Soitan, koska se on elämääni

Ydin Hugh Masekelasta, joka kuoli 23.1.2018

Ydin-lehti tapasi Helsingin juhlaviikoilla konsertoineen Hugh Masekelan. Hän ei pidä luokittelusta saati analysoinnista. Siksi puhuimme elämästä.

Muusikko  Hugh Masekelan (s. 1939) lapsuuden Etelä-Afrikka oli sekoitus siirtomaavallan perintöä ja koko ajan pahenevaa rotuerottelupolitiikkaa.

  • Kasvoimme tietoisina, että maamme oli otettu meiltä pois mutta että voimme saada sen takaisin jonakin päivänä toimimalla ja olemalla sitkeitä. Kasvoimme mielenosoitusten ja kampanjointien kulttuurissa, joka oli systeemiä vastaan. Olimme aina askeleen edellä poliisia. Olimme selviytyjiä.

(lisää…)

Detroitin kaaos taittuu


Peruskoulu huolehti siitä, että tiesin kaupungin nimeltä Detroit. Tiesin sen olevan maailman autoteollisuuden keskus, ja joku astetta fiksumpi musiikinopettaja oli kertonut, että se on myös populaarimusiikin historian tärkeimpiä kaupunkeja.

Vanhat koulukirjat eivät kuitenkaan osanneet ennustaa sitä valtavaa rakennemuutosta, jota olemme joutuneet todistamaan. Vaikka Detroitin väkiluku kääntyi laskuun jo 1950-luvulla, ei vuosituhannen vaihteen totaalista romahdusta pystytty kunnolla ennakoimaan.

(lisää…)

Internetin ”musta pörssi” Brysselissä

Kuva: IMAL.

Yami-Ichi -tapahtuma on nörttien ja värkkääjien kokoontumisajot, joissa virtuaalimaailman voi ottaa haltuun itselleen sopivalla tavalla.

(lisää…)

Suomalaisen sarjakuvasankarin merkilliset vaiheet

Janne Ankkanen taistelussa sortovaltaa vastaan Suomen Kuvalehden numerossa 45/1917

Janne Ankkanen oli anarkistinen omaneduntavoittelija ja ensimmäinen täysverinen suomalainen sarjakuvasankari, joka eli lyhyen, mutta kiihkeän elämän.

(lisää…)

Draamaa ilmastonmuutoskeskusteluun

Kuva: Pekka Elomaa

Hanna Nikkanen on tutkivaan journalismiin keskittyvän Long Play -julkaisun päätoimittaja, joka työskenteli lukuvuoden 2016–2017 journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. Yhteistyössä yliopiston opiskelijoiden kanssa syntyi myös kirja Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. (lisää…)

Monikulttuurisen Suomen sankarivainajat

Matti Jutila kävi iltakävelyllä Hietaniemen hautausmailla ja pohdiskeli sen pohjalta Suomen sotien muistamista sekä monikulttuurista historiaa. Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2011.

(lisää…)

Aseteollisuudelle avaimet EU:n kassakaappiin?

Viime aikoina on puhuttu paljon lobbauksesta. Suomenkielinen vastine ”aulailu” ei ole oikein juurtunut kielenkäyttöömme, vaikka se onkin ilmiön arkea kuvaava sana.

(lisää…)

Itsenäistyminen – sattuma vai välttämättömyys?

P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)

Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.

(lisää…)

Pääkirjoitus 4/2017: Militarismin aave, rauhan haave!

Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? (lisää…)

Rauhan Suomi suora stream Kirjamessuilta 26.10. klo 16.00

Kirjamessuilla on torstaina 26.10. klo 16-16.30 Kullervo-salissa
Ydin-lehden, Sadankomitean ja Rauhanliiton keskustelu Rauhan Suomi.

Suomalainen rauhanliike syntyi 110 vuotta sitten. Siitä tuli tärkeä
osa uutta kansalaisyhteiskuntaa, jonka olemassaolo mahdollisti myös
Suomen itsenäistymisen ja kansakunnan muodostumisen. Rauhanliike on
historiansa eri vaiheissa haastanut kiihkeintä sotapropagandaa ja
ollut kriittinen ääni turvallisuusuhkista keskusteltaessa. Monta
kertaa niin liike kuin sen aktiiviset toimijat ovat joutuneet
miettimään kuinka pitkälle rauhanaatteen puolesta saa ja voi mennä.
Aseistakieltäytyjä Ardnt Pekurinen tuli muillutetuksi ja tapetuksi
pasifistisen maailmankatsomuksensa vuoksi. Felix Iversen, joka oli
pitkäaikainen Rauhanliiton puheenjohtaja, sai sytteen
kunnianloukkauksesta arvostellessaan Hitleriä kirjoituksissaan. Mitkä
ovat olleet rauhanliikkeen vastaukset sotaisan propagandan,
uhkakuvien ja asevarustelun Suomessa? Miten pilapiirrokset ovat
pelkistäneet aikaamme, nationalismin hurmaa ja militarismia? Rauha
sodan voittaa – jos niin haluamme!