Kirjoittajan arkistot:ydinadmin

Asevelvollisuuden hinta

Tuomas Louhela
Mustavalkoinen kuva varusmiehistä istumassa lumessa tien vieressä keskellä avaraa maisemaa

Varusmiehiä tauolla marssin aikana vuonna 1953. Kuva: Thomas Backa/Flickr.

Asevelvollisuus tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin. Normaalin palkan maksaminen varusmiehille, palvelusajan lyhentäminen ja varusmiesten määrän vähentäminen voisivat auttaa korjaamaan tilannetta.

Lue loppuun

Siitä puhe mistä puute

Laura Lodenius

Laura Lodenius

Rauhanjärjestöillä ja -aatteilla on näkyvimmin kannatusta silloin, kun ihmiset kokevat huolta turvallisuudesta – tuntevat, että rauhaa pitää puolustaa. Sellaisissa tilanteissa ehkä jopa suomalainen voi marssia kaduilla, joskus.

Lue loppuun

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

Ronja Karkinen
Maastopukuisia kenialaisia sotilaita istumassa rivissä rynnäkkökiväärejä pidellen

Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaoperaation kenialaisia sotilaita Kismayon kaupungissa Somaliassa lokakuussa 2012. EU on tukenut operaatiota Afrikan rauhanrahaston kautta. Kuva: AU-UN Information Support Team / Stuart Price.

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin.

Lue loppuun

EU ja Afrikka – strategisuutta vai kumppanuutta?

Hanna Ojanen
Miehiä maastokuvioisissa univormuissa ja puvuissa istumassa pöydän ympärillä, taustalla Somalian kartta ja Afrikan maiden lippuja

Afrikan unionin Somaliassa toimivan AMISOM-rauhanturvaoperaation apulaisjohtaja Simon Mulongo sekä ranskalainen europarlamentaarikko Arnaud Danjean tapaamisessa Mogadishussa joulukuussa 2019. Kuva: AMISOM.

Afrikka on EU:lle sekä naapurustoa että tärkeä osa ulkosuhteita, ja EU:n strategioissa puhutaan kumppanuudesta Afrikan maiden ja järjestöjen kanssa. Viime aikoina unionin toiminnassa ovat painottuneet sen omat turvallisuusedut. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko suhteet todella kehittymässä tasaveroisempaan suuntaan.

Lue loppuun

Miten maailma makaa?

Arja Alho

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?

Lue loppuun

Epävarmuus tuottaa konservatismia

Arja Alho

Arja AlhoKoronapandemia ja Yhdysvaltojen vaalit ovat hallinneet mediatilaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Jälkimmäinen asia on ratkennut ja vaalin tulos on selvä: Joe Biden on voittanut niin valitsijoiden kuin ääntenkin enemmistön ja hänestä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Vaalituloksen peukaloinnista ei ole mitään näyttöä.

Bidenin voitosta huolimatta demokraattiystäväni ovat olleet hämmentyneitä. Kongressin edustajainhuoneen demokraattienemmistö kapeni, senaatin kohtalo riippuu Georgian osavaltion uusintavaalista. He eivät voi käsittää, miten on mahdollista, että republikaanit ovat selvinneet kuivin jaloin Donald Trumpin kaltaisesta presidentistä ja hänen kaudestaan.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2020

Lehden kannessa kasvomaskia käyttävä Kaisla Ovaska katsoo kameraan. Pääotsikko: "Yhteisen elämän puolesta. Kaisla Ovaska uskoo, että maapallon tulevaisuutta puolustettaessa jokaisella äänellä on väliä." Muut otsikot: "Sri Lankan teenpoimijat", "Itämeren neljä vuodenaikaa", "EU, Afrikka – ja rauha"Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n vihreistä investoinneista. Hanna Ojanen ja Ronja Karkinen analysoivat unionin ja Afrikan suhteita turvallisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta, ja Antti Jauhiainen tarkastelee demokraattiseen suunnitteluun perustuvan osallisuustalouden ajatusta. Esko Harni puolestaan kokoaa yhteen yhteiskunnallista eriarvoisuutta koskevia tutkimustuloksia ja Oreva Olakpe kysyy, miten koronapandemia vaikuttaa globaalin etelän siirtolaisiin ja vapaaseen liikkuvuuteen.

Lehden muissa jutuissa Tuomas Louhela kirjoittaa asevelvollisuuden hinnasta, Laura Fornell raportoi Sri Lankan teenpoimijoiden tilanteesta ja Arja Alhon haastattelemat asiantuntijat kommentoivat uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Anu ja Ilkka Lastumäen kuvat näyttävät Itämeren eri vuodenajat kaikessa kauneudessaan, kun taas Pasi Kostiainen miettii partisaanilaulu Bella Ciaon uutta suosiota ja Saara Paatero selvittää suomalaisen Afrikka-kuvan alkuperiä. Kolumnisteistamme Obert Hodzi käsittelee Kiinan ja Afrikan suhteita, Alviina Alametsä arktiseen alueeseen kohdistuvia uhkia ja Laura Lodenius kansainvälisen järjestelmän nykytilaa sekä satavuotiaan Rauhanliiton taivalta.

Lue loppuun