Pohdintaa julkisesta keskustelusta
Kuvitus: Mikko Torvinen.
Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? Onko viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun merkitys?
Puuston hiilinielu tunnetaan, maaperän päästöjä ei
Ilmastonmuutoksen myötä on hiilestä tullut kuuma puheenaihe. Hiilivarastot ja -taseet, nielut ja päästöt hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin. Suomen luonnossa hiilivarastot ovat suuria, mutta niiden todellisten muutosten tutkimus on lyöty laimin.
Ilmastokriisi tarvitsee liikettä
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flicrk, CC BY 2.0)
Suomen julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa kansalaiselle on varattu lähinnä kulutus- ja elämäntapavalintojen kautta määrittyvä kapea osa. Kriisin ratkaiseminen vaatii kuitenkin siirtymistä monipuolisempaan ja yhteisöllisempään toimintaan.
Translaki on pala suomalaisen tasa-arvon kehitystä
Tällä hetkellä yksi ihmisryhmä Suomessa odottaa tietoa lakimuutoksesta tavalla, jossa on oma keho panoksena. Kun translain uudistuksen yksityiskohdista tiedotetaan, se näkyy seuraavina vuosina sukupuolivähemmistöjen työpoissaoloja, koulupudokkuutta, työttömyyttä, mielenterveyttä ja lopulta itsemurhia koskevissa luvuissa. Seuraukset mitataan jälkeenpäin, mutta ne on helppo ennustaa. Tässä toiveiden ja pelon sekaisessa odottamisen tilassa elävät näiden ihmisten lisäksi myös heidän lapsensa, vanhempansa ja muut läheisensä.
Uusi sopimus rahasta
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Pekka Elomaa.
Patrizio Lainà on jälkikeynesiläinen ekonomisti, jonka mielestä raha ja demokratia liitetään liian harvoin yhteen. (lisää…)
Suomi ei edistä robottiasekieltoa
Robottiaseiden vastaisen kampanjan maskotti David Wreckham New Yorkin Times Squarella viime lokakuussa. (Ari Beser/Campaign to Stop Killer Robots)
Ulkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan.
Kamppailu hegemoniasta ja suunnasta
Kamppailua yhteiskunnan johtajuudesta käydään koko ajan ja kaikkialla: politiikassa, työyhteisöissä, yliopistoissa ja mediassa. Omalle näkökulmalle maailman selittämiseen haetaan laajaa kannatusta. Kyse on hegemoniasta.
Hegemonisissa valtakamppailuissa tuotetaan ja annetaan ilmiasua uudenlaiselle toimijuudelle ja toiminnoille, joilla pyritään legitimoimaan ajattelutapoja ja näkemyksiä. Legitimiteetti ei perustu pakkoon, vaan siihen, että ihmiset noudattavat näitä ajattelutapoja vapaaehtoisesti sääntöinä. Usein säännöistä tulee myös lainsäädäntöä.
YDIN Podcastin jakso 5: vieraana Sari Kivistö – sivistyksen puolustaja
Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutoksen kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaniin.
Tiedon valtavirta ja sen sivupurot
Mediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan.
60 vuotta – ja luovuus jatkuu
Vuonna 1960 syntynyt Ismo Alanko on yksi kokeneista suomalaisartisteista, jotka tuottavat edelleen uutta musiikkia. Kuva: Arttu Kokkonen.
Jos 70 on uusi 50, niin ei ole mikään ihme, että kuusikymppisillä musiikintekijöillä menee hyvin.