Avainsana-arkisto: Euroopan unioni

Aseteollisuudelle avaimet EU:n kassakaappiin?

Laura Lodenius

Viime aikoina on puhuttu paljon lobbauksesta. Suomenkielinen vastine ”aulailu” ei ole oikein juurtunut kielenkäyttöömme, vaikka se onkin ilmiön arkea kuvaava sana.

Aseteollisuus on maailmalla, EU:ssa ja koti-Suomessakin aktiivinen ja vaikutusvaltainen aulailija. Sen edustajien kuitenkin harvoin tarvitsee jäädä aulaan, sillä heidät kutsutaan suoraan sisään päättäjien pöytiin.

Näin on käynyt EU:ssa, kun komissio on tehnyt suunnitelmia jäsenmaiden yhteisestä puolustustutkimusrahastosta. Sen puitteissa on tehty päätöksiä suurista lisäsatsauksista puolustusteollisuuden kehittämistyöhön ja aseteollisuuden yhteishankkeisiin.

Kriittisemmille äänille on jäänyt vain marginaalinen rooli valmistelutyössä. Jopa Euroopan parlamentin tehtävänä näyttää olleen lähinnä kumileimasimena toimiminen.

Komission suunnitelmat ennakoivat 500 miljoonan euron lisärahoitusta aseteollisuudelle. Samaan aikaan monet toimialueet, kuten EU:n ihmisoikeusohjelma tai tuki paikallisille konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille, kärsivät kroonisesta rahoituksen puutteesta.

Euroopan unionissa on pidetty tiukasti kiinni talouskurista osana EU:n vakaus- ja kasvusopimusta. Jäsenmaita on oltu valmiita ajamaan kurjuuden partaalle, jotta julkisen talouden menot saadaan pidettyä kurissa. On kuitenkin esitetty, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia EU:n puolustustutkimusrahastoon ei sisällytettäisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseen kolmen prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa. Toisin sanoen julkinen rahoitus aseille katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi.

Eurooppalaisen asekaupan vastaisen ENAAT-verkoston asiantuntija Laëtitia Sédou totesi marraskuussa, että puolustuspolitiikan pitäisi olla ulkopolitiikan väline, ei itseisarvo. Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta.

– Ilman poliittista johtajuutta jäljelle jää teollisuuden politiikka. Tämä ei ole vain julkisten varojen tuhlaamista vaan tulee myös horjuttamaan globaalia vakautta pikemminkin kuin turvaamaan Eurooppaa, totesi Sedou.

Pääministeri Juha Sipilä taas puolestaan maalaili Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa, että ”yhteistä armeijaa ei ole eikä tule, mutta omat eväät yhdistämällä voidaan saada aikaan varsin komea kattaus”.

Niinpä niin. Se siitä rauhanprojektista.

 

Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja.

Brexit ja kissavideot

Juho Kajava

Ison-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä.

succo / pixabay, CC0 Public Domain

Suomen Savossa kesäkuun 24. päivä vuonna 2016 valkeni normaalina ja kauniina kesäpäivänä juhannuksen alla. Britanniassa kuitenkin herättiin uskomattomaan aamuun. Edellisen päivän kansanäänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyydestä enemmistö äänistä oli mennyt unionista eroamista kannattavalle kannalle.

Miten niin oli voinut käydä? Internetissä oli kuhissut vaalien alla, mutta mielipidemittaukset näyttivät suotuisilta unioniin jäämistä toivoville.

Lue loppuun

Identiteetit ja politiikat

Pertti Haaparanta

Pertti_Haaparanta_webEuroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.

”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 4/2015: Pelon ja vihan, rohkeuden ja rakkauden jakolinjat

Arja Alho

arjaSiuntion kirkon keskiaikaiset maalaukset tanssivat kynttilöiden liekkien valossa. Pianisti Laura Mikkolan tulkinnat Frédéric Chopinin nocturneista menevät kehon sisään uskomattoman keveinä juoksutuksina ja leikkautuvat vasemman käden tuottamaan jyrinään puhjeten taas lohdulliseen ja romanttiseen koskettimien lauluun. Tämän ovat kokeneet monet sukupolvet aina siitä asti, kun puolalainen emigrantti Chopin istahti pianon ääreen 1800-luvun Pariisin salongeissa – ja sai yleisönsä pakahtumaan.

Euroopan valtakeskuksia on monia. Talouden keskuksia ovat Frankfurt, jossa Euroopan keskuspankki pitää majaansa, mutta myös Lontoon City. Politiikan taas EU:n valtaama Bryssel, mutta myös vahvan Saksan Berliini. Kulttuurin ja eurooppalaisuuden arvojen koti on kuitenkin Pariisissa. Ehkä juuri siksi tuntuu erityisen puristavalta, että sunnijihadistit iskivät entistä tuhoisammin juuri Pariisiin ja ovat saaneet Euroopan vilkuilemaan olkansa taakse.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 3/2015: Nyt on aika – Rise Against

Arja Alho

Pääministeri Juha Sipilä on mukava mies. Olen ollut tilaisuudessa, jossa hän sai yleisön ulvomaan hulvattomalla tarinallaan. Sipilän valtti on hyvä itsetunto ja varmuus tekemisestään. Mutta ei hän mikään alkiolainen keskustalainen ole. Alkiolaisuus on tiivistettynä edistysuskoa yhdistettynä köyhän asian puolustamiseen. Sipilä on yritysjohtaja, jolla on konservatiiviset arvot.

Kokoomukselle on sopinut paremmin kuin hyvin käsitys julkisen talouden tehottomuudesta ja markkinoiden tehokkuudesta. Sipilä on perinteisessä mielessä enemmän oikeistolainen kuin keskustalainen. Siksi ei olekaan kummallista, että kokoomus on mukana kilpailukykyloikkien askelmerkkien piirustamisessa. Lue loppuun

Puheenvuoro 22: Voiko Syriza muuttaa Euroopan siirtolaispolitiikan?

Kreikan parlamenttivaalit tammikuun lopussa voittaneen Syriza-puolueen on vaikea viedä läpi muutoksia maan kireään maahanmuuttopolitiikkaan. Onnistuessaan puolue voisi kuitenkin muuttaa koko Euroopan unionin siirtolaispolitiikkaa humaanimpaan suuntaan. Näin arvioi kreikkalaisella The Press Project -sivustolla professori Behzad Yaghmaian.

Lue loppuun