Korjattavana oleva euron merkki Frankfurtissa lähellä Euroopan keskuspankkia vuonna 2013.
(David Stanley/Flickr, CC BY 2.0)
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 3/2016.
Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa.
Kuva: Taru Salmenkari.
Kiina hyötyy vapaakaupasta, mutta nationalismin vetovoima ja ulkopoliittiset edut estävät sen johtoa taipumasta Trumpin kiristykseen.
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Politiikan kauniit ja rikkaat tanssivat jo tähtien kanssa ja tekevät diilejä. He avautuvat elämänsä vastoinkäymisistä ja joskus onnen hetkistäkin. Tiedämme, mitä Liike nyt -aktivistit sanovat baaritiskin naiselle ja kuinka toisen puolen kansanedustaja kamppailee viinapirun kanssa.
Politiikan rohkeat sankarit sen sijaan tekevät työtä lähes vuorotta. Odotamme heiltä kansan edustamisessa vastuullisuutta, näkemyksellisyyttä ja nuhteettomuutta. Ne kaikki ovat vaikeita asioita kenelle tahansa. Keväällä arvioimme heitä: joko luotamme tai sitten ei. Silti tärkeintä on, millaisilla ohjelmallisilla kysymyksillä niin puolueet kuin ehdokkaatkin puhuttelevat meitä ja mille he haluavat kannatuksemme!
Aquilatin/pixabay, CC0.
Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Lue loppuun
Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
Occupy Wall Street -mielenosoitus, jossa osoitettiin tukea kiristyspolitiikkaa vastustaville kreikkalaisille helmikuussa 2012. Michael Fleshman, CC BY-SA 2.0
Vuoden 2008 talouskriisin alettua taloustieteilijöiden enemmistö oli yksimielinen elvyttämisen tärkeydestä. Kreikan tilanne ja siihen liittyvä identiteettipolitiikka tarjosivat kuitenkin päättäjille uuden mahdollisuuden harjoittaa suurituloisia hyödyttävää kiristävää finanssipolitiikkaa.
geralt/Pixabay.
Digialan yhtiöt ovat ottamassa hoitaakseen yhä suuremman osan valtion tehtävistä. Samalla kansalaiset tulevat olemaan kasvavassa määrin niiden määräysvallan alaisia.
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.
Tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen ovat julkaisseet tuoreen tutkimusraportin Talouskurista autonomiaan. Euromaiden omaehtoiset toimet liikkumavaran lisäämiseksi. Ydin tarjoilee parhaita paloja.