Aquilatin/pixabay, CC0.
Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Lue loppuun
Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
Occupy Wall Street -mielenosoitus, jossa osoitettiin tukea kiristyspolitiikkaa vastustaville kreikkalaisille helmikuussa 2012. Michael Fleshman, CC BY-SA 2.0
Vuoden 2008 talouskriisin alettua taloustieteilijöiden enemmistö oli yksimielinen elvyttämisen tärkeydestä. Kreikan tilanne ja siihen liittyvä identiteettipolitiikka tarjosivat kuitenkin päättäjille uuden mahdollisuuden harjoittaa suurituloisia hyödyttävää kiristävää finanssipolitiikkaa.
geralt/Pixabay.
Digialan yhtiöt ovat ottamassa hoitaakseen yhä suuremman osan valtion tehtävistä. Samalla kansalaiset tulevat olemaan kasvavassa määrin niiden määräysvallan alaisia.
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.
Tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen ovat julkaisseet tuoreen tutkimusraportin Talouskurista autonomiaan. Euromaiden omaehtoiset toimet liikkumavaran lisäämiseksi. Ydin tarjoilee parhaita paloja.
Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja. Kuva Mikko Kauppinen.
Suomi elää pitkittyneessä taantumassa. Hallitus ajaa laajoja leikkauksia ja väittää niin sanottua yhteiskuntasopimusta välttämättömäksi. Sen peruspilareihin olisi kuulunut muun muassa työajan pidennys. Valitettava tosiasia on, ettei Suomea näin saada kestävästi nousuun. Lue loppuun
Euroopan komission päärakennus Berlaymont Brysselissä. Kuva Simo Ortamo.
Euroopan unioni on rakennettu eliitin ehdoilla. Velkaantumisen pelko ja välttämättömiksi koetut rakenneuudistukset ajavat eurooppalaisia toisiaan vastaan.