Ydin 2/2021 kysyy, miltä eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta näyttävät nykypäivänä. Ydinhenkilömme, SOSTEn asiantuntija Anna Järvinen muistuttaa huono-osaisuuden periytymisestä, kun taas professori Harri Melin tarkastelee yhteiskuntaluokkien muutosta historiallisesta perspektiivistä. Matti Tuomala kirjoittaa...

Ydin 1/2021 pureutuu ajankohtaisiin maailmanpolitiikan ja tiedonvälityksen kysymyksiin. Minna Knus-Galán arvioi Panaman paperien ja muiden tietovuotojen merkitystä sekä tutkivan journalismin tilaa Suomessa. Jarmo Koponen kirjoittaa Putinista, Navalnyista ja Venäjän mielenosoituksista,...

Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n...

Ytimessä 3/2020 katsellaan Eurooppaa ja maailmaa yhdessä ja erikseen. Timo Miettinen pohtii Arja Alhon kanssa EU:n menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä eri perinteiden yhteensovittamista Euroopassa, mitä käsitellään myös Aurora Lemman katsauksessa...

Ydin 2/2020 nostaa esiin niin ajankohtaisia ja ajattomia kulttuurin ilmiöitä kuin korona-ajan keskeisiä kysymyksiäkin. Vuoropuhelussa JP Pulkkinen kertoo, mistä on hyvät tv-sarjat tehty ja miten ne voivat auttaa meitä ymmärtämään...

Uuden vuosikymmenen aloittava Ydin nostaa esiin positiivista uhmaa ja muutoksenjanoa. Riitta Oittinen kirjoittaa punkyhtye Terveistä Käsistä ja Tornion kevät -valokuvanäyttelystä, jossa lyövät kättä anarkia, itse tekeminen ja maailmantuska. Giacomo Sinin...

Ytimessä 4/2019 puhutaan siitä, miten voimme rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Anna Pulkka kirjoittaa yhteisöllisen toiminnan tarpeesta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, kun taas Jari Heinonen tarkastelee työajan lyhentämistä keinona uuden hyvinvointimallin...

Ydin 3/2019 kysyy, mitä sivistys on ja mitä se merkitsee nyky-yhteiskunnalle. Vuoropuhelussaan päätoimittaja Arja Alho ja professori Sari Kivistö määrittelevät sivistyksen avarakatseisuudeksi ja ymmärrykseksi toisista ihmisistä. Kari Raivio muistuttaa tieteen...

Eurovaalien alla ilmestyvä Ydin 2/2019 luo tietysti katseen EU:hun ja Eurooppaan. Heikki Patomäki pohtii yleiseurooppalaista DiEM25-liikettä ponnahduslautana kohti globaalia poliittista puoluetta, kun taas Louis Clerc analysoi Ranskan keltaliivejä merkkinä luottamuksen...

Ydin 1/2019 kääntää katseen yhteiskunnallisen ja taloudellisen keskustelun demokratiavajeeseen. Taloustieteilijä Markus Jäntti kysyy, miksi valtiovarainministeriön virkamiehet saavat määrittää politiikan pelisäännöt ja liikkumavaran. Taina Dahlgrenin haastattelemat entiset puoluejohtajat ovat huolissaan yhteiskunnan...