Saudi-Arabian hovipolitiikan uhrit

Presidentti Donald Trump (vas.) ja kruununprinssi Muhammad bin Salman (oik.) Valkoisessa talossa maaliskuussa 2017. (Shealah Craighead/Valkoinen talo)

Kruununprinssi Muhammad bin Salmania pidettiin aikaisemmin Saudi-Arabian modernisoijana. Viimeistään toimittaja Jamal Khashoggin raaka murha on kuitenkin saanut muun maailman tarkkailemaan kauhuissaan öljykuningaskunnan tapahtumia.

(lisää…)

Mämmilä – sarjakuva rakennemuutoksen Suomesta

Kaavoitusta Mämmilän tyyliin vuonna 1978.

Mämmilä-sarjakuva oli heijastus aikakautensa Suomesta sekä tärkeintä suomalaista yhteiskunnallista fiktiota viime vuosisadan lopusta. (lisää…)

Journalismin itsetutkiskelun paikka

Aquilatin/pixabay, CC0.

Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. (lisää…)

Syvä etelä huomion keskipisteessä

Stacey Abrams Teksasin yliopiston Barbara Jordan -foorumissa vuonna 2012. (Lyndon B. Johnson School of Public Affairs, CC BY-SA 2.0)

USA:n Syvää etelää pidetään usein yksiulotteisesti konservatiivisena ja taantumuksellisena alueena. Georgian kuvernöörinvaalit ovat kuitenkin valaiseva esimerkki siitä, että etelän osavaltiot ovat nykyisellään keskeinen erilaisten yhteiskunnallisten muutosprosessien ja poliittisten kamppailujen näyttämö. (lisää…)

Ilmastonmuutos ja rauha

Me suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö? (lisää…)

Kuka kantaa vastuun ilmastosta?

Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).

Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. (lisää…)

Maalari maalasi taivaanrantaa

Kun tapaamme vieraan ihmisen, kerromme hänelle yleensä nimemme. Nimi tekee tuntemattomasta vähemmän tuntemattoman.

Saatan kysyä juhlissa uudelta tuttavuudeltani yhteyttä hääpariin tai syntymäpäiväsankariin. Olen kiinnostunut hänen kasvuympäristöstään, haluan tietää mistä hän kotoisin, missä käynyt koulua ja kuin huomaamatta olen onkinut samalla tietoja sukupolvikokemuksista, harrastuksista tai hänen ryhmäidentiteeteistään, siis mihin joukkoihin hän kuuluu. Yleensä aina löytyy jotain yhteistä. (lisää…)

Sisällysluettelo 3/2018

Ydin 3/2018 tähystelee uusia utopioita ja kartoittaa nykyhetken karikoita. Rutger Bregman ja Arja Alho pohtivat, minne utopiat ovat menneet ja miten kehitystä pitäisi mitata. Timo Antero Korhonen käy läpi Jäämeren rataan liittyviä haavekuvia ja Heidi Nummi tuo esiin digitaalisten teknologioiden nurjan puolen käsitellessään Kiinan uiguurien asemaa valvonnan alaisina. Hussein al-Taee puolestaan muistuttaa ilmastonmuutoksen ja konfliktien suhteesta ja Vera Šćepanović ja Tom Junes selittävät, miksi kolmas maailmansota ei tule alkamaan Montenegrosta.

Lisäksi numerossa kerrotaan esimerkiksi suurvaltojen ilmastovastuullisuudesta, Vanhan valtauksesta sekä taloudellisesta epätasa-arvosta ja sukupuolittuneen väkivallan vastaisesta liikkeestä Etelä-Afrikassa. Ilkka Kauppinen kirjoittaa esseessään vaalikamppailusta Yhdysvaltojen Syvässä etelässä, kun taas Timo Harjuniemi kysyy kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Kulttuurijutuissa puolestaan pohditaan tähtikulttia ja fanitetaan tenori Jonas Kaufmannia, katsotaan Spike Leen uusi elokuva BlacKkKlansman sekä kerrotaan, miten Mämmilä-sarjakuva kuvasi rakennemuutoksen Suomea.

(lisää…)

Kenen rauhankasvatus?

Kuulin ensimmäisen kerran rauhankasvatuksesta viime kesänä. Tiesin jo, mitä ”rauha” ja ”kasvatus” erikseen tarkoittavat, mutta en tiennyt, että myös niiden yhdistelmä on olemassa. Nyt, kun termi on minulle jo tutumpi, tuntuu ainoastaan luonnolliselta, että ne yhdistyvät samaan sanaan.

(lisää…)