Rauhan Suomi suora stream Kirjamessuilta 26.10. klo 16.00

Kirjamessuilla on torstaina 26.10. klo 16-16.30 Kullervo-salissa
Ydin-lehden, Sadankomitean ja Rauhanliiton keskustelu Rauhan Suomi.

Suomalainen rauhanliike syntyi 110 vuotta sitten. Siitä tuli tärkeä
osa uutta kansalaisyhteiskuntaa, jonka olemassaolo mahdollisti myös
Suomen itsenäistymisen ja kansakunnan muodostumisen. Rauhanliike on
historiansa eri vaiheissa haastanut kiihkeintä sotapropagandaa ja
ollut kriittinen ääni turvallisuusuhkista keskusteltaessa. Monta
kertaa niin liike kuin sen aktiiviset toimijat ovat joutuneet
miettimään kuinka pitkälle rauhanaatteen puolesta saa ja voi mennä.
Aseistakieltäytyjä Ardnt Pekurinen tuli muillutetuksi ja tapetuksi
pasifistisen maailmankatsomuksensa vuoksi. Felix Iversen, joka oli
pitkäaikainen Rauhanliiton puheenjohtaja, sai sytteen
kunnianloukkauksesta arvostellessaan Hitleriä kirjoituksissaan. Mitkä
ovat olleet rauhanliikkeen vastaukset sotaisan propagandan,
uhkakuvien ja asevarustelun Suomessa? Miten pilapiirrokset ovat
pelkistäneet aikaamme, nationalismin hurmaa ja militarismia? Rauha
sodan voittaa – jos niin haluamme!

Sota, joka ei päättynyt kuudentena päivänä

Ilan Bruner, CC BY-SA 3.0

Kuuluisa valokuva, jossa kenraali Uzi Narkiss (vas.), puolustusministeri Moshe Dayan ja puolustusvoimien komentaja Jitzhak Rabin astuvat Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kuuden päivän sodan aikana. (Ilan Bruner, CC BY-SA 3.0)

Kuuden päivän sota oli Israelin perustamiseen verrattava virstanpylväs israelilaisten ja Palestiinan arabiväestön välisessä selkkauksessa. Sovinnon häämöttäessä kauempana kuin koskaan voidaan sanoa, että tietyssä mielessä sota ei ole vieläkään päättynyt.

(lisää…)

Vaalien imitointia Venäjällä

Nikolay Volnov, CC BY-SA 2.0

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi.

(lisää…)

Toimiva raideliikenne vaatii rahaa

Kuva: Nick Tulinen

Suomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut EU:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen. Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään EU:n syyksi: Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamisen kanssa. Suomella ei ole tässä asiassa mitään kiirettä.

(lisää…)

Planeetta kylässä

Worldcon 75Mitä tarvitaan maailman ehkä merkittävimmän scifi- ja fantasiaharrastajien tapaamisen järjestämiseen? Vuosia kestänyt kampanjointi, joukoittain vapaaehtoisia sekä vieraita planeetan eri kolkista – toisin sanottuna aimo annos yhteisöllisyyttä.

(lisää…)

Jäitä hattuun tiedustelulakien kanssa

Kun keskusrikospoliisi ilmoitti, että Turun puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina ja niiden yrityksinä, ajattelin välittömästi sen merkitsevän tiedustelulakien kiirehtimistä. Näin tapahtuikin. Ensimmäinen kiirehtimistä vaatinut taisi olla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ja pian hänen jälkeensä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi tiedustelulakien pikaista säätämistä. ”Näissä asioissa täytyy nyt kyllä toimia pikaisesti”, oli Niinistön viesti.

(lisää…)

Pääkirjoitus 3/2017: Yhdessä toimimisen hyvä – väkivallan paha

Kuva: Pekka ElomaaYdin-lehden kansikuvan kynttilät kunnioittavat väkivallan uhreja kaikkialla maailmassa. Niiden hento lepattava valo muistuttaa meitä joukkotuhoaseiden, sotien ja konfliktien uhreista sekä terrori-iskuissa menehtyneistä – pelosta, väkivallasta ja kaltoinkohdelluista ihmisistä.

Väkivalta on punoutunut kaikkialle. Se ei säästä edes lapsia. Sitä on uutisissa ja dokumenteissa. Sitä on tapahtumissa, joissa olemme osallisina tai sivullisina. Väkivaltaa on viihteessä ja peleissä. Sitä on kansakunnan muistissa ja sukupolvien kokemuksissa.

(lisää…)

Sisällysluettelo 3/2017

Ytimen numero 3/2017 käsittelee yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu yhteistoiminnasta, jonka varassa yhteiskunta toimii. Giacomo Sinin kuvareportaasi vie Koillis-Georgiaan Pankisin laaksoon, jossa asuvien kistien yhteisö uskoo rauhaan ja lähimmäisenrakkauteen, kun taas Sirpa Kähkönen käsittelee kolumnissaan sivistyksen ja keskinäisen kunnioituksen tärkeyttä yhteisöllisyyden luomisessa. Omanlaisensa yhteisö on myös oikeusvaltio, joka on Arja Alhon ja Pauliine Koskelon vuoropuhelun aiheena. Eero Suoranta puolestaan kertoo Helsingissä järjestetystä Worldconista eli scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajien maailmanlaajuisen yhteisön kokoontumisesta.

(lisää…)

Suurvaltojen tulitikkuleikit

ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)

Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.

YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.

Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.

Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?

(lisää…)

Propagandan lumo

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

(lisää…)