Ulkomaalaisena opiskelijana vietän mahtavaa aikaa Suomessa ja opinnot täällä antavat minulle sekä akateemisesti että älyllisesti paljon. Tämä maa on suojellut  oikeuksiani ja antanut minulle turvallisuutta, kunnioitusta ja onnea, sekä  hyväksynyt erilaisen taustani.

Yliopistossa, jossa opiskelen, on aidosti monikulttuurinen oppimisympäristö. Varmasti tämä yliopisto on esimerkki myös  muista suomalaisista yliopistoista, jotka edelleen arvostavat ulkomaalaisten opiskelijoidensa luomaa kansainvälistä ilmapiiriä.

Varmasti suurin osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista on tyytyväisiä  suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomi näyttää korostavan laadukkaan  koulutuksen merkitystä ja tekee koulutusjärjestelmänsä kehittämisessä parempaa  työtä kuin muut läntiset vastineensa. Olen aina voinut ylpeänä kertoa eri puolilla maailmaa asuville ystävilleni suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Suurin osa Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa asuvista ystävistäni on valittanut korkeista lukukausimaksuista. On ollut hienoa vastata siihen kiittämällä Suomea ilmaisesta koulutuksesta.

Onkin vain loogista väittää, että todella laadukas koulutusjärjestelmä tavalla tai toisella takaa ulkomaalaiselle opiskelijalle työllistymisen koulutusta vastaavalle alalle valmistumisen jälkeen tai jopa  opintojen aikana.

Tämä väite on kuitenkin ristiriitainen nigerialaiselle, Turun yliopistossa kauppatieteitä opiskelevalle Abayomille, joka valitti minulle tilanteestaan Suomessa:

”Olen asunut Suomessa neljä vuotta. Suurin osa suomalaisista puhuu hyvää  englantia, ja suomen kielen harjoittelu on ollut haastavaa: suomalaiset puhuvat minulle englantia minne vain menenkin. Myönnän, että suomeni ei ole riittävän hyvää suomenkielisiin kollegoihini verrattuna. Minun on kuitenkin pakko saada  töitä selvitäkseni täällä, perheenikään ei voi loputtomiin antaa taloudellista tukea. Aina kun haen töitä, työnantaja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. ”

Kysyin, miten hän aikoo ratkaista ongelman. Mitkä ovat hänen  suunnitelmansa?

”Aion lähteä Yhdysvaltoihin, ehkä löydän paremmat mahdollisuudet sieltä”, Abayomi vastasi.

Abayomin tilanne on tyypillinen tuhansille Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille. Valitettavasti nuo suomalaisista yliopistoista maistereiksi ja tohtoreiksi valmistuvat ulkomaalaiset muuttavat täältä pois löytääkseen parempia työskentelymahdollisuuksia. Kuulostaa, kuin koulutuksen huipulla oleminen ei olisi tarpeeksi.

Suomen tilanne ei ole kovin huono, mitä tulee sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä ja yleensä. Tasa-arvoa koskevien tutkimusten mukaan naisia syrjitään joillakin aloilla. Ulkomaalaisen opiskelijan kohdalla syrjintä on arkipäivää melkein kaikilla aloilla valmistumisen jälkeen ja ennen sitä.

Vaikka tämä ei olisikaan koko totuus, voisin väittää heidän olevan umpikujassa työmarkkinoilla. Ulkomaalaisten valmistuneiden poismuutto Suomesta merkitsee menetystä  suomalaiselle akateemiselle työvoimalle. Se on myös osoitus sekä heikosta suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta että erilaisuuden hyväksymisestä, ja  tätä myöten homogeenisesta yhteiskunnasta.

Se merkitsee huonompia mahdollisuuksia pitää väestörakennetta nuorena, ja oppia vieraista kulttuureista, uskonnoista ja kielistä. Ja viimeisenä, muttei  vähäisimpänä mainittakoon, että poismuutto ei paranna Suomen mainetta kansainvälisesti.

On sääli, että jotkut suomalaiset sanovat ulkomaalaisten työttömyyden syyn löytyvän kielimuurista. Tämä on yleinen argumentti maahanmuuttovastaisten ihmisten keskuudessa, sekä heidän keskuudessaan, joilla on samanlainen näkemys ulkomaalaisten korkean työttömyysprosentin  perustelemisesta.

Toisaalta täytyy muistaa, että suomen kielen taito ei myöskään takaa työpaikkaa ulkomaalaiselle. On parempi olla edes mainitsematta mustien kohtaamaa syrjintää, mitä työllistymiseen tulee.

Samaan aikaan Ruotsissa kansalaisuuden saaminen ei edellytä kielitaitokoetta. Maahanmuuttaja voi siis hakea kansalaisuutta ilman ruotsin kielen taitoa. Tämä tekee Ruotsista yhden maailman suvaitsevaisimmista valtioista. Onko edelleen tärkeintä voittaa Ruotsi vain jääkiekkokaukalossa?

Perussuomalaisten kannattaja saattaa tätä tekstiä lukiessaan miettiä seuraavaa:  Jos tilanne Suomessa heikkenee edelleen työttömien määrän noustessa tänä vuonna keskimäärin 8,4 prosenttiin, tuleeko ulkomaalaisten työskentely täällä sallia, jos työtä ei löydy suomalaisillekaan?

Tällaisen periaatteen mukainen ulkomaalaisten työmahdollisuuksien kieltäminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuten sanonta kuuluu, se olisi bensan heittämistä liekkeihin.

Suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisongelmat tulisi ratkaista erikseen, eikä työttömyyttä voida ratkaista yksinkertaisella sosiaalista työtä koskevalla lainsäädännöllä.