Pirkko Saisiota raivostuttaa Venäjän sananvapaustilanne ja huolestuttaa ulkoministeri Timo Soinin ylimielinen käytös. 40-vuotistaiteilijajuhlaa viettävästä kirjailijasta on tehty useita väitöskirjoja.

Kirjailija Pirkko Saision ja ohjaaja-puoliso Pirjo Honkasalon kesäperinteeksi on muodostunut purjehdus.

– Ruotsalaiset purjehtivat vastatuulessakin ohi, kun me mennään moottorilla.

Saisio vastaa puhelimeen Tukholman saariston Vaxholmista. Loppukesä merellä on tarkoittanut vapaata myös uutisista ja sosiaalisesta mediasta.

– Pidän lomaa Putinista ja Immosesta.

Perussuomalaisista Saisio lähtee kuitenkin keskustelemaan.

Saision mielestä perussuomalaisten äänestäjiä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Hän ei usko heidän kaikkien olevan rasisteja, mutta puolueessa kuitenkin piilee rasismia. Rasistisia kannanottoja ei myöskään ole tuomittu puolueessa riitävän selkeästi.

Saision on erityisen vaikea ymmärtää perussuomalaisten asennetta suomenruotsalaisia kohtaan. Kirjailijan ruotsinkieliset tuttavat ovat kertoneet ilmapiirin suomenruotsalaisia kohtaan kiristyneen.

– Tunnen ruotsinkielisiä, joiden lapset eivät uskalla Helsingin kaduilla puhua äidinkieltään.

Saisio kuitenkin myös ymmärtää puolueen puheenjohtaja Timo Soinia, jota vaaditaan puuttumaan jokaiseen puolueen edustajan möläytykseen.

– Perussuomalaiset ovat aika ahtaalla joutuessaan jatkuvasti selittelemään puolueen edustajien toimintaa.

Saision mielestä yksittäisten perussuomalaisten kansanedustajien kohuja pahempi asia on se, että Timo Soini on Suomen ulkoministeri. Soinin esiintyminen on ollut Saision mielestä töykeää ja ylimielistä.

– Suomalaiset koetaan vihamielisiksi Euroopan unionia kohtaan. Se on paljon vahingollisempaa kuin yksittäisten kansanedustajien toilailut.

 

Venäjä on teemana lokakuun lopussa järjestettävien Helsingin kirjamessuilla. Venäjän hallinnon alaisten toimijoiden osallistuminen tapahtuman järjestelyihin on herättänyt etukäteen huolen kirjailijoiden sananvapaudesta. Suomalaiset kustantajat ovat vedonneet kirjamessujen järjestäjiin tapahtuman moniäänisyyden varmistamisen puolesta.

Pirkko Saision mielestä järjestäjien tulee turvata Venäjän valtiosta riippumattomien kirjailijoiden osallistuminen ja esiintyminen.

– Kulttuurisuhteita Venäjälle ei tule missään nimessä katkaista. Myös muita kuin virallisia suhteita tulee ylläpitää.

Saisio on itse käsitellyt Venäjää monissa teoksissaan, viimeisimpänä Kansallisteatteriin kirjoittamassaan näytelmässä Slava! Kunnia.

Poliittisessa satiirissa hirmuhallitsija Volodja johtaa Venäjää itsevaltiaan ottein. Moskovan maailmankuulun Bolshoi-teatterin kauniit miestanssijat vangitaan. Vapauduttuaan he saavat tanssia vain maihinnousukengissä. Venäjä käy sotaa ”Vierasta valtaa” vastaan.

Näytelmästä tuli Saision mukaan poliittisempi kuin alun perin oli tarkoitus.

– Venäjä tuntuu olevan jonkinlaisessa joukkopsykoosin tilassa, jossa se ei ollut, kun kirjoitin näytelmää.

Viime helmikuussa ensi-iltansa saanut näytelmä muuttui Saision mukaan ohjaaja Laura Jäntin käsissä lukuharjoitusten ja viimeisten harjoitusten välissä huomattavasti. Tähän vaikuttivat Venäjän kiristyvä ilmapiiri ja Ukrainan sota.

Näytelmä muuttui keväällä vieläkin ajankohtaisemmaksi. Vain kaksi päivää näytelmän ensi-illan jälkeen venäläinen oppositiojohtaja Boris Nemtsov murhattiin Moskovassa.

Näytelmän viittaukset nyky-Venäjän poliittiseen tilanteeseen ovat selviä. Putinin hallinto on vaikeuttanut seksuaalivähemmistöjen asemaa Venäjällä ja toiminut ulkopoliittisesti aggressiivisesti etenkin Ukrainassa. Se on herättänyt pelkoa ja suuttumusta Euroopan maissa.

Lähtökohtana näytelmän kirjoittamiselle oli kuitenkin halu kirjoittaa Venäjästä. Saisio kuvailee monen muun venäläiseen kulttuuriin syventyneen tapaan suhdettaan maahan viha-rakkaussuhteeksi.

– Tietyt asiat venäläisessä yhteiskunnassa raivostuttavat. Esimerkiksi sananvapaustilanne ja vähemmistöjen asema kiinnostaa ihmisiä harvinaisen vähän. Ja tämä toistuu hallitsijasta toiseen, ei ole väliä onko vallalla sosialistinen tai kapitalistinen järjestelmä.

Venäjän sananvapaustilannetta Saisio kuvailee katastrofaaliseksi.

– Tilanne pahenee, kun kulttuuriväki ja älymystö muuttavat ulkomaille.

 

Pirkko Saision tuorein teos Signaali syntyi samoihin aikoihin Slava! Kunnia -näytelmän kanssa. Signaali ei ole varsinaisesti romaani, vaan rakentuu vapaasta ajattelusta syntyneistä kirjoituksista. Kirjoitusprosessi oli kirjailijan mukaan hyvin vapaa, ja se välittyy myös valmiista tekstistä.

Signaalin lukija pääsee Saision mukana kirjailijan talvikotiin Madeiralle, kunniatohtoripromootioon Tampereelle ja luvattomiin juhannusjuhliin Källskärille. Saisio kertoo vuosien varrella tapahtuneista sattumuksista oman muistinsa mukaan.

Vaihtelu Signaalin ja näytelmän kirjoittamisen välillä tarjosi vuoroin vapaata molemmista kirjoitustöistä. Saision mukaan näytelmän ja romaanin kirjoittaminen eroavat toisistaan huomattavasti.

– Draama ei kestä yhtään kuvailemista, se lopahduttaa kiinnostuksen.

Pirkko Saisiolle tulee tänä syksynä täyteen 40 vuotta kirjailijana. Hän aloitti kirjailijana vuonna 1975 ja valmistui samana vuonna näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta. Jo työväenluokkaisesta perheestä kertova esikoisteos Elämänmeno voitti J. H. Erkon palkinnon parhaasta esikoiskirjasta.

Saisio on vuosien aikana palkittu lukuisista teoksistaan ja vihitty kunniatohtoriksi. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on tehty useampi väitöskirja. Viimeisintä keväällä ilmestynyttä kirjallisuudentutkija Katri Kivilaakson väitöskirjaa Saisio kehuu erityisen ansioituneeksi.

Kivilaakso tarkastelee väitöksessään Pirkko Saision salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein kirjoittamia teoksia ja sitä, miten niissä käsitellään sukupuolta. Kivilaakson mukaan Larsson ja Wein olivat tietoinen kirjallinen ja sukupuolipoliittinen projekti.

Pirkko Saisio myöntää, että salanimien taustalla oli tietoisia päämääriä ja halu aloittaa alusta. Omien teosten arviointi on kuitenkin Saisiosta hankalaa, koska hän ei palaa lukemaan teoksiaan niiden ilmestymisen jälkeen.

– Tutkijan on usein mielekkäämpää arvioida teosten motiiveja.

Seuraavaksi Pirkko Saisio aikoo tarttua jälleen näytelmäkäsikirjoitukseen. Luvassa on vielä kolmas musiikkiteatteriesitys Kansallisteatterissa HOMO!– ja Slava! Kunnia -esitysten jatkoksi.

– Aihetta tässä pohdiskelen, Saisio kertoo.

Kirjoittaja on on yleisen historian maisteriopiskelija.