Avainsana-arkisto: koronapandemia

Hyvä Eurooppa

Arja Alho

Haastattelin Rutger Bregmania kaksi vuotta sitten. Hän oli kirjoittanut kirjan utopioista – oikeastaan sosiaaliturvan uudistamisesta, perustulosta. Kun ihmisiin luottaa, tapahtuu hyviä asioita. Sen hän osoitti hyvin vakuuttavasti. Mielessäni on keskustelustamme erityisesti hänen toteamuksensa, joka sopisi hyvin aikamme mietelauseeksi: utopioiden merkitys on erityisesti siinä, etteivät ne tarjoa vastauksia, mutta esittävät oikeita kysymyksiä.

Nyt Bregmanilta on ilmestynyt uusi kirja, Hyvän historia, jossa hän käy läpi ihmiskunnan vaiheita. Hän päätyy totutusta sotien ja konfliktien jaksottamasta ja ihmisen pahuutta korostavasta tulkinnasta toisenlaiseen historiaan. Ihmisen menestys ekosysteemissä ei ole ollut kiinni ahneudesta, väkivallasta ja itsekkyydestä, vaan evoluutiossa valinta on suosinut ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta. Erilaisissa kriiseissä ja katastrofeissa ihmiset pysyvät sittenkin enemmän rauhallisina kuin panikoituneina, kykenevät toimimaan ja pitämään huolta toisistaan.

Lue loppuun

Tarinoiden resonanssi

Chen Qiufan
kirjahyllyjä ja niiden edessä tyhjä jakkara

Kuva: William Matte/Pexels.

Kun maailma vaikuttaa menneen sijoiltaan, miten voimme muistaa olevamme osa yhtä ja samaa ihmiskuntaa? Kiinalainen kirjailija Chen Qiufan pohtii esseessään koronaviruksen synnyttämää kaaosta ja maailmankirjallisuuden merkitystä kriisitilanteessa.

Lue loppuun

”Näkymättömästä vihollisesta” uuteen poliittiseen ekologiaan

Esko Harni

Mikro-organismeja agar-hyytelössä. (Kuva: Alpha Tauri/Flickr, CC BY 2.0)

Koronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä ei-inhimillisten asioiden ja olioiden kanssa.

Lue loppuun

Oikeuden vaaka valmiudessa

Arja Alho

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa)

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.

Lue loppuun

Pelon pandemia

Arja AlhoJoukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun