Voiko Venäjää ymmärtää?

Lähes joka toisessa asiantuntija-artikkelissa Venäjän kehityksestä kirjoittaja varmistaa asemaansa mahdollista kritiikkiä vastaan lainaamalla  Tjuttševin aforismia “Venäjää ei voi järjellä ymmärtää”. Jos ei voi ymmärtää niin turhaan siinä sitten on ylimääräisiä viisauksia kirjoittaa.

(lisää…)

Putinismiin kyllästyneet vailla johtajaa

Kuva: Emma RimpiläinenMoskovan koulutetun nuorison piirissä ei uskota vallankumouksen pelastavan Venäjää. Ei myöskään demokratian. Poliittisten vaikutusmahdollisuuksien sijaan kaivataan materiaalista hyvinvointia.

(lisää…)

Köyhyyden poistaminen avain aseellisten konfliktien pysäyttämiseen

Juuri nyt 28 Afrikan maata on osallisena 21 aseellisessa selkkauksessa. Määrä on kasvanut kylmän sodan päättymisen ajoista, jolloin ne vähenivät. Ne synnyttävät uusia kriisejä ja konflikteja, jotka johtuvat niukasta sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä, jota useimpien afrikkalaisten kansojen on kestettävä.

(lisää…)

Demokratian elintila

Arja Alho pääkirjoitus kuva Simo OrtamoTunnustan, etten oikein jaksanut katsella vaalikeskusteluja. Erityisen masentava oli Ylen puoluejohtajien viimeinen keskustelu, jossa jaksettiin jauhaa velasta ja kiistellä kuka leikkaa eniten. Kukaan ei – ellen juuri silloin käynyt jääkaapilla – puhunut yliopistojen rahoituksesta saati tiedon infrasta kasvun avaimina. Pienyrittäjät taitavat jäädä vastakin sosiaaliturvan ulkopuolelle eikä ihmisten arvokkuuden ja autonomian turvaavaa perustuloa taideta edes kokeilla. Mikä on, ettei hyvinvoinnin rakenteita voida päivittää työmarkkinoiden muutoksen myötä ja mikä on, ettei mene perille, ettei ihminen elä vain leivästä?

(lisää…)

Sisällysluettelo 2/2015

Ydin_2_2015_KansiYdin 2/2015 paneutuu Venäjään, Afrikkaan ja Sosiaalifoorumin antiin. Lehden avaa mielenkiintoinen keskustelu polittisten visioiden luonteesta, jossa Teppo Eskelinen kiteyttää uusliberalismin vieneen politiikan kyvyn kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia.

Kerromme myös muslimi-yhteisöjen omasta aloitteesta kerätä voimia yhteen vihaa ja väkivaltaa vastaan, samoin kuin heidän halustaan olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Saamme myös kaksi afrikkalaista näkökulmaa, joista toisen Kirsi Koivuporras-Masuka tarjoaa uudesta työhuoneestaan Tansaniassa ja toisen Etelä-Afrikassa asuva Mark Waller.

Kuten kannessamme jo pohdimme, Ydin yrittää jälleen ymmärtää Venäjää – samat kysymykset tuntuvat pysyvän. Mihin Venäjä pyrkii ja mitä se on valmis maksamaan. Nils Torvalds kirjoitti Ytimessä jo vuonna 2010, kuinka Venäjää viedään globalisaation kyydissä. Uusliberalistinen käänne lännessä muutti hänen mielestään Venäjän historiallista kehityskulkua. ”Diktatuurit viihtyvät uusliberalismin luomassa kasvualustassa eikä mikään näytä muuttavan kehityksen suuntaa – paitsi paluu demokratiaan keskeisenä taloudellisen toiminnan arvona.”

Kysymme kuitenkin usein vain mitä Venäjä aikoo, mutta mietimmekö koskaan tavallisia venäläisiä? Moskovan nuorien mielenmaisemaa meille avaa Emma Rimpiläinen ja Velipekka Makkonen käyttää elokuvaprojektoria avaten uuden ymmärtämisen ulottuvuuden.

Kansalaisyhteiskunnan surullisesta tilasta kertoo Max Sherin kuvat Perm-36 gulag-museosta. Stalinin vainoista kertova gulag-museo siivottiin keväällä viittauksista Staliniin. Syyksi hallinto kertoi ettei kansa halua kuulla jälleen ihannoidusta Stalinsta ikäviä asioita. Kumpi tulee ensin, ihmisten vai valtion mielikuvat?

 

SISÄLLYS

4 Pääkirjoitus: Demokratian elintila

6 Tekijät

7 Ytimekkäät

11 Nils Torvalds: Voiko Venäjää ymmärtää?

12 Tarja Cronberg: Nurkkaan ajettu rotta hyppää

Ydinhetki

14 Arja Alho: Kun politiikasta tuli sääntökirja visioiden sijaan

20 Emma Rimpiläinen: Putinismiin kyllästyneet vailla johtajaa

23 Laura Lodenius: Hiroshima 70 vuotta

26 Rodrigo Nunes: Virrassa toimimisen taito

28 Mark Waller: Köyhyyden poistaminen avain konfliktien pysäyttämiseen

32 Eeva Lennon: Vaaleissa päätettiin Britannian suunnasta

36 Eini Nyman: Unia navetassa

40 Ilari Leskelä & Max Sher: Viimeinen gulag

44 Liisa Liimatainen: Shiialaisuuden monimuotoisuudesta

49 Arja Alho: Tiedon ja ymmärtämisen portailla

52 Kalle Sysikaski: Korruptio ja köyhyys indonesialaisten ongelmina

Ytimessä

57 Kirsi Koivuporras-Masuka: Kohti demokratiaa

62 Riitta Oittinen: Conflict Kitchen työntää lusikkansa maailmanpolitiikkaan

65 Velipekka Makkonen: Venäjä elokuvien silmin

69 Merja Lounekari: Ihmissalakuljetus – Italian mafian kultakaivos

74 Kalevi Suomela: Opettaako historia jotakin?

Ydinkokemus

80 Rita Dahl: Naiseuden monet kasvot

84 Ytimen toimitus: Uhkakuvat synnyttävät kauhua

85 Kirja-arviot

92 Levyt

93 Eero Suoranta: Katutaide tuo väriä Myyrmäkeen

94 Ilari Lovio: Puhu hänelle suomea

96 Li Andersson: Vasemmistolainen vaihtoehto

98 Pala historiaa

Ydin Sosiaalifoorumissa 25.4.2015

 

Ydin-lehti järjestää Suomen Sosiaalifoorumin viikonloppuna lauantaina klo 12-14 luokka 13 Arbiksessa keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan euron kriisin poliittisia vaikutuksia.

Tutkijat Teppo Eskelinen ja Lauri Holappa keskustelevat kuripolitiikasta ja avaavat julkisessa keskustelussa sekaisin menneitä käsitteitä velasta, kestävyysvajeesta ja elvyttämisestä. Kolumnisti Hannu Reime ja brasialilainen foorumivieras Rodrigo Nunes puolestaan tuovat lisänä keskusteluun Syrizan vaalivoiton merkityksen Kreikassa ja Podemoksen nousevan kannatukssen merkityksen Espanjassa. Vastikään pidetyt Suomen eduskuntavaalien tulos aiheuttanee myös arvioita. Keskustelun vetää Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.

 

Puheenvuoro 52: Latinalaisen Amerikan muuttoliikkeet kohdistuvat entistä useammille alueille ja maihin

Niin Meksikossa kuin yleisimminkin Latinalaisessa Amerikassa, muuttoliikkeet eivät ole enää entisen kaltaisia. Yhdysvallat ei houkuttele samoin kuin aikaisimpina vuosina. Paine Meksikosta Yhdysvaltoihin on laantunut tiukan rajavalvonnan ja monien vaaratekijöiden vuoksi.  Rajalla tapahtuneet laittomat maahanmuuton kiinniotot laskivat vuonna 2011 alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 1972. Monet tutkijat arvelevat, että laittoman siirtolaisuuden aikakausi alkaa olla ohi.

Meksikolaiset esimerkiksi eivät enää yritä Yhdysvaltoihin eivätkä edes maan pääkaupunkiin Mexico Cityyn. Muuttoliikkeet suuntautuvat pienempiin ja turvallisempiin kaupunkeihin kuten Méridaan, Oaxaca Cityyn ja Queréteroon. Monet kaupungit ovat paisuneet liian nopeasti ja niissä on ongelmia.

Perinteisesti Guatemalasta, El Salvadorista ja Perusta on lähdetty liikkeelle kohti pohjoista. Nyt kuitenkin monet guatemalalaiset asettuvat Meksikoon sen sijaan, että he jatkaisivat Yhdysvaltoihin.

Etelässä Chilen, Argentiinan ja Brasilian vetovoima on myös kasvanut. Kansainvälisen muuttoliikkeitä tutkivan järjestön mukaan bolivialaisten määrä on noussut vuodesta 2001 48 prosenttia Argentiinassa (345 000). Samaan aikaan Paraguaysta ja Perusta lähteneiden määrä on kasvanut sitäkin enemmän.

Muuttoliikkeet muovaavat mannerta. Kompassi ei enää osoita pelkästään pohjoiseen. Samalla myös eri maista on raportoitu vakavia ongelmia. Chilestä on ollut esimerkiksi paljon laittomien siirtolaisten hyväksikäyttötapauksia.

Vapaa kauppa on vaikuttanut muuttoliikkeiden suuntaan. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa ollaankin maahanmuuttoa koskevan lainsäädännöin kehittämisen edessä. Työpaikkojen luomisen paineet ovat myös kovat. Uudet tulijat valittavat maksavansa kyllä veroja mutta saavansa vain vähän vastineeksi. Näin erityisesti Meksikossa.

Puheenvuoro 51: Yhdessä terrorismia vastaan

Muslimiyhteisön omasta aloitteesta järjestettiin juuri ennen Suomen eduskuntavaaleja 18.4. Senaatintorilla tapahtuma, jonka keskeinen viesti oli, ettei väkivaltaan ja vihaan perustuville näkemyksille haluta antaa tilaa ja että muslimiyhteisö haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Aloitteentekijä oli irakilainen Kulttuurifoorumi, jonka puheenjohtaja on tutkija Haider Al-Hello.

Halu elää turvallisessa ympäristössä yhdistää. Tapahtumassa kuultiin vaikuttava Koraanin resitaatio, jonka esitti  Fahim Hasan Resalatista, islamilaisesta yhdyskunnasta. Myös Suomen islamilaisen neuvoston puhemies Mohamed Ahmedani voimien yhdistämisestä terroristisen toiminnan ehkäisemiseksi kuten myös Modar Al-Hilu.

Tapahtumaa tervehtivät paitsi ulkoministeri Erkki Tuomioja, sisäministeri Päivi Räsänen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen myös useat eduskuntapuolueiden edustajat kuten Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, RKP:n Eva Biaudet, Keskustan Paula Lehtomäki, Vihreiden Johanna Sumuvuori, Vasemmistoliiton Silvia Modig ja sosialidemokraaattien Nasima Razmyar.

Ukoministeri Erkki Tuomioja sanoi:

”Maailma on peruuttamattomasti kasvanut yhteen, niin hyvässä kuin pahassa. Tähän maailmaan kuuluu myös se, että erilaiset kulttuurit, uskonnot, kansalliset ja muut ryhmät eivät voi enää eristäytyä omiin oloihinsa eivätkä yksin määritellä elämisen sääntöjä.

Meidän kaikkien on tultava toimeen erilaisten etnisten taustojen, kulttuurien  ja uskontojen kanssa myös omissa maissamme. Se edellyttää ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja sivistynyttä suhtautumista erilaisuuteen niin kauan kun se ei loukkaa toisten oikeuksia tai saata heitä vaaraan. Vihapuhetta ei tarvitse eikä pidä sietää, sillä siitä on aina vain lyhyt askel vihatekoihin.”

Puheenvuoro 50: Nigerian ihmiskauppatilanne pahenee

Kuva: Rodeo / Maahanmuuttovirasto

Kuva: Rodeo / Maahanmuuttovirasto

Nigeriasta on tullut Suomeen 2010-luvulla jo yli 500 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoina on useita kymmeniä nigerialaisia naisia, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreina prostituoiduiksi Eurooppaan. Tästä syystä Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu teki raportin Nigerian ihmiskaupasta. (lisää…)

Puheenvuoro 49: Voimakas turvapaikanhaun lisäys EU:hun realisoituu Suomeenkin

Vaalipuheissa on varsin maltillisesti puhuttu turvapaikkaperusteisesta maahanmuutosta. Puolueet ovat kiitettävän yksimielisiä että hädänalaisia tulee auttaa, eivätkä edes Perussuomalaiset ole laskemassa pakolaiskiintiöitä

Pakolaiskiintiöitä merkittävämpi kysymys on kuitenkin spontaanin turvapaikanhaun poikkeuksellinen lisääntyminen Eurooppaan juuri nyt. Euroopan turvapaikkatukiviraston EASOn mukaan pelkästään vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Eurooppaan tuli 188.395 turvapaikanhakijaa, mikä on vuoden 2008 jälkeen uusi ennätys, ja esimerkiksi kaksi kertaa enemmän kuin samalla neljänneksellä vuonna 2011.

(lisää…)