Suurvaltojen tulitikkuleikit

ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)

Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.

YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.

Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.

Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?

(lisää…)

Propagandan lumo

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

(lisää…)

Rauhanliike – ketä kiinnostaa?

Konflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. YK:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan YK:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla.

(lisää…)

Brexit ja kissavideot

Ison-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä.

succo / pixabay, CC0 Public Domain

Suomen Savossa kesäkuun 24. päivä vuonna 2016 valkeni normaalina ja kauniina kesäpäivänä juhannuksen alla. Britanniassa kuitenkin herättiin uskomattomaan aamuun. Edellisen päivän kansanäänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyydestä enemmistö äänistä oli mennyt unionista eroamista kannattavalle kannalle.

Miten niin oli voinut käydä? Internetissä oli kuhissut vaalien alla, mutta mielipidemittaukset näyttivät suotuisilta unioniin jäämistä toivoville.

(lisää…)

Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla?

Kuva: Heidi Rautionmaa.

Muslimiväestö kasvaa Suomessa. Rukouspaikkaa tarvitaan, mutta myös keskustelua islamista ja sen eri ulottuvuuksista.

Oasis Foundation -säätiö on esittänyt, että Helsingin kaupunki varaisi suurmoskeijalle tontin Hanasaaresta, jonka yhteydessä olisi myös monitoimitila. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa. Moskeijan suunnitteluvaiheen rahoituksesta vastaa Bahrainin kuningaskunta.

Keskustelu moskeijasta on herättänyt paljon tunteita ja polarisoitunut nopeasti. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti järjestivät keskustelutilaisuuden, jossa avattiin paitsi Lähi-idän tilanteen taustoja myös niiden yhteyttä moskeijahankeen rahoitukseen. Vuoropuhelua moskeijasta ja sen rahoituksesta tarvitaan niin hankkeen ajajien kuin helsinkiläisten päättäjien välillä.

(lisää…)

Historian varjot näkyviin

Oula Silvennoisen mukaan väärän tiedon perusteella ei voi tehdä oikeita poliittisia päätöksiä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Kiinnostukseni historiaa kohtaan heräsi lapsena kuunnellessani isovanhempieni ja vanhempieni keskustelua, väittelyä ja riitelyä. Menneisyydessä oli jotain omituista ja kiehtovaa, mikä sai ihmiset vielä vuosikymmenienkin jälkeen kiihtymään. Sitä historian arvoitusta olen edelleen selvittämässä.

Tällä hetkellä olen muun muassa mukana suomalais-ruotsalaisessa Demokratian voimavirrat -hankkeessa. Syksyllä aloitan oman hankkeeni, jossa selvitetään Suomen ja holokaustin historiaa. Suomi on siitä erikoinen maa muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna, että meiltä puuttuu yleiskäsitys valtion ja yhteiskunnan suhteista kansallissosialistiseen Saksaan ja sen sotarikoksiin. Tämä aikakausi on ikään kuin kirjoitettu ulos Suomen historiasta. Jopa Ruotsissa asiasta puhutaan. Aikaisemmin tämän aiheen sivuaminen tutkimuksessa hyssyteltiin kuoliaaksi. Aika onneksi kuluu eteenpäin.

Tutkijoiden asema maailmassa ei ole kuitenkaan muuttunut. Tohtorien kantamiin miekkoihin kiteytyy heidän roolinsa yhteiskunnassa – toimia totuuden puolustajina. Kaikenlaisen valetiedon vyöry korostaa tarvetta pitää pää kylmänä ja olla aktiivisesti valtaamassa keskustelun pelikenttiä takaisin propagandistisilta tahoilta. Näen tutkijoilla ja akateemikoilla olevan vastuun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, myös populaareilla alustoilla. Kaikki tieteilijät humanistisista tieteistä luonnontieteisiin ovat samalla, tiedon, puolella.

(lisää…)

Pääkirjoitus 2/2017: ”Sen suven suloisuutta”

Kevään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista.

Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina.

Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Koivisto teki päätöksen EU-jäsenyyden hakemisesta mutta myös YYA-sopimuksen irtisanomisesta. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin.

Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse.

(lisää…)

Moskeija Helsinkiin: millainen ja kenen rahoittama? Video keskustelutilaisuudesta 9.5.

Puheenvuorot käyttivät toimittaja Liisa Liimatainen ja tutkija Olli Ruohomäki. Myös Helsingin kaupunginvaltuustoryhmät osallistuivat keskusteluun, jota veti Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Tilaisuuden järjestivät Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti.

Rauha toteutuu arjessa

Tampereella on Suomen ainoa rauhantutkimuskeskus. Professori Tarja Väyrysen mukaan Tampereella käsitteitä ei oteta annettuina, vaan niihin paneudutaan kriittisesti ja monitieteellisesti.

Menestynyt, korkeatasoinen, tasainen. Näin on luonnehdittu Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRIn johtoon 2014 valittua professori Tarja Väyrystä. Parin vuoden päästä keskus täyttää puoli vuosisataa.

Kuva: Jyrki Luukkonen.

Eteläinen Tampere näkyy hyvin kevättalven auringossa Tampereen yliopiston kirjaston Linnan kuudennen kerroksen ikkunoista. Väyrynen ei raski pitää verhoja.

Professorina ohjaan väitöskirjan tekijöitä ja tutkimusjohtajana huolehdin siitä, mihin suuntaan tutkimus kehittyy, hankin rahoitusta ja hoidan hallinnollisia tehtäviä. Konferensseissa käyn harkiten ja valikoiden, jotta uutta tietoa kertyisi, hän kertoo.

Viime aikoina on talossa keskusteltu vierailleen brittiprofessorin ansiosta Britannian EU-erosta ja Yhdysvaltojen vaaleista. Pöytäkeskustelut nousevat yleensä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, esimerkiksi terrorismista ja ääriliikkeiden noususta, populismista ja maahanmuutosta.

Tutkimusjohtajana Väyrynen työskenteli TAPRIssa jo vuosina 2000–2008. Suomen Akatemiassa vierähti viisi vuotta akatemiatutkijana.

Aiemmin kokemusta karttui omassa väitösyliopistossa Kentin yliopistossa Canterburyssa Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Päätoimittajana hän toimi nelisen vuotta pohjoismaisessa Cooperation and Conflict -lehdessä.

(lisää…)

Uskotko henkesi pääomasijoittajalle?

Suomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Arja: Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa? Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua.

Aki: Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 %, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon.

On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä.

(lisää…)