YDIN Podcastin jakso 4: populismiin verhoutuva fasismi
Mitä populismi on? Entä fasismi? Kun kansallismieliset alkavat vaatia etnistä puhtautta, fasismi uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yliopistolehtori Emilia Palonen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen keskustelevat päätoimittaja Arja Alhon kanssa Suomen Sosiaalifoorumissa 2019 Ydin-asioista: populismiin verhoutuvasta fasismista.
Koko vuosikerta 2018 nyt saatavina PDF:nä verkkokaupassamme
”Järjestys hallitsee Berliinissä”
Rosa Luxemburg.
Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.
Nato ja ydinaseeton Eurooppa
Saksassa on taas herätetty henkiin vanha keskustelu siitä, haluaako se pitää jatkossa Yhdysvaltojen ydinaseita maallaan ja olla osa jaettua ydinasepelotetta, vaikka sillä ei ole omia ydinaseita kuten Ranskalla ja Isolla-Britannialla. Angela Merkelin hallitus on nimennyt komission arvioimaan muun muassa jaetun ydinasepelotteen hyötyä Saksalle. Isossa-Britanniassa ylähuoneen raportissa ydinasekysymyksestä taas suositellaan aikaisempaa vähemmän vihamielistä suhtautumista ydinasekieltosopimukseen.
Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen
Tiananmenin aukio toukokuussa 1988 (Derzsi Elekes Andor, CC BY-SA 3.0).
Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu.
Keltaliivit ja luottamuksen puute
Keltaliivejä Pariisin Montmartressa viime maaliskuussa.
(Olivier Ortelpa, CC BY 2.0)
Ranskan keltaliivit ovat epäyhtenäinen joukko, jonka aktivoituminen heijastelee luottamuksen kriisiä yhteiskunnassa. Tällä hetkellä liike vaikuttaa kuitenkin satavan lähinnä Emmanuel Macronin ja äärioikeiston laariin.
Rahoituskehys unionin toimintaa suuntaamassa
Yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti Euroopan parlamentin nykyisten valtaryhmittymien ennakoidaan menettävän kannatustaan sekä erilaisten populististen ja EU-kriittisten puolueiden puolestaan kasvattavan paikkamääriään toukokuun vaaleissa. Vaikka Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D todennäköisesti säilyvätkin parlamentin suurimpina ryhminä, poliittisen asetelman muutos ja kriittisten äänenpainojen voimistuminen heijastuvat väistämättä Euroopan parlamentin seuraavaan viisivuotiskauteen ja sitä kautta unionin tulevaisuuden suuntaan.
Kuuluuko nuorten ääni?
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flicrk, CC BY 2.0)
Vaikka politiikka kiinnostaa suomalaisia nuoria enemmän kuin koskaan, luottamus poliitikkoihin ei ole yhtä korkealla, kertoo viimeisin Nuorisobarometri. Samalla kuitenkin vain neljännes nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.
Fasismi on prosessi
Euroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmisto- kuin oikeistopopulistisia. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. Vastaus on: ei toimi. Mutta mitä tehdä?
”Jos menetämme Arktiksen…”
Arktiksen maantieteellisenä rajana pidetään usein pohjoista napapiiriä. Kuvassa Suomen arktisen alueen eteläosaa Itä-Lapissa. Kuva: Timo Antero Korhonen.
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 1/2019.
Arktikselle on tunkua, kun eri maat pyrkivät hyödyntämään aluetta taloudellisesti. Tehdessään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomen ja EU:n tulisi samalla muistaa myös ympäristö sekä alkuperäiskansojen oikeudet.