Avainsana-arkisto: eriarvoisuus

Uskotko henkesi pääomasijoittajalle?

Arja Alho

Suomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Arja: Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa? Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua.

Aki: Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 %, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon.

On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä.

Lue loppuun

Luokittelua

Kirsi Koivuporras

Mies kertoo tarinaa. Vastaa niin kuin tuntemattomalle kysyjälle kerrotaan: rauhallisesti, kiihkotta. Kamera ei näytä kasvoja, enkä muista tarinaa sanasta sanaan jälkikäteen, mutta sen perussanoma on tuttu.

Tuli avioero, työpaikka meni alta ja terveys petti. Sitten tulivat pakolaiset, mutta samassa leipäjonossa heitä ei ole näkynyt. Miten se on mahdollista?

Lue loppuun

Tasa-arvolla tasapainoisempaan maailmaan

Maryan Abdulkarim

Maryan_AbdulkarimStar Wars -elokuvissa Luke Skywalker kohtaa eeppisessä loppukohtauksessa sith-lordin, joka uhkaa käyttää Voimaa väärin. Elokuvan sankarin tavoitteena on palauttaa tasapaino galaksiin. Se, että hänellä itsellään ei ole kokemusta galaksista, jossa olisi tasapaino, ei saa tarinassa juurikaan tilaa. Sitä tarinaa on katsottu jo vuosikymmeniä ja jatko-osineen se puhuttelee ihmisiä eri puolella maailmaa.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2016: Päiväunia

Arja Alho

arjaLiisa kysyy Ihmemaassa Irvikissalta neuvoa, minkä tien valitsisi. Irvikissa vastaa sen riippuvan siitä, mihin haluaa päätyä. Tätä kysytään nyt myös Suomessa.

Viime eduskuntavaaleista on vuosi. Hallitus lupasi ohjelmassaan, että ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Mutta toisin on käynyt. Vuoden päivät on kipuiltu kilpailukykysopimuksen kanssa. Mikko Mäenpää kiteyttää epäluottamuksen ytimen: ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.

Normien purku vaikutti järkevältä byrokratian kitkan vähentämiseltä. Mutta kun konkreettiset esitykset on ladottu pöytään, kyse onkin markkinavetoisesta mellastamisesta, jonka jalkoihin jäävät niin ihmiset kuin ympäristökin.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2015

Ydin 1/2015Vuoden ensimmäinen Ydin paneutuu erilaisiin todellisuuksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Etääntyminen yhteiskunnissa luo säröjä todellisuuteen ja jakolinjat uhkaavat syventyä.

Tutkijat Juho Saari ja Hanna Wass, sekä emeritusprofessori Göran Therborn pohtivat vuotaako demokratian ja hyvinvointivaltion vene, sekä mistä paikkaustarpeet.
Eriarvoisuuden kasvuun pureudutaan useammasta näkökulmasta. Jussi Saramo kirjoittaa kolumnissaan, ettei eriarvoisuus ole luonnonlaki ja Jussi Ahokas pohtii miksi eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä. Tutkija Antti Kaihovaara taas painottaa miten eriarvoisuuden luomat jakolinjat uhkaavat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robin Hahnel uskoo vaihtoehtoisen talousjärjestelmän kehittämisen ratkaisevan yhteiskuntien ongelmia. Hänen malliaan kapitalismin vaihtoehdoksi on jo mallinnettu onnistuneesti tietokoneilla. Emeritusprofessori Seppo Hentilä taas kertoo miten yhteiskunnalliset säröt historiassa ovat synnyttäneet Saksasta alkaneen Pegida-liikeen.

Ukrainan konfliktin seurauksia Euroopalle tarkastelee Hannu Reime ja paikallisella tasolla Arno Tanner. Johanna Sumuvuori korostaa siviilien merkitystä konfliktien ratkaisussa. Lehdessä käsitellään myös Euroopan unionin sisäisiä muuttovirtoja, taistelurobottien kehitystä, Kiina kirjoitusmerkkejä vallankäyttönä sekä esitellään Pentti Kurikan Nimipäivienkin syntyyn vaikuttaneen kehitysvammaisten Lyhty-projektin taidenäyttelyä.
4 Pääkirjoitus: Työ puheen on ylevätä työtä
6 Tekijät
7 Ytimekkäät
11 Kolumni Jussi Saramo: Eriarvoisuus ei ole luonnonlaki
12 Kolumni Timo Mielonen: Verkkovalvonnan kyseenalainen tehokkuus

Ydinhetki

14 Arja Alho: Samassa veneessä?
21 Timo Virtala: Herra Leen vieraana
24 Aino Haavio: Siviilit torjumaan kriisejä
28 Fredrik Österblom: Perustulon kansainvälinen historia
32 Pirkko Jyväkorpi: Kaikki naiset sotia vastaan
36 Anna Malinen: Autonomisista asejärjestelmistä robottisotiin?
40 Jenni Heikka: EU-kansalaisten karkotusten määrä kasvaa Belgiassa
44 Kimmo Kiljunen: Rauhan asialla ammatikseen
46 Simo Ortamo: Rikkailta köyhille
50 Riitta Oittinen: Afrikkalaisia Kiinassa

Ytimessä

56 Hannu Reime: Köydenvetoa Eurooopan reviireistä
61Seppo Hentilä: Pegida ja Itä-Saksan pitkä varjo
65 Eero Suoranta: Kiinan kirjoitusmerkit sivistyksen ja vallan kielenä
69 Antti Kaihovaara: Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä
74 Arno Tanner: Lisääkö Ukrainan ihmisoikeuskehitys pakolaisuutta Suomeen?

Ydinkokemus

80 Rita Dahl: Vasemmistolaisen maailman kannattaja
84 Arja Alho: Profeetan parta
86 Kalevi Suomela: Kiovan Rusista Maidanin aukiolle
89 Kirja-arviot
90 Eero Suoranta: Mistä puhumme, kun puhumme internetistä?
92 Kirja-arvio
93 Levyt
94 Pia Lohikoski: Muotokuvia ihmisyydestä
95 Heta Heiskanen: Minne unohtui lapsen etu?
96 Kolumni Jussi Ahokas: Miksi taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä?
98 Pala historiaa

 

Ydin pahoittelee lehden viivästymistä painon teknisten ongelmien vuoksi.