Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015

Puheenvuoro 29: Ukrainasta Suomeen – ja takaisin

Ievgenii Sinielnikov muutti viime syksynä Suomesta takaisin kotimaahansa Ukrainaan. Nyt hän tekee vapaaehtoistöitä ja kuljettaa pääkaupungista Kiovasta tuoreita vihanneksia ja muita elintarvikkeita sotilaille Itä-Ukrainaan. Ukrainan ja Suomen välillä Sinielnikov näkee paljon yhtäläisyyksiä.

Katso Ievgenin haastattelu: https://youtu.be/h9w-Y8-CaNE

Puheenvuoro 28: Minne unohtui lapsen etu?

Punainen. Lapsi on juuri kertonut, minkä väriset seinät hänen perheellään oli. Maahanmuuttovirkailija kirjaa ylös värin ja huomautuksen, että lapsi on antanut harhaanjohtavia tietoja viranomaisille. Neljä vuottasitten lapsi antoi vastauksen samaan kysymykseen. Vastaus oli oranssi. Lue loppuun

Puheenvuoro 27: Suomen mustavalkoinen media?

Neljä toimittajaa ja tutkija kertovat rasismista ja siirtolaisten ja vähemmistöjen käsittelystä mediassa Suomen Punaisen Ristin uudessa julkaisussa Ei niin mustavalkoista. Julkaisun tarkoituksena on auttaa median ammattilaisia aihepiirin käsittelyssä.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2015

Ydin 1/2015Vuoden ensimmäinen Ydin paneutuu erilaisiin todellisuuksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Etääntyminen yhteiskunnissa luo säröjä todellisuuteen ja jakolinjat uhkaavat syventyä.

Tutkijat Juho Saari ja Hanna Wass, sekä emeritusprofessori Göran Therborn pohtivat vuotaako demokratian ja hyvinvointivaltion vene, sekä mistä paikkaustarpeet.
Eriarvoisuuden kasvuun pureudutaan useammasta näkökulmasta. Jussi Saramo kirjoittaa kolumnissaan, ettei eriarvoisuus ole luonnonlaki ja Jussi Ahokas pohtii miksi eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä. Tutkija Antti Kaihovaara taas painottaa miten eriarvoisuuden luomat jakolinjat uhkaavat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robin Hahnel uskoo vaihtoehtoisen talousjärjestelmän kehittämisen ratkaisevan yhteiskuntien ongelmia. Hänen malliaan kapitalismin vaihtoehdoksi on jo mallinnettu onnistuneesti tietokoneilla. Emeritusprofessori Seppo Hentilä taas kertoo miten yhteiskunnalliset säröt historiassa ovat synnyttäneet Saksasta alkaneen Pegida-liikeen.

Ukrainan konfliktin seurauksia Euroopalle tarkastelee Hannu Reime ja paikallisella tasolla Arno Tanner. Johanna Sumuvuori korostaa siviilien merkitystä konfliktien ratkaisussa. Lehdessä käsitellään myös Euroopan unionin sisäisiä muuttovirtoja, taistelurobottien kehitystä, Kiina kirjoitusmerkkejä vallankäyttönä sekä esitellään Pentti Kurikan Nimipäivienkin syntyyn vaikuttaneen kehitysvammaisten Lyhty-projektin taidenäyttelyä.
4 Pääkirjoitus: Työ puheen on ylevätä työtä
6 Tekijät
7 Ytimekkäät
11 Kolumni Jussi Saramo: Eriarvoisuus ei ole luonnonlaki
12 Kolumni Timo Mielonen: Verkkovalvonnan kyseenalainen tehokkuus

Ydinhetki

14 Arja Alho: Samassa veneessä?
21 Timo Virtala: Herra Leen vieraana
24 Aino Haavio: Siviilit torjumaan kriisejä
28 Fredrik Österblom: Perustulon kansainvälinen historia
32 Pirkko Jyväkorpi: Kaikki naiset sotia vastaan
36 Anna Malinen: Autonomisista asejärjestelmistä robottisotiin?
40 Jenni Heikka: EU-kansalaisten karkotusten määrä kasvaa Belgiassa
44 Kimmo Kiljunen: Rauhan asialla ammatikseen
46 Simo Ortamo: Rikkailta köyhille
50 Riitta Oittinen: Afrikkalaisia Kiinassa

Ytimessä

56 Hannu Reime: Köydenvetoa Eurooopan reviireistä
61Seppo Hentilä: Pegida ja Itä-Saksan pitkä varjo
65 Eero Suoranta: Kiinan kirjoitusmerkit sivistyksen ja vallan kielenä
69 Antti Kaihovaara: Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä
74 Arno Tanner: Lisääkö Ukrainan ihmisoikeuskehitys pakolaisuutta Suomeen?

Ydinkokemus

80 Rita Dahl: Vasemmistolaisen maailman kannattaja
84 Arja Alho: Profeetan parta
86 Kalevi Suomela: Kiovan Rusista Maidanin aukiolle
89 Kirja-arviot
90 Eero Suoranta: Mistä puhumme, kun puhumme internetistä?
92 Kirja-arvio
93 Levyt
94 Pia Lohikoski: Muotokuvia ihmisyydestä
95 Heta Heiskanen: Minne unohtui lapsen etu?
96 Kolumni Jussi Ahokas: Miksi taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä?
98 Pala historiaa

 

Ydin pahoittelee lehden viivästymistä painon teknisten ongelmien vuoksi.

Pääkirjoitus 1/2015: Työ puheen on ylevätä työtä

Päätoimittaja Arja AlhoJos joku luulee, että poliitikon elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta, kiitosta ei saa koskaan. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena vihataan. Kansan kusitolppana olo tympii, palkka on liian pieni ja miksi ihmeessä pitää olla vaalit?

Jos joku luulee, että sairaanhoitajan elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta ja aina on menossa joku organisaatiomuutos. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena saa turpiin. Suomen lamakin on sairaanhoitajien palkankorotusten syy. Vakituisista työsuhteista kilpaillaan ja miksi ihmeessä tässä härdellissä pitäisi vielä olla kiinnostunut politiikasta ja äänestää?

Lue loppuun

Siviilit torjumaan kriisejä

Rauhaa rakentavat kestävimmin siviilit, arvioi kansanedustaja Johanna Sumuvuori. Hänelle kriisinhallinta merkitsee ennen muuta konfliktien ennaltaehkäisyä.

Johanna SumuvuoriVihreä kansanedustaja Johanna Sumuvuori profiloituu eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana.

Viime vuosina hän on valmistellut poliittisen historian alaan kuuluvaa väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Asiantuntemusta hän on kartuttanut parin vuosikymmenen ajan myös rauhanjärjestöissä.

– 1990-luvulla toimin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Rauhanpiippu-järjestössä. Sieltä tie vei muun muassa Sadankomiteaan, Sumuvuori kertoo eduskunnan Kansalaisinfon kahvilassa. Lue loppuun

Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä

Erilaisten jakolinjojen kasvu on leimannut yhteiskunnallista kehitystä niin Suomessa kuin muuallakin, kirjoittaa Kalevi Sorsa Säätiön tutkija Antti Kaihovaara. Kehityksestä on syytä olla huolissaan, sillä se vähentää enemmistön hyvinvointia varallisuudesta, poliittisista näkemyksistä tai asuinpaikasta riippumatta.

Lue loppuun

Puheenvuoro 26: Työtä ja turvaa Suomesta

Mayra Da Silva muutti Suomeen Venezuelasta, missä ihmiset ovat osoittaneet mieltään hallitusta vastaan jo yli 12 vuotta. Mayran kotimaassa Venezuelassa inflaatio on korkealla ja peruselintarvikkeistakin on pulaa. Pahimmillaan riisiä ja kahvia voi joutua jonottamaan jopa viisi tuntia. Sananvapauttakaan ei juuri ole ja ruokajonosta napattu valokuva voi johtaa vankilaan. Elämänmuutoksen lisäksi Mayraa houkutteli Suomeen tasavertainen ja luottavainen työkulttuuri.

https://youtu.be/iHUODQT8uNM

Puheenvuoro 25: Migration trends in Africa

Migration in Africa combines all the dynamics we find in migration patterns worldwide. The regions and situations across the continent frequently overlap and interconnect. The challenge is to deal with the negative forms of migration while facilitating positive mobility.

Lue loppuun

Puheenvuoro 24: Ra­sis­mi Suo­mes­sa elää ja voi hy­vin

Ei-valkoinen ja vierasniminen kohtaa Suomessa paljon arkipäivän rasismia, vantaalainen toimittaja ja radiojuontaja Koko Hubara kertoi Radio Helsingin haastattelussa keskiviikkona 25. helmikuuta. Hubara nosti kissan pöydälle Ruskeat tytöt -blogillaan, jota hän pitää Lily.fi -sivustolla.

Hubaraa on nimitelty kadulla ja kysytty, onko hän saanut lastenrattaansa ilmaiseksi. Lapsena aikuinen mies kävi häneen käsiksi ruokakaupassa ja syytti varkaaksi. Hubara on kohdannut arkirasismia niin kaduilla, työhaastatteluissa, baareissa kuin terveyskeskuksissakin.

– En itse herää aamuisin ajatellen, että mä olisin jotenkin puoliksi suomalainen tai ei-suomalainen tai ei-valkoinen tai värillinen tai ruskea, mutta mua muistutetaan siitä jatkuvasti joka paikassa.

Koko Hubaran isä muutti Suomeen ennen 1990-luvun lamaa. Koko itse on syntynyt ja asunut pääkaupunkiseudulla koko ikänsä.

– Kun isä tuli, oli aika myönteinen ilmapiiri ihan kautta Suomen.

– Ehkä se oli ensimmäinen lama silloin 90-luvun alussa, joka kiristi jonkun verran ilmapiiriä ja nyt taas uudestaan. Nyt taas huomaan, että tämä poliittinen lataus, mikä meillä on tässä maassa, on selvästi kiristänyt fiiliksiä katukuvassa.

Koko Hubara on lopen kyllästynyt arkipäivän rasismiin.

– En näe mitään syytä odottaa, että se muutos tulisi. Mulla on mennyt jo puolet elämästä siihen, että mä odotan sitä, että mut hyväksyttäisiin suomalaisena. Tai että ylipäätään suomalaisuuteen voisi sisältyä jotain muuta kuin valkoinen ihminen, jonka sukujuuret ovat vuosisatoja olleet täällä.

Podcast haastattelusta on kuunneltavissa Radio Helsingin sivuilla. Hubaran pitää blogia Lily.fi -sivustolla.