Avainsana-arkisto: kolumnit

Kansalaispalvelus nopeasti ja hitaasti ajateltuna

Aku Kervinen

Jos yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen selkäranka, sitä vaivaa skolioosi. Sukupuolten epätasa-arvo lain edessä on yhä vaikeampi perustella varsinkin nuorille, sotilaiden liikakoulutus vaikuttaa olevan ongelma jopa armeijalle ja kansainväliset ihmisoikeuselimet esittävät Suomelle toistuvasti moitteita totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista sekä sivarin rangaistuksenomaisesta pituudesta. Ei ole ihme, että Suomen hallitus päätti asettaa parlamentaarisen komitean selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä.

Lue loppuun

Algoritmit eivät tavoita ihmisyyttä

Kaisu Kinnunen

Pandemian aika on nostanut etenkin virtuaalisen teknologian entistä merkittävämmäksi osaksi elämäämme. Aina ei kuitenkaan muisteta, että maailmaa mullistavalla teknologian kehityksellä on myös varjopuolensa.

Yksi ihmiskuntaa koskettavista huolenaiheista liittyy tappajarobotteihin eli täysin autonomisiin asejärjestelmiin, jotka kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Jos annamme niille vallan hyökätä valitsemaansa kohteeseen ilman ihmisen väliintuloa, siirrämme päätöksen tappavan voiman käytöstä ihmiseltä koneelle.

Lue loppuun

Antirasismin aika Euroopassa?

Liban Sheikh

Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.

Lue loppuun

Ydinaseet ovat edelleen uhka

Laura Lodenius

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin, niin kuin koko Euroopassa. Uhka siitä, että suurvallat eivät vain verbaalisesti uhkailisi ydinaseilla ja loisi niillä pelotetta, vaan että niitä oikeasti käytettäisiin, oli todellisuutta. ”Läheltä piti” -tilanteitakin oli.

Lue loppuun

Koulutusleikkaukset ja kansantalous

Tiina Kuuppelomäki

Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.

Lue loppuun

Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain

Pekka Ristelä

Käynnissä oleva työmarkkinoiden neuvottelukierros on näyttänyt monen silmissä erikoiselta. Työelämän sanotaan olevan murroksessa, mutta neuvotteluissa riidellään 24 työtunnista. Tämäkö on suomalaisen työelämän suurin haaste?

Lue loppuun

Miksi rauhan utopioita tarvitaan?

Kaisu Kinnunen

Minulta kysytään usein, ajattelenko ihan oikeasti maailmanrauhan olevan saavutettavissa. Eikö se ole utopistista? Kysymys on ymmärrettävä maailmassa, jossa media antaa tilaa peloille, asevarustelua perustellaan turvallisuudella ja tulevaisuuden näkymiä rakennetaan uhkakuvien kautta. Samalla meille uskotellaan, että kaikesta on selvittävä yksin ja epäonnistumisista saa syyttää vain itseään.

Lue loppuun

Puuston hiilinielu tunnetaan, maaperän päästöjä ei

Heikki Simola

Ilmastonmuutoksen myötä on hiilestä tullut kuuma puheenaihe. Hiilivarastot ja -taseet, nielut ja päästöt hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin. Suomen luonnossa hiilivarastot ovat suuria, mutta niiden todellisten muutosten tutkimus on lyöty laimin.

Lue loppuun

Translaki on pala suomalaisen tasa-arvon kehitystä

Susi Nousiainen

Tällä hetkellä yksi ihmisryhmä Suomessa odottaa tietoa lakimuutoksesta tavalla, jossa on oma keho panoksena. Kun translain uudistuksen yksityiskohdista tiedotetaan, se näkyy seuraavina vuosina sukupuolivähemmistöjen työpoissaoloja, koulupudokkuutta, työttömyyttä, mielenterveyttä ja lopulta itsemurhia koskevissa luvuissa. Seuraukset mitataan jälkeenpäin, mutta ne on helppo ennustaa. Tässä toiveiden ja pelon sekaisessa odottamisen tilassa elävät näiden ihmisten lisäksi myös heidän lapsensa, vanhempansa ja muut läheisensä.

Lue loppuun