”Ei ole muuta pelättävää kuin pelko itse”
Franklin D. Roosevelt kuvasi pelkoa nimettömäksi, järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi kauhuksi, joka lamauttaa kaikki tarvittavat yritykset kääntää perääntyminen etenemiseksi. Muistutus – kuten monet muutkin 1930-luvun tapahtumat – on syytä pitää mielessä. Näin siitäkin huolimatta, että harva meistä on kokenut itse aikaa. Apuna ovat kuitenkin kirjallisuus, dokumentit ja taide ylipäätään.
***
Keskustelu talouspolitiikasta taantui vaalipaneeleissa. Maailman onnellisin kansa saatiin taas pelkäämään. Nyt velkaa. Ihmiset on saatu uskomaan, että heitä kuuluukin ruoskia ja unettomina öinä pitääkin laskea riittävätkö omat rahat vielä valtion velkojen maksuun.
Antti Rinteen hallitusohjelmassa lähdettiin jälkikeynesiläisestä talouspoliittisesta ajattelusta. Valtion kuuluukin ottaa vastaan iskuja ja suojella suhdannevaihteluilta kansalaisiaan. Talouspolitiikkaa tehdään siksi, että huolehditaan kansakunnan kyvystä tuottaa kestävää kasvua, kykyä ottaa vastaan hyviä ja huonoja aikoja ilman, että lasku kierrätetään täytenä kansalaisille – jolloin saadaan moninkertaistettua huonojen aikojen syvyys.
Monien mielestä keskusteluissa ei osattu perustella silloisen hallituksen talouspoliittista ajattelua ja velan luonnetta. Vasemmistoliiton Li Andersson kyllä ansiokkaasti yritti. Jos keskustelu oli, ei leikata, oli vastapuolen helppoa sanoa, on pakko.
Velan kasvuvauhti ja -suunta vaativat taittamista mutta niin tarvitsee kansantalous velanhoitokykyäkin. Se muodostuu koulutuksen, tutkimuksen, hyvän johtamisen, luottamuksen, työn tuottavuuden ja monen muun tekijän kokonaisuudesta. Sitä vastoin veroelvytys leikkaa valtion tuloja ja heikentää velanhoitokykyä.
Talous ei ole vain finanssipolitiikkaa. Siihen liittyvät myös työmarkkinat ja rahapolitiikka, jota Suomen osalta tosin harjoittaa Euroopan keskuspankki.
Otetaan esimerkki. Kun elinkeinoelämä vaatii velan leikkaamista enemmän joustavia palkkoja, siis niiden alentamista heikentyneessä taloustilanteessa, pitää ottaa huomioon kotitalouksien tilanne. Kun joka toisella on asuntovelkaa, palkkojen alentaminen heikentää kotitalouksien velanhoitokykyä ja samalla mahdollisuuksia kuluttaa – ostaa ruokaa ja käyttää palveluja. Talouden tilanne kokonaisuutena huononee parantamisen sijaan.
Ylipäätään tarjolla on paljon tutkimusta työmarkkinoiden joustojen kielteisistä kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Samoin kuin kokemuksia fiskaalikonservatismin kiroista taantuman syventäjänä.
Kuuntele Ydin Podcast 14: vieraana Hannele Pokka
Luottamus syntyy tekemällä: Hannele Pokka ja Arja Alho keskustelevat saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä, alkuperäiskansojen kohtelusta ja valtion suhteesta saamelaisiin.
Yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen oikeudet
Suomen valtiojärjestys rakentuu ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauksien ja oikeuksien sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan pohjalle. Yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Siksi kaikkien kansanvallassa tomivien poliittisten puolueiden tulee perusteisiin sitoutua ja toimia niiden edistämiseksi.
Ydin tekee uusimmassa numerossaan tunnetuksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin työtä, meneillään olevaa totuus- ja sovintoprosessityötä saamelaisten kohtelusta , jota johtaa Hannele Pokka, mutta myös kurdien vaikeaa tilannetta monen eri valtion vähemmistönä.
Julkaisemme myös kirjailija Veronica Pimenoffin väkevän puheenvuoron Suomen ja Yhdysvaltojen puolustussopimuksesta, josta neuvotellaan parhaillaan. Pimenoff puhui mielenosoituksessa, joka järjestettiin presidentti Joe Bidenin heinäkuisen pikavierailun aikana.
Muistelemme Chilen sotilasvallankaappausta 50 vuotta sitten. Reijo Hämäläinen jakaa meille kokemuksiaan nyky-Chilestä. Christopher Nolanin Oppenheimer muistuttaa meitä joukkotuhoaseiden perinnöstä ja niiden uhkasta ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuudelle.
Sata sivua tarjolla luettavaksi ajan kanssa niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo! Tartu lehteen!
Euroopan tulevaisuus sotien maailmassa!
Ydin-lehti oli mukana Suomen Sosiaalifoorumissa ja erityisesti keskustelussa Euroopan tulevaisuudesta. Kiinnostava ohjelma koostui seuraavista puheenvuoroista, keskustelu juonsi Ydin-hallituksen puheenjohtaja, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius:
- Akatemiatutkija Timo Miettinen:
Mikä on Euroopan rooli kansainvälisen järjestelmän murroksessa? - Everstiluutnantti evp Mika Kerttunen:
Loppuuko Ukrainan sota sotimalla, miten avata tie rauhaan? - Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö:
Tilanne ydinasesopimuksissa ja Suomen ydinasepolitiikka - Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro:
Voisiko uusi ETY-prosessi rakentaa luottamusta ja yhteistä turvallisuutta?
Keskustelun voi katsella ja kuunnella myös jälkikäteen:
Flow Talks: Festivaalien aatteet ovat niiden vaatteet
Kulttuurin ja palveluiden kulutuksen keskiössä ovat aina olleet niihin liittyvät arvot sekä identiteetti. Kun kokemuksellisuuden suhteen kaikki alkaa jo olla koettu, ovatko enää tapahtumien arvovalinnat todellinen tapa erottua toisistaan?
Amerikkalaisen unelman kuolema – liioittelua vai sokea piste?
Ville Luukkanen on kestävän kehityksen ammattilainen. Ydin 2/2023 numerossa hän kirjoittaa amerikkalaisesta köyhyydestä.
Ihmislaji on noussut materiaalisen elintason portaita puutteesta kohti yltäkylläisyyttä. Talouskasvun ja köyhyyden vähentymisen positiivinen korrelaatio alkoi kuitenkin piiputtaa 80-luvulta eteenpäin. Mitä neuvoksi?
Evoluution pitkässä kaaressa köyhyys on ollut luonnonkatastrofien, tautiepidemioiden ja nälänhätien aiheuttamia suuria väestökatoja. Kohtaloita, joille on mahdettu vain vähän. Modernissa köyhyydessä on kysymys oikeudesta kehitykseen: miten tuottavuusloikan hyödyt on jaettu oikeudenmukaisesti? Työväenliike nosti kysymyksen pöydälle kansallisesti. Dekolonisaatio teki siitä kansainvälisten suhteiden polttopisteen.
Kiinan johdolla Aasian tiikerit ovat lyöneet pöytään kovan vaihtoehdon. Kaakkois-Aasian muuttaminen maailman tehtaaksi on tunnetusti nostanut satojen miljoonien elintasoa. Aasian mallin hyötyjä ja haittoja on pohdittu jo tovi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt jotain dramaattisempaa. Amerikan yhdysvallat, maailman dynaamisin talous, on menettänyt kykynsä vähentää köyhyyttä. (lisää…)
Nationalismin ja militarismin demokratiaa kurjistava liitto
YDIN 20230404 HELSINKI Lauri Snellman. Kuva Pekka Elomaa
Lauri Snellmanilta on tulossa pamfletti, joka läpivalaisee suomalaista kulttuuria. Selitys alamaisuudelle ja puhumattomuudelle löytyy historiasta mutta se on myös estämässä suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja moniarvoisuutta. Nato-keskustelu on tästä malliesimerkki.
Arja: Väität tulevassa pamfletissasi, ettemme ole Suomessa perinteisessä mielessä pohjoismaa emmekä liioin länsieurooppalainenkaan. Mitä mielestäsi olemme?
Lauri: Suomi sijoittuu suurelta osin itäeurooppalaisuuteen. Kärjistäen sanottuna: meillä on pohjoismainen yhteiskunta mutta itäeurooppalainen poliittinen kulttuuri.
Arja: Selitätkö tätä Suomen sijainnilla? Sillä, että olemme Pohjois-Eurooppaa ja vielä idän ja lännen rajalla?
Lauri: Idän ja lännen raja liittyy kylmään sotaan ja on enemmän yhteydessä identiteettipolitiikkaan kuin lainkaan poliittiseen kulttuuriin. Kun katsoo pitkää historiaa, Suomihan syntyi varsinaisesti Venäjän vallan aikana.
Venäjän tsaari halusi taata eliittien tuen omalle hallinnolleen turvaamalla joitakin ruotsalaisia yhteiskuntajärjestyksen piirteitä. Mutta samalla hän halusi myös kokeilla, voisiko Venäjää kehittää perustuslailliseen suuntaan.
Suomi siis sai Ruotsista yhtäältä tasa-arvon, pyrkimyksen eri yhteiskunnallisten voimien yhteistyöhön ja parlamentaarisen lainsäädäntövallan mutta toisaalta ylhäältä ohjatun tsaristisen virkamiesvaltion, joka määritti politiikan reunaehtoja. Mentaliteettimme tausta, jossa kaikki pitää tarkastuttaa pääkonttorissa, tulee tuolta ajalta.
Suomen valtiorakennuksen kansallisuusaate on korostetusti itäeurooppalainen. Fennomania oli kielinationalismia ja viime kädessä etnonationalismia. Sitten oli toinen itäeurooppalainen piirre, joka lähti uskosta, että hyvä tsaari kyllä kunnioittaa meitä, kun kumarramme tarpeeksi syvään. Samat asiat toistuvat sotien jälkeenkin. Auktoriteettiusko tulee toki myös luterilaisuudesta mutta myös siitä, ettei Suomi ole sinut menneisyyden traumojensa kanssa.
Anna Gustafsson: Ympäristö – sodan hiljainen kärsijä
Sotien ja konfliktien aiheuttamat ympäristövahingot uhkaavat ihmisten terveyttä ja ekosysteemin hyvinvointia jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Millaisia ympäristöuhkia Ukrainan sotaan liittyy?
Sodan aiheuttama humanitaarinen kärsimys ja ympäristölle aiheutettu tuho liittyvät vahvasti toisiinsa, sanoo Freek van der Vet, yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Van der Vet johtaa Toxic Crimes -tutkimusryhmää, joka selvittää mahdollisuuksia parantaa kansainvälistä lainsäädäntöä ympäristön suojelemiseksi sodassa.
Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittama tutkimusprojekti kartoittaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia ympäristötuhoja ja arvioi uusia tapoja seurata ympäristön tilaa konfliktialueella.
Sota tuhoaa ja saastuttaa ympäristöä kahdella tavalla. Suoraa vahinkoa luonnolle aiheutui esimerkiksi Vietnamin sodassa, jossa Yhdysvallat levitti ruoantuotannon kannalta tärkeille peltoalueille ympäristömyrkkyjä. Kuwaitin sodassa 1990-luvulla sytytettiin tahallisesti öljykenttiä tuleen, jolloin ilmaan levisi myrkyllisiä saasteita. Sota tuhoaa luontoa myös epäsuorasti. Iskuja tehdään teollisuuslaitoksiin, joista valuu maahan ja veteen saastetta. Ammuksista, rikkoutuneesta sotakalustosta ja raunioituneista rakennuksista jää jälkiä luontoon jopa vuosikymmeniksi.
Kipu meistä valkokankaalla
Elokuvataiteen kykyä saattaa meidät kosketuksiin toisten ja oman sisäisen kipumme kanssa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Sodankylän Midnight Sun Film festivaaleilla tunnistamisesta syntyneet kivun kokemukset löysivät vastaanottavaisen yleisön.
Sanotaan, että elokuvataide ei suostuttele katsojaa argumentein vaan tunteisiin vetoamalla. Sunnuntaina 18.6. päättyneet 38. Sodankylän elokuvajuhlat sai suostuteltua ainakin laajasti yleisöä festivaaleille. Tapahtuma teki tänä vuonna lipunmyyntiennätyksen keräten Sodankylään yhteensä 35 000 kävijää. Useimmat näytökset myivät loppuun nopeasti ja jonot ison teltan näytöksiin venyivät silmänkantamattomiin.