Kirjoittajan arkistot:ydinadmin

Sivistyksen puolustaja

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin.

Lue loppuun

Sivistyksen merkitys ja voima

Arja Alho

Suomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2019

Ydin 3/2019 kysyy, mitä sivistys on ja mitä se merkitsee nyky-yhteiskunnalle. Vuoropuhelussaan päätoimittaja Arja Alho ja professori Sari Kivistö määrittelevät sivistyksen avarakatseisuudeksi ja ymmärrykseksi toisista ihmisistä. Kari Raivio muistuttaa tieteen tehtävästä pyrkiä totuuteen ja kuvaa sivistystä rokotteeksi valeuutisia vastaan. Esko Harni puolestaan kirjoittaa tutkimuksen poliittisuudesta ja uudelleen päätään nostaneesta ”tieteellisestä” rasismista, kun taas Aurora Lemma kysyy, onko itseään rationaalisina pitävistä ”tolkun ihmisistä” vastakkainasettelun torjumisessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Muualla lehdessä ohjaaja Fernando Meirelles puhuu Brasilian tilanteesta sekä taiteen merkityksestä maailmalle ja Tiina Sanila-Aikio kertoo saamelaisten välisestä yhteistyöstä. Kolumneissa Iain Overton kirjoittaa Afganistanin väkivaltaisuuksien jatkumisesta, kun taas Tuomas Rantanen pohtii kulttuuri- ja mielipidelehtien tilannetta. Numeron muita aiheita ovat muun muassa Kiinan ja USA:n välinen taistelu internetin herruudesta, iranilaisen Marjane Satrapin sarjakuvat sekä ruotsalainen Katalys-ajatushautomo, joka haluaa tuoda työväenliikkeen äänen takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lue loppuun

YDIN Podcastin jakso 4: populismiin verhoutuva fasismi

Mitä populismi on? Entä fasismi? Kun kansallismieliset alkavat vaatia etnistä puhtautta, fasismi uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yliopistolehtori Emilia Palonen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen keskustelevat päätoimittaja Arja Alhon kanssa Suomen Sosiaalifoorumissa 2019 Ydin-asioista: populismiin verhoutuvasta fasismista.

”Järjestys hallitsee Berliinissä”

Hannu Reime

Rosa Luxemburg.

Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.

Lue loppuun

Nato ja ydinaseeton Eurooppa

Laura Lodenius

Saksassa on taas herätetty henkiin vanha keskustelu siitä, haluaako se pitää jatkossa Yhdysvaltojen ydinaseita maallaan ja olla osa jaettua ydinasepelotetta, vaikka sillä ei ole omia ydinaseita kuten Ranskalla ja Isolla-Britannialla. Angela Merkelin hallitus on nimennyt komission arvioimaan muun muassa jaetun ydinasepelotteen hyötyä Saksalle. Isossa-Britanniassa ylähuoneen raportissa ydinasekysymyksestä taas suositellaan aikaisempaa vähemmän vihamielistä suhtautumista ydinasekieltosopimukseen.

Lue loppuun

Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen

Eero Suoranta

Tiananmenin aukio toukokuussa 1988 (Derzsi Elekes Andor, CC BY-SA 3.0).

Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu.

Lue loppuun

Keltaliivit ja luottamuksen puute

Louis Clerc

Keltaliivejä Pariisin Montmartressa viime maaliskuussa.
(Olivier Ortelpa, CC BY 2.0)

Ranskan keltaliivit ovat epäyhtenäinen joukko, jonka aktivoituminen heijastelee luottamuksen kriisiä yhteiskunnassa. Tällä hetkellä liike vaikuttaa kuitenkin satavan lähinnä Emmanuel Macronin ja äärioikeiston laariin.

Lue loppuun

Rahoituskehys unionin toimintaa suuntaamassa

Iikka Saunamäki

Yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti Euroopan parlamentin nykyisten valtaryhmittymien ennakoidaan menettävän kannatustaan sekä erilaisten populististen ja EU-kriittisten puolueiden puolestaan kasvattavan paikkamääriään toukokuun vaaleissa. Vaikka Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D todennäköisesti säilyvätkin parlamentin suurimpina ryhminä, poliittisen asetelman muutos ja kriittisten äänenpainojen voimistuminen heijastuvat väistämättä Euroopan parlamentin seuraavaan viisivuotiskauteen ja sitä kautta unionin tulevaisuuden suuntaan.

Lue loppuun