Robottiaseiden vastaisen kampanjan maskotti David Wreckham New Yorkin Times Squarella viime lokakuussa. (Ari Beser/Campaign to Stop Killer Robots)
Ulkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan.
Saksassa on taas herätetty henkiin vanha keskustelu siitä, haluaako se pitää jatkossa Yhdysvaltojen ydinaseita maallaan ja olla osa jaettua ydinasepelotetta, vaikka sillä ei ole omia ydinaseita kuten Ranskalla ja Isolla-Britannialla. Angela Merkelin hallitus on nimennyt komission arvioimaan muun muassa jaetun ydinasepelotteen hyötyä Saksalle. Isossa-Britanniassa ylähuoneen raportissa ydinasekysymyksestä taas suositellaan aikaisempaa vähemmän vihamielistä suhtautumista ydinasekieltosopimukseen.
Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun
ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)
Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.
YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.
Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.
Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?
Konflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. YK:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan YK:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla.
Astanan kokouksessa puhui myös CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo. CTBTO on ydinkoekieltoa ajava ja Wienissa majaansa pitävä järjestö.
Millaista on konferenssissa, jossa keskustellaan ydinkoekiellosta? Miksi ihmeessä Kazakstanin Astanassa puhuttiin asiasta juuri kansainvälisenä ydinkoekiellon päivänä? Tervetuloa kokousmatkalle Ydin-lehden kanssa!