Avainsana-arkisto: kolumnit

Toimiva raideliikenne vaatii rahaa

Merja Kyllönen

Kuva: Nick Tulinen

Suomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut EU:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen. Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään EU:n syyksi: Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamisen kanssa. Suomella ei ole tässä asiassa mitään kiirettä.

Lue loppuun

Jäitä hattuun tiedustelulakien kanssa

Timo Mielonen

Kun keskusrikospoliisi ilmoitti, että Turun puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina ja niiden yrityksinä, ajattelin välittömästi sen merkitsevän tiedustelulakien kiirehtimistä. Näin tapahtuikin. Ensimmäinen kiirehtimistä vaatinut taisi olla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ja pian hänen jälkeensä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi tiedustelulakien pikaista säätämistä. ”Näissä asioissa täytyy nyt kyllä toimia pikaisesti”, oli Niinistön viesti.

Lue loppuun

Rauhanliike – ketä kiinnostaa?

Laura Lodenius

Konflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. YK:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan YK:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla.

Lue loppuun

Obamasta Trumpiin: Demokratiaa, ei demografiaa

Emilia Palonen

emilia_palonen_webYhdysvaltain vaalit hämmensivät. Hillary Clintonin voittoa oltiin pedattu pitkään. Mieleeni tuli syksy 2008, jolloin olin postdoc-tutkijana Chicagossa. Luin politiikan teoriaa professorini Ernesto Laclaun kanssa Northwestern-yliopistossa ja ymmärsin Barack Obamaa täysin. Hän rinnasti erilaisia poliittisia vaatimuksia, eri ryhmät olivat innoissaan värväämässä Obamalle kannattajia. John McCain ja Sarah Palin olivat sivuosassa – vaikka Palin oli monelle uhka, Obama oli toivon symboli.

Lue loppuun