Avainsana-arkisto: Lähi-itä

Afganistanin huomiotta jääneet kauhut

Iain Overton

Elokuun 7. päivä Kabulissa räjähti autopommi, joka tappoi ainakin 18 ihmistä ja haavoitti yli sataa. Hirmuteon tekijäksi ilmoittautui Taliban-liike, joka sanoi iskeneensä ”värväyskeskukseen” tappaakseen sotilaita ja poliiseja.

Lue loppuun

Saudi-Arabian hovipolitiikan uhrit

Liisa Liimatainen

Presidentti Donald Trump (vas.) ja kruununprinssi Muhammad bin Salman (oik.) Valkoisessa talossa maaliskuussa 2017. (Shealah Craighead/Valkoinen talo)

Kruununprinssi Muhammad bin Salmania pidettiin aikaisemmin Saudi-Arabian modernisoijana. Viimeistään toimittaja Jamal Khashoggin raaka murha on kuitenkin saanut muun maailman tarkkailemaan kauhuissaan öljykuningaskunnan tapahtumia.

Lue loppuun

Ilmastonmuutos ja rauha

Hussein al-Taee

Me suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö? Lue loppuun

Sota, joka ei päättynyt kuudentena päivänä

Hannu Reime
Ilan Bruner, CC BY-SA 3.0

Kuuluisa valokuva, jossa kenraali Uzi Narkiss (vas.), puolustusministeri Moshe Dayan ja puolustusvoimien komentaja Jitzhak Rabin astuvat Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kuuden päivän sodan aikana. (Ilan Bruner, CC BY-SA 3.0)

Kuuden päivän sota oli Israelin perustamiseen verrattava virstanpylväs israelilaisten ja Palestiinan arabiväestön välisessä selkkauksessa. Sovinnon häämöttäessä kauempana kuin koskaan voidaan sanoa, että tietyssä mielessä sota ei ole vieläkään päättynyt.

Lue loppuun

Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla?

Ytimen toimituskunta

Kuva: Heidi Rautionmaa.

Muslimiväestö kasvaa Suomessa. Rukouspaikkaa tarvitaan, mutta myös keskustelua islamista ja sen eri ulottuvuuksista.

Oasis Foundation -säätiö on esittänyt, että Helsingin kaupunki varaisi suurmoskeijalle tontin Hanasaaresta, jonka yhteydessä olisi myös monitoimitila. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa. Moskeijan suunnitteluvaiheen rahoituksesta vastaa Bahrainin kuningaskunta.

Keskustelu moskeijasta on herättänyt paljon tunteita ja polarisoitunut nopeasti. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti järjestivät keskustelutilaisuuden, jossa avattiin paitsi Lähi-idän tilanteen taustoja myös niiden yhteyttä moskeijahankeen rahoitukseen. Vuoropuhelua moskeijasta ja sen rahoituksesta tarvitaan niin hankkeen ajajien kuin helsinkiläisten päättäjien välillä.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2017: ”Sen suven suloisuutta”

Arja Alho

Kevään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista.

Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina.

Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Koivisto teki päätöksen EU-jäsenyyden hakemisesta mutta myös YYA-sopimuksen irtisanomisesta. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin.

Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse.

Lue loppuun

”Ei mitään tekemistä islamin kanssa”

Juha Saarinen

Jihadistit edustavat mielestään ainoaa oikeaa islamia, ”keskivertomuslimien” mukaan heillä taas ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Todellisuus islamin ja jihadismin suhteesta ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.

Lue loppuun

Palestiina – 1800-luvun kolonialismia 2000-luvulla

Hannu Reime

Israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti ei ole ikiaikainen, mutta sillä on pitkät juuret. Sovinnosta osapuolten välillä voidaan keskustella vasta sitten, kun miehitys on päättynyt.

Lue loppuun

Kolumni: Barbarian partaalla?

Hannu Reime

Hannu_ReimeRanskassa ilmestyi sodanjälkeisinä vuosina vasemmistolibertäärinen aikakauskirja Socialisme ou Barbarie, jota julkaisi samaa nimeä itsestään käyttänyt ryhmä. Mukana oli joukko vasemmistomarxisteja ja anarkisteja, sellaisia, joita Venäjän vallankumouksen degeneroituminen ja sitä seurannut stalinismi olivat tyrmistyttäneet.

Lue loppuun

Beirutin, Pariisin ja Bamakon jälkeen

Liisa Liimatainen

Kolmesta perättäisestä tuhoviestistä Pariisin attentaattisarja on saanut loputtoman tilan maailman mediassa, mutta tapahtumia pitää tarkastella yhdessä. Ne ovat saman ilmiön, sunni-jihadismin, erilaisia ilmentymiä.

Beirutissa ISISin kohteena oli shiiamuslimien kaupunginosa ja Pariisissa läntisen maailmankaupungin elämänmuoto, kun taas Malin Bamakossa Pohjois-Afrikan al-Qaidan hyökkäys kohdistui ulkomaalaisten hotelliin. Ranskan armeijan osuus paikallisten, al-Qaidaan kuuluvien jihadistien vastustajana on varmasti yksi syy Malin attentaattiin.

Beirutin pommia ISIS selittää näin: ”Kun jumalankieltäjät (shiiat) olivat kokoontuneet moskeijaansa, kalifaatin soturi räjäytti oman räjähdevyönsä.” Shiiamuslimit ovatkin ISISin pahimpia vihollisia. Tämän vihan ja poliittisen päämäärän ISIS on perinyt Saudi-Arabian syntyhistoriaan liittyvältä wahhabismilta.

Lue loppuun