Ranskassa ilmestyi sodanjälkeisinä vuosina vasemmistolibertäärinen aikakauskirja Socialisme ou Barbarie, jota julkaisi samaa nimeä itsestään käyttänyt ryhmä. Mukana oli joukko vasemmistomarxisteja ja anarkisteja, sellaisia, joita Venäjän vallankumouksen degeneroituminen ja sitä seurannut stalinismi olivat tyrmistyttäneet.
Aihearkisto: Numero 2015-4
Vallanvaihto Portugalissa
Tapio Bergholm
Talouskuripolitiikkaa vastustavia mielenosoittajia Portugalin parlamenttitalolla tammikuussa 2012. Kuva: Diogo Duarte, CC BY-SA 2.0
Media tulkitsi Portugalin parlamenttivaalien epäselvän tuloksen oikeistohallituksen voitoksi: kansa oli oppinut rajujen veronkorotusten ja palkkojen leikkauksien olevan sen omaksi parhaaksi. Tämä ei vain ollut totta.
Intohimolla rahapolitiikasta
Arja AlhoTutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen ovat julkaisseet tuoreen tutkimusraportin Talouskurista autonomiaan. Euromaiden omaehtoiset toimet liikkumavaran lisäämiseksi. Ydin tarjoilee parhaita paloja.
Beirutin, Pariisin ja Bamakon jälkeen
Liisa LiimatainenKolmesta perättäisestä tuhoviestistä Pariisin attentaattisarja on saanut loputtoman tilan maailman mediassa, mutta tapahtumia pitää tarkastella yhdessä. Ne ovat saman ilmiön, sunni-jihadismin, erilaisia ilmentymiä.
Beirutissa ISISin kohteena oli shiiamuslimien kaupunginosa ja Pariisissa läntisen maailmankaupungin elämänmuoto, kun taas Malin Bamakossa Pohjois-Afrikan al-Qaidan hyökkäys kohdistui ulkomaalaisten hotelliin. Ranskan armeijan osuus paikallisten, al-Qaidaan kuuluvien jihadistien vastustajana on varmasti yksi syy Malin attentaattiin.
Beirutin pommia ISIS selittää näin: ”Kun jumalankieltäjät (shiiat) olivat kokoontuneet moskeijaansa, kalifaatin soturi räjäytti oman räjähdevyönsä.” Shiiamuslimit ovatkin ISISin pahimpia vihollisia. Tämän vihan ja poliittisen päämäärän ISIS on perinyt Saudi-Arabian syntyhistoriaan liittyvältä wahhabismilta.
Pääkirjoitus 4/2015: Pelon ja vihan, rohkeuden ja rakkauden jakolinjat
Arja Alho
Siuntion kirkon keskiaikaiset maalaukset tanssivat kynttilöiden liekkien valossa. Pianisti Laura Mikkolan tulkinnat Frédéric Chopinin nocturneista menevät kehon sisään uskomattoman keveinä juoksutuksina ja leikkautuvat vasemman käden tuottamaan jyrinään puhjeten taas lohdulliseen ja romanttiseen koskettimien lauluun. Tämän ovat kokeneet monet sukupolvet aina siitä asti, kun puolalainen emigrantti Chopin istahti pianon ääreen 1800-luvun Pariisin salongeissa – ja sai yleisönsä pakahtumaan.
Euroopan valtakeskuksia on monia. Talouden keskuksia ovat Frankfurt, jossa Euroopan keskuspankki pitää majaansa, mutta myös Lontoon City. Politiikan taas EU:n valtaama Bryssel, mutta myös vahvan Saksan Berliini. Kulttuurin ja eurooppalaisuuden arvojen koti on kuitenkin Pariisissa. Ehkä juuri siksi tuntuu erityisen puristavalta, että sunnijihadistit iskivät entistä tuhoisammin juuri Pariisiin ja ovat saaneet Euroopan vilkuilemaan olkansa taakse.
Sisällysluettelo 4/2015
Ydin 4/2015 käsittelee sotaa ja konflikteja sekä niiden vaikutusta ihmisten elämään. Katja Kettu ja Ilkka Lehdonmäki puhuvat Suomen sotien jättämistä arvista ja viholliskuvien luomisesta. Liisa Liimatainen analysoi, kuinka Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian geopolitiikka johti sunni-jihadismin nousuun. Simo Ortamo kirjoittaa Suomen aseviennistä sotaa käyviin maihin ja Susanne Ekström raportoi evakkovaellukselta, jossa eläydyttiin kotinsa jättäneiden kokemuksiin.
Tutkijat Antti Ronkainen ja Joel Kaitila pohtivat vaihtoehtoja talouskuripolitiikalle, joita myös Heikki Taimio arvioi esseessään. Tapio Bergholm käsittelee hallituksen vaihtumista Portugalissa ja Mark Waller tarkastelee Etelä-Afrikan opiskelijamielenosoituksia, kun taas Satu Hassi kirjoittaa ilmastoneuvotteluista ennen ja nyt.
Lehden kolumnistit pohtivat Euroopan ja suomalaisten reaktioita terrorismiin, rasismiin ja pakolaisuuteen. Lehti käsittelee myös puolueiden ahdinkoa, EU:n ulkopolitiikkaa, Siperian hantien nykykulttuuria sekä musiikin suhdetta tunteisiin ja symboliseen valtaan.