Mediahuomio on suurvaltajohtajissa ja ulkoministerien neuvotteluissa. Kuvatekstit kertovat lähestyvästä sodasta. Tuntuu, että turvallisuus on veitsenterällä ja että sotapuheesta on tullut yhtä tavallista kuin aamupalasta. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?
Julkisuus muuttui jo aikaa sitten ja räjähti uuteen ulottuvuuteen internetin myötä. Se on globaalia ja medioitunutta, mutta myös keskittynyttä. Muutokset näkyvät niin Venäjällä Navalnyin perusteetonta vangitsemista protestoivissa mielenosoituksissa kuin Yhdysvalloissa Capitol-kukkulalle loppiaisena rynnineissä rettelöitsijöissä sekä heihin liittyvässä tarinankerronnassa ja uutiskuvissa.
Kummassakin on kyse demokratiasta. Ensimmäisessä sen puutteesta ja toisessa sen kipuilusta, jopa hauraudesta. Kummassakin on kyse riippumattoman ja luotettavan tiedonvälityksen puutteesta tai sen ongelmista, mutta myös julkisuuden näkyvän ja näkymättömän ristiriidoista – toisin sanoen julkisen ja yksityisen sfääreistä, jotka ovat uuden näkyvyyden paineissa.
Arja Alho haastattelee Minna Knus-Galánia tutkivan journalismin ja tietovuotojen merkityksestä. Knus-Galán tutki yhdessä eri maista peräisin olevien journalistien työryhmän kanssa kuuluisaksi tulleen Panama-paperien tietovuodon materiaalia ja kirjoitti Panama-papereiden tapauksesta Suomessa.
Henry Fonda (oik.) tulevana presidenttinä John Fordin elokuvassa Kansan sankari (1939). (Criterion Collection)
Viimeisen sadan vuoden aikana viihdeteollisuuden esittämä kuva poliitikoista on muokannut äänestäjien asenteita. Parhaimpia median hyödyntäjiä ja myyttien vahvistajia ovat olleet yhdysvaltalaiset presidenttiehdokkaat.
Kuinka media on muuttunut? Kuinka median käyttö on muuttunut? Ytimen ja Vapaus valita toisin ryn järjestämä paneelikeskustelu 22.10.2019.
Lähi-idän kiristynyttä tilannetta Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa taustoittavat toimittajat Tom Kankkonen, Antti Kuronen ja Liisa Liimatainen 14.1.2020.
Kuvitus: Mikko Torvinen.
Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? Onko viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun merkitys?
Mediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan.
Tupakkamainoksen mukaan ”tolkun mies tietää, mikä on parasta ja pitää siitä kiinni”. (Patrick van IJzendoorn, CC BY 2.0. Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/33630119@N07/6905432646/)
Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota.