää ulkopuolisuuden tunne, näköalattomuus ja syrjinnän kokemukset yhteiskunnassa. Nämä kaikki antavat kasvupohjan radikalisoitumiselle.

Lue loppuun

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Anni Lahtinen

Anni_LahtinenNiin Suomen kuin Euroopankin turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Aiemmin Suomessa on tehty hallituskauden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Nyt sen osana on tehty erillinen selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, minkä lisäksi tehdään vielä erikseen selonteot puolustuksesta sekä sisäisestä turvallisuudesta. Valmisteilla on myös Euroopan unionin uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva globaalistrategia. Edellinen on vuodelta 2003.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2016

s01_YDIN_02_2016_KORJYdin 2/2016 paneutuu kirjallisuuteen ja historiaan sekä niiden merkitykseen yhteiskunnalle. Teatteriohjaaja Esa Leskinen puhuu uneksimisen tärkeydestä ja hyötyajattelun heikkoudesta. Brasilialainen kirjailija Jéferson Assumção puolestaan pitää kirjallisuuspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä moninaisuuden puolustamista. Elina Liikanen kirjoittaa sisällissodan käsittelystä Espanjan kirjallisuudessa ja Hannu Reime siitä, millaista yhteiskuntaa sodan aikana yritettiin rakentaa. Aleksi Kuitusen ja Simo Ortamon artikkelit taas käsittelevät neuvostoajan merkitystä Liettuan kirjastoille sekä nyky-Viron mielenmaisemalle.

Ydin käsittelee myös Taiwanin ja Kiinan suhteita, Justin Trudeaun valintaa Kanadan pääministeriksi, Turkin tilannetta sekä Meksikon kadotettuja opiskelijoita. Iina Lievonen-Thapan kuvareportaasi näyttää, millaista on Kathmandussa vuosi maanjäristyksen jälkeen, ja lehden kulttuurijutuissa tarkastellaan, miten menneisyydestä voi puhua esimerkiksi teatterin keinoin.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2016: Päiväunia

Arja Alho

arjaLiisa kysyy Ihmemaassa Irvikissalta neuvoa, minkä tien valitsisi. Irvikissa vastaa sen riippuvan siitä, mihin haluaa päätyä. Tätä kysytään nyt myös Suomessa.

Viime eduskuntavaaleista on vuosi. Hallitus lupasi ohjelmassaan, että ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Mutta toisin on käynyt. Vuoden päivät on kipuiltu kilpailukykysopimuksen kanssa. Mikko Mäenpää kiteyttää epäluottamuksen ytimen: ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.

Normien purku vaikutti järkevältä byrokratian kitkan vähentämiseltä. Mutta kun konkreettiset esitykset on ladottu pöytään, kyse onkin markkinavetoisesta mellastamisesta, jonka jalkoihin jäävät niin ihmiset kuin ympäristökin.

Lue loppuun