Tansanian valtio on kiinnostunut ulkomaille muuttaneista kansalaisistaan, ainakin mitä tulee diasporan mahdollisuuksiin investoida maan talouskehitykseen. Tämä johtopäätös jäi päällimmäiseksi mieleen kansainvälisen muuttojärjestö IOM:n Catherine Matashan esityksestä, jossa käytiin läpi Tansanian diasporaa ja valtion kanssa yhteistyössä toteutettavia hankkeita.
”Tansanian diasporasta ei tällä hetkellä ole oikein hyvää kuvaa. Ulkomaille muuttaneista ei ole kunnollisia tilastoja, mutta arvio on, että noin 3 miljoonaa tansanialaista asuu ulkomailla”, kuvaili Catherine Matasha.
Diaspora-kuvan selkiyttämiseksi, tilastojen parantamiseksi ja yhteyden saamiseksi maasta muuttaneisiin tansanialaisiin tekeillä onkin nyt työkaluja muuttoliikkeen kartoittamiseksi. Lisäksi tekeillä on verkkoportaali, joka tarjoaisi alustan diasporan osaamisen ja Tansanian työvoimatarpeen yhdistämiseen.
Raha ponnistaa kuitenkin motivaattoreista päällimmäiseksi.
”Valtio toivoo diasporalta investointeja. Valitettavasti suuri haaste diasporan ja valtion välillä on ollut epäluottamus, jota nyt pyritään purkamaan, sillä ulkomailla asuvat tansanialaiset voivat olla avaintoimijoita maan kehittämiseksi”, Matasha totesi.
Investointien vauhdittamiseksi Tansanian valtio on muun muassa erillistä pankkipalvelua diasporan käyttöön, jonka kautta rahaa voisi siirtää helpommin. Lisäksi tuetaan tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää, miten ulkomaisten rahansiirtojen kuluja voisi karsia.
Vuonna 2013 ulkomailla asuvat tansanialaiset lähettivät lähtömaahansa 75 miljoonaa dollaria, mikä on vain 25 dollaria arvioitua diasporassa asuvaa kohden. Onkin realistinen arvio, että diaspora voisi potentiaalisesti lähettää huomattavasti suuremman summan rahaa Tansaniaan, mutta onko sillä motivaatiota tähän?
Konsultit Charles Mrema ja Linda Helgesson Sekei toteuttavat parhaillaan ensimmäistä harjoitusta Tansanian diasporan profiloimiseksi. Toistaiseksi he ovat tavoittaneet varsin pienen osan diasporasta keskittyen kansainvälisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivisiin, korkeasti koulutettuihin tansanialaisiin. Toisaalta juuri tässä ryhmässä on potentiaalisia investoijia.
Selvityksen alustavien tulosten mukaan investointeja kotimaahan estävät tällä hetkellä etenkin korruptio ja lainsäädännölliset tekijät, sekä jo aiemmin mainittu epäluottamus Tansanian valtiota kohtaan.
Matasha, Mrema ja Helgesson Sekei alustivat järjestöverkosto Policy Forumin Dar es Salaamissa järjestämässä aamiaisväittelyssä, joita on kerran kuussa vaihtuvalla teemalla. Alustusten jälkeen käytiinkin vilkas keskustelua, jossa kritisoitiin muun muassa sitä, että Tansanian valtiota tuntuvat kiinnostavan vain diasporan rahat sen sijaan, että se olisi kiinnostunut niistä taidoista, joita diasporalla olisi mahdollisuus jakaa.
Ison-Britannian Tansanian diasporan yhdistystä edustanut nainen kommentoi, että monelle Britanniassa asuvalla tansanialaisella ei välttämättä ole varaa investointeihin, mutta monella on kuitenkin kapasiteettia, josta lähtömää voisi potentiaalisesti hyötyä. Hän nosti esiin myös diasporan epäluottamuksen IOM:ää kohtaan, sillä järjestö on toiminut yhteistyössä Ison-Britannian valtion kanssa vapaaehtoisten paluumuuttojen järjestämiseksi, mistä on jäänyt kuva, että IOM auttaa Britanniaa maahanmuuttajien karkoittamiseksi.
Tilaisuudessa oli läsnä myös kaksi Suomeen muuttanutta tansanialaista. Heistä toinen, Dennis Londo tekee parhaillaan väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa ja työskentelee Lähetysseurassa, tällä hetkellä sosiaalityön neuvonantajana Kambodzhassa.
Londo toi keskusteluun muutamia kiinnostavia näkökulmia. Ensinnä hän huomautti, että muuttokeskustelua käydään vahvasti muuttajia vastaanottavien maiden näkökulmasta käsin, mutta itsensä diasporan ääni tai lähtömaiden ääni, jää usein keskustelussa huomiotta.
Tämäkin tansanialaisen diasporan ja maahanmuuton parissa toimivien organisaatioiden välinen dialogi käytiin Tansaniassa pääasiassa ilman suurimpien vastaanottajamaiden edustajia.
Lisäksi hän huomautti, että vaikka rahalähetyksillä on iso merkitys globaalissa taloudessa, on niillä myös negatiivisia vaikutuksia, joista olisi hyvä keskustella. Rahalähetyksillä ylläpidetään esimerkiksi konflikteja, mihin tulisi puuttua.