Kirjoittajan arkistot:ydinadmin

Kuksalla, kuupalla ja ämpärillä

Jani Erola
Mustavalkoisen kuvan vasemmalla puolella naisopettaja seisoo luokan edessä mietteliään näköisenä käsi leukaa vasten, keskemmällä neljä istuvaa lasta katsoo opettajaan päin

Oppitunti Suomen pohjoisimmassa koulussa Inarin Partakossa vuonna 1980. (Museoviraston kuvakokoelmat/Helge Heinonen, CC BY 2.0)

Suomalainen peruskoulu kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin, mutta perhetaustan vaikutus koulutuksessa näkyy meilläkin. Tasa-arvon edistäminen vaatii toimia erityisesti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suhteen.

Lue loppuun

Luokat ja eriarvoisuus

Harri Melin
Mustavalkoisessa kuvassa tyylikkäästi pukeutunut nainen katsoo, kun etualalla oleva sisäkkö soittaa kiekkopuhelimella

Sisäkkö soittamassa puhelimella talon emännän puolesta. Bell Telephone Quarterly, 1930.

Yhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.

Lue loppuun

Velka ja velkasuhde

Arja Alho
Anni Marttinen päällään sininen ulkotakki, selkä tummaa tiiliseinää vasten.

Ekonomisti Anni Marttinen. Kuva: Pekka Elomaa.

Ekonomisti Anni Marttinen avaa kevään talouskeskustelun keskeisiä käsitteitä ja väittämiä. Tämä jokaisen pitää vähintään tietää velasta, työllisyydestä ja talouspolitiikan poliittisuudesta.

Lue loppuun

Elpymiskokonaisuus perustuu solidaarisuudelle

Tytti Tuppurainen

Mustavalkoinen kuva Tytti Tuppuraisesta

EU-maiden yhteinen elpymispaketti on poikkeuksellisessa tilanteessa sovittu kertaluonteinen ratkaisu, jolla EU-maat pyrkivät yhdessä ulos globaalin koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Oikeusperusta korostaa jäsenmaiden keskinäistä taloudellista solidaarisuutta luonnonkatastrofiin verrattavassa kriisissä.

Lue loppuun

Aina korkeammalle

Arja Alho
Sami Itani ulkona nousemassa portaita ylöspäin, katse kameraan päin.

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.

Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?

Lue loppuun

Tapahtuma-alaa ei voi ohittaa olankohautuksella

Mikael Suomela

Mustavalkoinen kuva Mikael Suomelasta

Jokaisen kannattaa pitää mielessään 1990-luvun alun laman opit: valtio heittää joitain aloja tai toimijoita bussin alle, kun on kriisi. Niin kuin olemme huomanneet, tapahtuma-alan ahdinkoa eivät poliitikot juuri halunneet mainita tai käsitellä – ennen kuin julkinen paine kävi liian suureksi. Tässä kriisissä tapahtumat vaikuttavat olleen suhteellisen helppo uhrattava.

Lue loppuun

Eriarvoisuus luokkakuvassa

Arja Alho

Arja AlhoYksilöpuheen yleisyydessä on hankalaa puhua luokasta. On väitetty, ettei luokkia enää ole. Myös keskiluokasta ja siihen kuulumisesta on tullut eräänlainen luokkien sulatusuuni. Tosin, eihän luokasta puhuminen tarkoita sitä, että ihmisiä pantaisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Sitä vastoin luokkapuhe auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja resursseja, joita ihmisillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti elämässään on. Kuinka se voisi koskaan olla vanhanaikaista? Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2021

Ytimen 2/2021 kannessa Sami Itani katsoo kameraan pitäen käsiään takin taskuissa. Pääotsikko: "Reilumpi peli. Sami Itani haluaa eettisten kysymysten pohdintaa myös urheilussa." Muut otsikot: "Eriarvoisuus ja yhteiskuntaluokat", "Kromin kova hinta", "The Doors - edelläkävijä ja iätön"Ydin 2/2021 kysyy, miltä eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta näyttävät nykypäivänä. Ydinhenkilömme, SOSTEn asiantuntija Anna Järvinen muistuttaa huono-osaisuuden periytymisestä, kun taas professori Harri Melin tarkastelee yhteiskuntaluokkien muutosta historiallisesta perspektiivistä. Matti Tuomala kirjoittaa tulo- ja varallisuuserojen kehityksestä, johon viittaa myös Thomas Pikettyn ajatuksia pohtiva Kalevi Suomela. Ekonomisti Anni Marttinen analysoi kevään talouskeskustelua feministisen talouspolitiikan oivalluksia hyödyntäen ja Jani Erola puolestaan kysyy, kuinka tasa-arvoinen suomalainen koulutusjärjestelmä todellisuudessa on. Yhdenvertaisuudesta ja reilusta pelistä puhuu myös Suomen Urheiluliiton Sami Itani, joka ei näe urheilua erillisenä politiikasta ja muusta yhteiskunnasta.

Numeron muissa jutuissa Bijan Rezai Jahromi analysoi Iranin tilannetta ja Kiinan tuloa mukaan Lähi-idän geopolitiikkaan, Jouko Kajanoja arvioi Barack Obaman muistelmia ja Arja Alho pohtii musiikin edelläkävijöitä Jim Morrisonia ja The Doorsia. Saara Paatero selvittää, miten mielenterveyspotilaita Suomessa ennen hoidettiin, ja Vincenzo Montefinesen kuvat näyttävät, millaisissa oloissa Albanian kaivostyöläiset louhivat arkipäiväisiin tuotteisiin käytettävää kromia. Kolumnisteista Tytti Tuppurainen käsittelee EU:n elpymispakettia, Karim Maïche onnittelee 50 vuotta täyttävää suomalaista rauhantutkimusta ja Mikael Suomela kiinnittää huomion tapahtuma- ja kulttuurialan ahdinkoon koronakriisin aikana.

Lue loppuun

Tulevaisuuden turvaajat

Anna Heikkinen
Emma Hakala istumassa pöydän nurkalla, taustalla tumma heijastava pinta

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. (Kuva: Pekka Elomaa)

Suomen turvallisuusstrategiaa toteutetaan edelleen varsin perinteisin menetelmin. Mutta kuinka reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin, täysin uudenlaisiin uhkakuviin? Tätä tutkii Emma Hakala.

Lue loppuun

Amazonian metsät kohtalonkysymyksenä

Mikko Pyhälä

Mustavalkoinen kuva Mikko Pyhälästä

Metsänhävitys Brasiliassa on häirinnyt veden kiertokulkua ekosysteemissä, mikä on kuivattanut ja kuumentanut koko Amazonian alueen ilmastoa. Metsäpalot ovat lisääntyneet naapurimaissakin. Presidentti Jair Bolsonaron politiikka voi lisätä hiilipäästöjä vuosittain enemmän kuin mitä teollistunut maailma pystyy säästämään liikenteessä, teollisuudessa ja muussa energiankäytössä. Siksi Amazonian metsäpalojen saaminen hallintaan on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Lue loppuun