STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Pekka Elomaa.
Patrizio Lainà on jälkikeynesiläinen ekonomisti, jonka mielestä raha ja demokratia liitetään liian harvoin yhteen. Lue loppuun
Uusi sopimus rahasta
Arja AlhoAvainsana-arkisto: talous
Euroalueen ongelmat ja ”Saksan malli”
Eetu Viren
Korjattavana oleva euron merkki Frankfurtissa lähellä Euroopan keskuspankkia vuonna 2013.
(David Stanley/Flickr, CC BY 2.0)
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 3/2016.
Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa.
Nationalismi kirittää Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasotaa
Taru Salmenkari
Kuva: Taru Salmenkari.
Kiina hyötyy vapaakaupasta, mutta nationalismin vetovoima ja ulkopoliittiset edut estävät sen johtoa taipumasta Trumpin kiristykseen.
EU ja maailma modernisaation puristuksessa
Nils Torvalds
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Kerro, kerro kuvastin
Arja Alho
Politiikan kauniit ja rikkaat tanssivat jo tähtien kanssa ja tekevät diilejä. He avautuvat elämänsä vastoinkäymisistä ja joskus onnen hetkistäkin. Tiedämme, mitä Liike nyt -aktivistit sanovat baaritiskin naiselle ja kuinka toisen puolen kansanedustaja kamppailee viinapirun kanssa.
Politiikan rohkeat sankarit sen sijaan tekevät työtä lähes vuorotta. Odotamme heiltä kansan edustamisessa vastuullisuutta, näkemyksellisyyttä ja nuhteettomuutta. Ne kaikki ovat vaikeita asioita kenelle tahansa. Keväällä arvioimme heitä: joko luotamme tai sitten ei. Silti tärkeintä on, millaisilla ohjelmallisilla kysymyksillä niin puolueet kuin ehdokkaatkin puhuttelevat meitä ja mille he haluavat kannatuksemme!
Journalismin itsetutkiskelun paikka
Timo Harjuniemi
Aquilatin/pixabay, CC0.
Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Lue loppuun
Kuka kantaa vastuun ilmastosta?
Eero Suoranta
Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
Politiikka, tutkimustieto ja talouskriisi
Pertti Haaparanta
Occupy Wall Street -mielenosoitus, jossa osoitettiin tukea kiristyspolitiikkaa vastustaville kreikkalaisille helmikuussa 2012. Michael Fleshman, CC BY-SA 2.0
Vuoden 2008 talouskriisin alettua taloustieteilijöiden enemmistö oli yksimielinen elvyttämisen tärkeydestä. Kreikan tilanne ja siihen liittyvä identiteettipolitiikka tarjosivat kuitenkin päättäjille uuden mahdollisuuden harjoittaa suurituloisia hyödyttävää kiristävää finanssipolitiikkaa.
Nettijätit valtion tontilla
Frank Pasquale
geralt/Pixabay.
Digialan yhtiöt ovat ottamassa hoitaakseen yhä suuremman osan valtion tehtävistä. Samalla kansalaiset tulevat olemaan kasvavassa määrin niiden määräysvallan alaisia.
Identiteetit ja politiikat
Pertti Haaparanta
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.