Avainsana-arkisto: asevarustelu

Algoritmit eivät tavoita ihmisyyttä

Kaisu Kinnunen

Pandemian aika on nostanut etenkin virtuaalisen teknologian entistä merkittävämmäksi osaksi elämäämme. Aina ei kuitenkaan muisteta, että maailmaa mullistavalla teknologian kehityksellä on myös varjopuolensa.

Yksi ihmiskuntaa koskettavista huolenaiheista liittyy tappajarobotteihin eli täysin autonomisiin asejärjestelmiin, jotka kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Jos annamme niille vallan hyökätä valitsemaansa kohteeseen ilman ihmisen väliintuloa, siirrämme päätöksen tappavan voiman käytöstä ihmiseltä koneelle.

Lue loppuun

Ydinaseet ovat edelleen uhka

Laura Lodenius

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin, niin kuin koko Euroopassa. Uhka siitä, että suurvallat eivät vain verbaalisesti uhkailisi ydinaseilla ja loisi niillä pelotetta, vaan että niitä oikeasti käytettäisiin, oli todellisuutta. ”Läheltä piti” -tilanteitakin oli.

Lue loppuun

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä -virtuaaliseminaarin video 12.5.2020

 

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?
Keskustelun vetäjä: Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.

Alustajina:

Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta
Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky
Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?
Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua

Virtuaaliseminaari pidettiin verkossa tiistaina 12.5.2020.

Seminaarin järjestäjät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti

Suomi ei edistä robottiasekieltoa

Lauri Siren

Robottiaseiden vastaisen kampanjan maskotti David Wreckham New Yorkin Times Squarella viime lokakuussa. (Ari Beser/Campaign to Stop Killer Robots)

Ulkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan.

Lue loppuun

Missä luuraa rauhanskenaario?

Juhis Ranta

Maanpuolustuslogiikkaan kuuluu vahvasti skenaarioajattelu. Mahdollisia uhkia arvioidaan, varautumistoimenpiteitä harjoitellaan ja hankintoja perustellaan kuvitteellisten tilanteiden kautta. Mistä suunnasta hyökätään, millä keinolla, miten puolustamme omaa aluettamme, entä kumppaniemme alueita.

Lue loppuun

Hävittäjät vai kansantalous?

Eero Lehto

F-35A-hävittäjä Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohdassa Arizonassa. Kuva: Robert Sullivan/Flickr.

HX-hankkeen tarkoitus on korvata Hornetit suorituskykyisemmillä hävittäjillä. Sen tarjouspyyntö sisältää kuitenkin sudenkuoppia, joihin putoaminen kasvattaa pahimmillaan puolustusmenot kansantalouden kannalta kestämättömän suuriksi.

Lue loppuun

Peace and Love!

Arja Alho

Kun kiinnitin teini-ikäisenä rauhanmerkin olkalaukkuuni, tunsin olevani osa maailmanlaajuista sodanvastaista liikettä. Kylmä sota hyyti luissa ja ytimissä. Uutiskuvat napalmin polttamista lapsista kuristivat kurkkua. Mutta kaikkialla – siltä ainakin tuntui – ihmiset marssivat rauhan puolesta sotaa vastaan: Peace and Love!

Sitten tulivat julisteet, joissa Ronald Reaganin käsivarsilla lepäsi Margaret Thatcher kuin Tuulen viemää -elokuvassa. Taustalla kohosi ydinpommin sienimäinen ja pelottava pilvi. Siksi minäkin liimasin julisteita sähkökaappeihin. Kummankin valtaantulo 1980-luvun alussa nimittäin leikkasi liennytykseltä siivet – ja käynnisti vieläkin voimissaan olevan uusliberalistisen hegemonian. Neutronipommia kehiteltiin, alkoi tähtien sota. Oli tehtävä taas jotakin. Rauhanmarssit saivat ihmiset liikkeelle.

Lue loppuun