Kirjoittajan arkistot:ydinadmin

YDIN Podcastin jakso 4: populismiin verhoutuva fasismi

Mitä populismi on? Entä fasismi? Kun kansallismieliset alkavat vaatia etnistä puhtautta, fasismi uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yliopistolehtori Emilia Palonen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen keskustelevat päätoimittaja Arja Alhon kanssa Suomen Sosiaalifoorumissa 2019 Ydin-asioista: populismiin verhoutuvasta fasismista.

”Järjestys hallitsee Berliinissä”

Hannu Reime

Rosa Luxemburg.

Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.

Lue loppuun

Nato ja ydinaseeton Eurooppa

Laura Lodenius

Saksassa on taas herätetty henkiin vanha keskustelu siitä, haluaako se pitää jatkossa Yhdysvaltojen ydinaseita maallaan ja olla osa jaettua ydinasepelotetta, vaikka sillä ei ole omia ydinaseita kuten Ranskalla ja Isolla-Britannialla. Angela Merkelin hallitus on nimennyt komission arvioimaan muun muassa jaetun ydinasepelotteen hyötyä Saksalle. Isossa-Britanniassa ylähuoneen raportissa ydinasekysymyksestä taas suositellaan aikaisempaa vähemmän vihamielistä suhtautumista ydinasekieltosopimukseen.

Lue loppuun

Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen

Eero Suoranta

Tiananmenin aukio toukokuussa 1988 (Derzsi Elekes Andor, CC BY-SA 3.0).

Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu.

Lue loppuun

Keltaliivit ja luottamuksen puute

Louis Clerc

Keltaliivejä Pariisin Montmartressa viime maaliskuussa.
(Olivier Ortelpa, CC BY 2.0)

Ranskan keltaliivit ovat epäyhtenäinen joukko, jonka aktivoituminen heijastelee luottamuksen kriisiä yhteiskunnassa. Tällä hetkellä liike vaikuttaa kuitenkin satavan lähinnä Emmanuel Macronin ja äärioikeiston laariin.

Lue loppuun

Rahoituskehys unionin toimintaa suuntaamassa

Iikka Saunamäki

Yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti Euroopan parlamentin nykyisten valtaryhmittymien ennakoidaan menettävän kannatustaan sekä erilaisten populististen ja EU-kriittisten puolueiden puolestaan kasvattavan paikkamääriään toukokuun vaaleissa. Vaikka Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D todennäköisesti säilyvätkin parlamentin suurimpina ryhminä, poliittisen asetelman muutos ja kriittisten äänenpainojen voimistuminen heijastuvat väistämättä Euroopan parlamentin seuraavaan viisivuotiskauteen ja sitä kautta unionin tulevaisuuden suuntaan.

Lue loppuun

Kuuluuko nuorten ääni?

Esko Harni

Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flicrk, CC BY 2.0)

Vaikka politiikka kiinnostaa suomalaisia nuoria enemmän kuin koskaan, luottamus poliitikkoihin ei ole yhtä korkealla, kertoo viimeisin Nuorisobarometri. Samalla kuitenkin vain neljännes nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.

Lue loppuun

Fasismi on prosessi

Arja Alho

Euroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmisto- kuin oikeistopopulistisia. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. Vastaus on: ei toimi. Mutta mitä tehdä?

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2019

Eurovaalien alla ilmestyvä Ydin 2/2019 luo tietysti katseen EU:hun ja Eurooppaan. Heikki Patomäki pohtii yleiseurooppalaista DiEM25-liikettä ponnahduslautana kohti globaalia poliittista puoluetta, kun taas Louis Clerc analysoi Ranskan keltaliivejä merkkinä luottamuksen kriisistä. Laëtitia Sédou kirjoittaa Euroopan puolustusrahastosta, joka uhkaa kasvattaa jäsenmaiden omaa asevarustelua, ja Laura Lodenius muistuttaa ydinaseriisunnan tarpeesta Euroopasta. Numerossa käsitellään myös muun muassa ”Euroopan pääkaupunkia” Brysseliä sekä sen katukuvassa näkyviä historioita ja identiteettejä.

Lehden muissa jutuissa Hanna Wass ja Arja Alho käyvät vuoropuhelua osallisuuden merkityksestä demokratialle ja Jussi Ahokas selittää, mitä tarkoittaa SOSTEn tutkima hyvinvointitalous. Otto Kylmälä kirjoittaa Iranin kahlitsemattomasta elokuvasta, kun taas tutkija Tiina Vaittinen kertoo filiippiniläisten sairaanhoitajien muuttoliikkeestä ja siihen liittyvästä hallinnasta. Lisäksi Hannu Reime ja Eero Suoranta muistelevat Rosa Luxembourgia ja Tiananmenin aukion mielenosoituksia ja Esko Harni kysyy, kuuluuko nuorten ääni politiikassa.

Lue loppuun

”Jos menetämme Arktiksen…”

Timo Antero Korhonen

 

Arktiksen maantieteellisenä rajana pidetään usein pohjoista napapiiriä. Kuvassa Suomen arktisen alueen eteläosaa Itä-Lapissa. Kuva: Timo Antero Korhonen.

Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 1/2019.

Arktikselle on tunkua, kun eri maat pyrkivät hyödyntämään aluetta taloudellisesti. Tehdessään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomen ja EU:n tulisi samalla muistaa myös ympäristö sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Lue loppuun