Voiko Ukrainan sodan syistä, aseavusta Ukrainaan, rauhan mahdollisuuksista tässä sodassa sanoa lopulta mitään? Paine hiljaisuudelle on kova. Mutta monet tosiasiat muuttavat valtadiskurssin luoman kuvan hyvin erilaiseksi ja pakottavat kysymään, tätäkö...

Ukrainan sodan myötä on suomettumisen käsite tehnyt paluun kansainväliseen keskusteluun. Mitä kaikkea sillä tarkoitetaan? Yhdysvaltojen ulkopolitiikan pitkän linjan taustavaikuttaja Henry Kissinger ehdotti vuonna 2014 Krimin miehittämisen jälkimainingeissa Ukrainalle ”Suomen mallia”...

Ja niin kuin joskus käy: hitaasti synnytettävä taideteos muuttuu ajankohtaisemmaksi kuin mikään. Sarjakuvantekijä, graafikko ja opettaja Johanna Aulén säikähti viisivuotiaana 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, mutta salasi asian vanhemmiltaan. Vajaa neljännesvuosisata myöhemmin...

Ydin-lehti toivoi moninäkökulmaista ja alkuperäisen aikataulun mukaista keskustelua turvallisuudesta. Vaikka turvallisuusympäristössä tapahtui järkyttävä muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eduskunnan linjaukset niin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuten myös puolustusvalmiudesta olivat vajaan vuoden sisällä...

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt suurimman pakolaisuuden sitten toisen maailmansodan. Maan sisäisiä pakolaisia on jo yli kymmenen miljoonaa, yli kolme ja puoli miljoonaa on lähtenyt...

Aseiden puhuessa mielemme valtaa ahdistus ja halu puolustaa hyökkäyksen kohteena olevaa heikompaa osapuolta.  Ukrainalaisten tukeminen tässä tilanteessa on itsestäänselvyys.  Saman aikaisesti meidän on kuitenkin syytä miettiä sitä, miten tähän tilanteeseen...

  Ydin 1/2022 meni painoon 14.2. Kun neuvottelutielle oli edes teoreettinen mahdollisuus Itä-Ukrainan kriisissä, sen eteen piti ponnistella. Siksi kirjoitimme: tarvitsemme sodanlietsonnan sijaan rauhanpolitiikkaa. Kun Venäjä 24.2. aloitti sodan Ukrainaa...