
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flickr, CC BY 2.0)
Vaikka politiikka kiinnostaa suomalaisia nuoria enemmän kuin koskaan, luottamus poliitikkoihin ei ole yhtä korkealla, kertoo viimeisin Nuorisobarometri. Samalla kuitenkin vain neljännes nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.
Nuorten asenteet demokratiaa kohtaan herättävät niin huolia kuin toiveitakin. Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäistä massaa, vaan heillä on monenlaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Radikalisoituminen on pitkä prosessi ja vaihtelee jokaisen kohdalla, mutta yleensä radikalisoituneita yhdistää ulkopuolisuuden tunne, näköalattomuus ja syrjinnän kokemukset yhteiskunnassa. Nämä kaikki antavat kasvupohjan radikalisoitumiselle.