Kirjoittajan arkistot:ydinadmin

Puola ja demokraattisen mielikuvituksen rajat

Kinga Polynczuk-Alenius

Mainos Wrocławin kaupungissa toukokuussa syyttää presidentti Andrzej Dudaa valtaan takertumisesta kuolonuhrien uhallakin. PiS-puolue halusi järjestää vaalit alkuperäisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta, mutta koronakriisin takia asetettujen rajoitusten vuoksi äänestyspaikat olivat silloin kiinni ja vaalit jouduttiin uusimaan heinäkuussa. (Kuva: Olgierd Rudak, CC BY 2.0)

Puolan ”liberaali” oppositio kertoo taistelevansa demokratian puolesta, mutta todellisuudessa sen ero valtapuolue PiS:ään on väitettyä vähäisempi. Polarisaatiosta irti pääsemiseen vaaditaankin aitojen demokraattisten arvojen ja mielikuvituksen elpymistä.

Lue loppuun

Antirasismin aika Euroopassa?

Liban Sheikh

Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.

Lue loppuun

EU – väline parempaan maailmaan

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen on kiinnostunut erityisesti historian ja filosofian risteyskohdista sekä politiikan, talouden ja oikeuden välisistä suhteista. Voisivatko nämä näkökulmat tuoda jotain uutta ja syventävää Eurooppa-keskusteluun? Miettisen mukaan voivat – EU:lla on mahdollisuutensa.

Lue loppuun

Hyvä Eurooppa

Arja Alho

Haastattelin Rutger Bregmania kaksi vuotta sitten. Hän oli kirjoittanut kirjan utopioista – oikeastaan sosiaaliturvan uudistamisesta, perustulosta. Kun ihmisiin luottaa, tapahtuu hyviä asioita. Sen hän osoitti hyvin vakuuttavasti. Mielessäni on keskustelustamme erityisesti hänen toteamuksensa, joka sopisi hyvin aikamme mietelauseeksi: utopioiden merkitys on erityisesti siinä, etteivät ne tarjoa vastauksia, mutta esittävät oikeita kysymyksiä.

Nyt Bregmanilta on ilmestynyt uusi kirja, Hyvän historia, jossa hän käy läpi ihmiskunnan vaiheita. Hän päätyy totutusta sotien ja konfliktien jaksottamasta ja ihmisen pahuutta korostavasta tulkinnasta toisenlaiseen historiaan. Ihmisen menestys ekosysteemissä ei ole ollut kiinni ahneudesta, väkivallasta ja itsekkyydestä, vaan evoluutiossa valinta on suosinut ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta. Erilaisissa kriiseissä ja katastrofeissa ihmiset pysyvät sittenkin enemmän rauhallisina kuin panikoituneina, kykenevät toimimaan ja pitämään huolta toisistaan.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2020

Lehden kannessa ylhäältä päin otettu kuva ihmisistä istumassa itsekseen ja pienissä ryhmissä kaarevilla penkeillä, jotka muodostavat ympyrän. Pääotsikko: ”Erillään ja yhdessä. Yhteinen kriisi vaatii yhteisvastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista.” Muut otsikot: ”Puolalainen demokratia”, ”Euroopan monimuotoinen historia”, ”Poliittinen Beethoven”Ytimessä 3/2020 katsellaan Eurooppaa ja maailmaa yhdessä ja erikseen. Timo Miettinen pohtii Arja Alhon kanssa EU:n menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä eri perinteiden yhteensovittamista Euroopassa, mitä käsitellään myös Aurora Lemman katsauksessa maanosan monimuotoiseen historiaan. Saara Paatero tarkastelee koulujen EU-opetusta ja Eero Suoranta selvittää unionin ja Kiinan suhteiden kiemuroita. Kinga Polynczuk-Aleniuksen aiheena on puolestaan vastakkainasettelu ja demokraattisen mielikuvituksen puute Puolassa, kun taas Liban Sheikh kysyy, onko antirasismin aika koittanut myös Euroopassa.

Lehden muissa jutuissa Joonas Widlund kirjoittaa yksilönvapauden ja turvallisuuden suhteesta tiedustelutoiminnan näkökulmasta, Johannes Kananen analysoi eriarvoisuuden uutta logiikkaa ja Kerttu Willamo raportoi Chilen kansanliikkeestä, jota koronakaan ei ole kukistanut. Kolumneissa Aku Kervinen esittää kysymyksiä asevelvollisuuden uudistamisesta ja Kaisu Kinnunen muistuttaa valvontateknologiaan sekä autonomisiin aseisiin liittyvistä vaaroista. Kulttuurin puolella taas pohditaan arvojen ja politiikan näkökulmasta niin 250-vuotiasta Beethovenia kuin 75-vuotiaita muumejakin.

Lue loppuun

Vain antirasistinen ilmastokamppailu on voitokas

Teemu Vaarakallio ja Rebekka Kuukka

Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia pakolaisia tukevan banderollin kanssa Melbournessa lokakuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)

Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.

Lue loppuun

Ydinaseet ovat edelleen uhka

Laura Lodenius

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin, niin kuin koko Euroopassa. Uhka siitä, että suurvallat eivät vain verbaalisesti uhkailisi ydinaseilla ja loisi niillä pelotetta, vaan että niitä oikeasti käytettäisiin, oli todellisuutta. ”Läheltä piti” -tilanteitakin oli.

Lue loppuun

Tarinoiden resonanssi

Chen Qiufan
kirjahyllyjä ja niiden edessä tyhjä jakkara

Kuva: William Matte/Pexels.

Kun maailma vaikuttaa menneen sijoiltaan, miten voimme muistaa olevamme osa yhtä ja samaa ihmiskuntaa? Kiinalainen kirjailija Chen Qiufan pohtii esseessään koronaviruksen synnyttämää kaaosta ja maailmankirjallisuuden merkitystä kriisitilanteessa.

Lue loppuun

Historian ja Adornon opissa

Veli-Matti Huhta

Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0)

Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.

Lue loppuun

Pseudohistorian teoriat leviävät verkossa

Saara Paatero

1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.

Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.

Lue loppuun