Suohpanterror on saamelaisista kuvataiteilijoista koostuva taiteilijaryhmä, joka pysyttelee anonyymeinä.
Norjan hallitukselle annettu esitys Haltin huipun luovuttamisesta herätti lähinnä huvitusta. Kuinka varastaja voi antaa toiselle varastajalle jotain, mikä ei ole oikeasti heidän? Jos rajaa lähdetään oikeasti siirtämään, siitä nousee varmasti mekkala.
Suohpanterror haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa ja nostaa epäkohtia esille paitsi saamelaisten, myös muiden alkuperäiskansojen näkökulmasta. Osa toiminnastamme on keskustelua saamelaisyhteisön sisälle, osa Suomen sisäiseen keskusteluun ja osa voi olla globaalia.
Kaikki alkuperäiskansat ovat tietyllä tavalla yhtä ja koemme yhteenkuuluvuutta. Kun Suohpanterror matkustaa ulkomaille näyttelyihin, tuomme sellaisia asioita esiin näyttelyissämme, mitkä koskettavat myös paikallista. Saamelaisilla alkuperäiskansana ovat kuitenkin asiat paremmin kuin monilla, meitä ei ole yritetty samalla tavalla joukkomurhata kuin suurinta osaa alkuperäiskansoista. Mutta meillä on Suomessa omat rakenteelliset ongelmat. Ja ne kaikki liittyvät toisiinsa, siihen että miten valloittajat kohtelevat vähemmistöjään.
Lähitulevaisuuden näkymät näyttävät pahalta – mitä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ja miksei siihen pystytä puuttumaan ajoissa. Alkuperäiskansat ovat eläneet aina luonnosta ja se on heidän perinteisten elinkeinojensa perusta. Perinteiset elinkeinot eivät ole enää tulevaisuudessa mahdollisia ja se on huolestuttava skenaario.
Olisi mukava nähdä jotain konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miten täällä pystyttäisiin elämään tasa-arvoisesti tai minkälainen elintaso olisi sellainen, mikä pystyttäisiin tasaamaan koko maapallolle?
Peruskouluissa tulisi kertoa historiasta laajemmin, saamelaiset alkuperäiskansana huomioon ottaen. Suomalaiset eivät tiedä saamelaisista juuri mitään, eivätkä ymmärrä. Eikä se ole ihme, kun saamelaisista kerrotaan hyvin vähän esimerkiksi koulukirjoissa. Suomen alueella on kuitenkin muitakin rikkaita kulttuureita valtakulttuurin lisäksi.
Suomessa saamelaiskulttuuria vähätellään ja sen ominaispiirteitä karnevalisoidaan. Saamelaisilla on esimerkiksi todella rikas ja korkealaatuinen käsityökulttuuri. Turistimyymälöissä myydään kuitenkin vain halpoja kiinalaisia jäljitelmiä, joilla ei ole tekemistä saamelaiskulttuurin kanssa. Tätä kutsutaan kulttuuriseksi omimiseksi.
Kouluopetuksen kautta suomalaiset oppisivat ehkä ymmärtämään sen, miksi saamelaiset pahastuvat, kun missi menee pilailupuodin ”saamelaisasussa” kisoihin. Se, ettei edelleenkään esimerkiksi historiassa, äidinkielessä, musiikissa tai kuvaamataidossa opeteta saamelaisista ja saamelaisten kulttuurista, on sitä samaa hiljentämisen jatkumoa kuin saamelaisiin vuosikymmenten ajan kohdistunut assimilaatiopolitiikka.
Vuosi 2015 oli vain yhtä farssia saamelaisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Ensiksi hallitus jätti alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifioimatta. Syksyllä korkein hallinto-oikeus ja saamelaiskäräjät kiistelivät saamelaismääritelmästä ja vuoden lopulla metsähallituslakiesitys eteni ilman, että saamelaisia otettiin huomioon. Metsähallituslaista pois pudotetut kulttuurin ja elinkeinon heikentämistä koskevat kohdat ovat sen takia todella oleellisia, että alkuperäiskansana saamelaiset ovat niitä, jotka vielä harjoittavat perinteisiä elinkeinoja.
Kun saamelaisten olemassaoloa ei myönnetä, ei tarvitse käsitellä ongelmia. Ehkä se on kaikista helpointa, että saamelaisia pidetään vain kielivähemmistönä. Ei nähdä, että se on oma kulttuuri ja oma kansa.
Haastattelija Venla Toivonen & kuva Pekka Elomaa.