Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia pakolaisia tukevan banderollin kanssa Melbournessa lokakuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia muistuttamassa sukupuuttoaallosta sekä vaatimassa lasten suojelemista ilmastokriisiltä Melbournessa maaliskuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Ympäristökriisin nopea eteneminen lisää turvallisuudenkaipuuta, mutta turvallisuus ei ole viaton projekti. Pahimmillaan vaarana on demokratian kaventuminen.
Ilmastonmuutoksen myötä on hiilestä tullut kuuma puheenaihe. Hiilivarastot ja -taseet, nielut ja päästöt hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin. Suomen luonnossa hiilivarastot ovat suuria, mutta niiden todellisten muutosten tutkimus on lyöty laimin.
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flickr, CC BY 2.0)
Suomen julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa kansalaiselle on varattu lähinnä kulutus- ja elämäntapavalintojen kautta määrittyvä kapea osa. Kriisin ratkaiseminen vaatii kuitenkin siirtymistä monipuolisempaan ja yhteisöllisempään toimintaan.
Kuva: Eino Ansio.
Ohjaaja Fernando Meirelles näkee tulevaisuuden pahimpana painajaisenaan ja ilmastonmuutoksen suurimpana haasteenaan. Samalla hän kuitenkin uskoo, että taide voi tuoda maailmaan toivoa ja valoa.
Suomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä.
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flickr, CC BY 2.0)
Vaikka politiikka kiinnostaa suomalaisia nuoria enemmän kuin koskaan, luottamus poliitikkoihin ei ole yhtä korkealla, kertoo viimeisin Nuorisobarometri. Samalla kuitenkin vain neljännes nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.
Arktiksen maantieteellisenä rajana pidetään usein pohjoista napapiiriä. Kuvassa Suomen arktisen alueen eteläosaa Itä-Lapissa. Kuva: Timo Antero Korhonen.
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 1/2019.
Arktikselle on tunkua, kun eri maat pyrkivät hyödyntämään aluetta taloudellisesti. Tehdessään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomen ja EU:n tulisi samalla muistaa myös ympäristö sekä alkuperäiskansojen oikeudet.
Sini Eräjää. Kuva: Jenni Heikka.
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2014.
Euroopan unionin uudet ilmastotavoitteet jäivät vaisuiksi. Asiantuntija Sini Eräjään mukaan ilmastopolitiikka uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan niin Suomessa kuin Euroopassa.
Me suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö? Lue loppuun