Tarinoiden resonanssi
Kuva: William Matte/Pexels.
Kun maailma vaikuttaa menneen sijoiltaan, miten voimme muistaa olevamme osa yhtä ja samaa ihmiskuntaa? Kiinalainen kirjailija Chen Qiufan pohtii esseessään koronaviruksen synnyttämää kaaosta ja maailmankirjallisuuden merkitystä kriisitilanteessa.
Historian ja Adornon opissa
Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0)
Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.
Pseudohistorian teoriat leviävät verkossa
1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.
Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.
Riimin yhteenliittämät
Räp-artisti Azagaia esiintymässä mielenosoituksessa Mosambikissa. (Kuva: Janne Juhana Rantala)
Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, joista se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Public Enemy -legenda Chuck D:n mukaan monet hiphop-fanit kuitenkin nukkuvat räp-planeetan päällä.
Koulutusleikkaukset ja kansantalous
Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
”Näkymättömästä vihollisesta” uuteen poliittiseen ekologiaan
Mikro-organismeja agar-hyytelössä. (Kuva: Alpha Tauri/Flickr, CC BY 2.0)
Koronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä ei-inhimillisten asioiden ja olioiden kanssa.
Oikeuden vaaka valmiudessa
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa)
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.
Pelon pandemia
Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? (lisää…)
Ydin Podcastin jakso 7: vieraana JP Pulkkinen – Tarinoiden lumo!
JP Pulkkisen mukaan elokuvat ja sarjat auttamat meitä samaistumaan muihin ihmisiin. JP Pulkkinen ja Ydin-lehden Arja Alho keskustelevat tv-sarjojen ja elokuvien tarinoista.
Onko nyt aika hankkia hävittäjiä -virtuaaliseminaarin video 12.5.2020
Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.
Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?
Keskustelun vetäjä: Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Alustajina:
Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta
Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky
Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?
Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua
Virtuaaliseminaari pidettiin verkossa tiistaina 12.5.2020.
Seminaarin järjestäjät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti