
Toimittaja Outi Popp (Outi Ahola). Kuva Pekka Elomaa
Outi Popp auttaa turvapaikanhakijoita navigoimaan läpi lakibyrokratian. Maahanmuuttovirastolta hän kaipaa asennemuutosta ja Euroopalta inhimillisyyttä. Lue loppuun
Toimittaja Outi Popp (Outi Ahola). Kuva Pekka Elomaa
Outi Popp auttaa turvapaikanhakijoita navigoimaan läpi lakibyrokratian. Maahanmuuttovirastolta hän kaipaa asennemuutosta ja Euroopalta inhimillisyyttä. Lue loppuun
Julkisuus muuttui jo aikaa sitten ja räjähti uuteen ulottuvuuteen internetin myötä. Se on globaalia ja medioitunutta, mutta myös keskittynyttä. Muutokset näkyvät niin Venäjällä Navalnyin perusteetonta vangitsemista protestoivissa mielenosoituksissa kuin Yhdysvalloissa Capitol-kukkulalle loppiaisena rynnineissä rettelöitsijöissä sekä heihin liittyvässä tarinankerronnassa ja uutiskuvissa.
Kummassakin on kyse demokratiasta. Ensimmäisessä sen puutteesta ja toisessa sen kipuilusta, jopa hauraudesta. Kummassakin on kyse riippumattoman ja luotettavan tiedonvälityksen puutteesta tai sen ongelmista, mutta myös julkisuuden näkyvän ja näkymättömän ristiriidoista – toisin sanoen julkisen ja yksityisen sfääreistä, jotka ovat uuden näkyvyyden paineissa.
Arja Alho haastattelee Minna Knus-Galánia tutkivan journalismin ja tietovuotojen merkityksestä. Knus-Galán tutki yhdessä eri maista peräisin olevien journalistien työryhmän kanssa kuuluisaksi tulleen Panama-paperien tietovuodon materiaalia ja kirjoitti Panama-papereiden tapauksesta Suomessa.
Kuvitus: Mikko Torvinen.
Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? Onko viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun merkitys?
Mediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan.
Tupakkamainoksen mukaan ”tolkun mies tietää, mikä on parasta ja pitää siitä kiinni”. (Patrick van IJzendoorn, CC BY 2.0. Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/33630119@N07/6905432646/)
Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota.
Aquilatin/pixabay, CC0.
Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Lue loppuun
Kuva: Pekka Elomaa
Hanna Nikkanen on tutkivaan journalismiin keskittyvän Long Play -julkaisun päätoimittaja, joka työskenteli lukuvuoden 2016–2017 journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. Yhteistyössä yliopiston opiskelijoiden kanssa syntyi myös kirja Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. Lue loppuun