Ydin 2/2018 tarkastelee oikeutta toimeentuloon Suomessa ja Euroopassa. Jiri Sironen ja Arja Alho miettivät, onko Euroopan unioni jo kiinnostuneempi köyhyyden vähentämisestä kuin suomalaiset päättäjät. Lauri Mäkinen raportoi tutkimuksista, joiden mukaan myös Suomessa yhteiskunnan tarjoama vähimmäisturva ei riitä takaamaan kaikille riittävää toimeentuloa. Josephine Ortleb ja Tim Kaufmann taas kirjoittavat uudesta sosialidemokraattisesta ajattelusta ja Pertti Haaparanta kysyy, miksi talouskriisin jälkeinen taloudellinen elvytys vaihtui suurituloisia hyödyttävään kiristävään finanssipolitiikkaan.
Lehden muissa jutuissa tutustutaan muun muassa Qatarin ulkopoliitiikkaan, Etelä-Afrikan demokratian selviytymistarinaan sekä Ranskan vuoden 1968 mielenosoitusten ja nykypäivän uusliberalismin vastaisen liikehdinnän samankaltaisuuksiin. Kolumneissa Laura Lodenius varoittaa sinimustasta tulevaisuudesta ja Amiirah Salleh-Hoddin pohtii, kenen näkökulmasta rauhankasvatusta tehdään. Lisäksi Eero Suoranta kirjoittaa Tähtien sodan politiikasta, sarjakuvareportteri Joe Sacco puhuu journalistin velvollisuuksista olla kärsivien puolella ja Nobelin rauhanpalkinnon myöntävän komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen kertoo niin työstään kuin intohimostaan dekkareihin.
Ydin 1/2018 kääntää katseen median murrokseen ja sananvapauden tilaan. Arja Alho ja Marketta Mattila käyvät vuoropuhelua siitä, millaiset teknologiset ja kulttuurilliset tekijät muokkaavat nykyajan tiedonvälitystä. Katja Pietarinen kirjoittaa toimittajiin kohdistuvista uhista ympäri maailmaa ja A.-P. Pietilä muistuttaa kaupallisen uutismedian ahdingosta mainostulojen vähentyessä. Jasmina Amzil puolestaan kiinnittää huomion suomalaisen valtamedian yksiäänisyyteen ja kysyy, mitä tarkoittaisi vapaus puhua itselle.
7.12. ilmestyvä Ydin syventyy Suomi 100 -teemakokonaisuuden voimin Suomen itsenäistymiseen, suomalaisen demokratian vaiheisiin ja historian kipukohtiin. Seppo Hentilä kysyy, oliko itsenäisyys välttämättömyys vai historian oikku. Niko Kannisto kirjoittaa demokraattisen Suomen rakentamisesta kuntatasolla sisällissodan jälkeen, kun taas Marjaliisa Hentilän aiheena on vuonna 1918 saksalaisiin hurahtanut porvarillinen Suomi. Pekka Elomaan kuvat puolestaan johdattavat hiljentymään sisällissodan unohdettujen hautojen äärellä.
Ytimen numero 3/2017 käsittelee yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu yhteistoiminnasta, jonka varassa yhteiskunta toimii. Giacomo Sinin kuvareportaasi vie Koillis-Georgiaan Pankisin laaksoon, jossa asuvien kistien yhteisö uskoo rauhaan ja lähimmäisenrakkauteen, kun taas Sirpa Kähkönen käsittelee kolumnissaan sivistyksen ja keskinäisen kunnioituksen tärkeyttä yhteisöllisyyden luomisessa. Omanlaisensa yhteisö on myös oikeusvaltio, joka on Arja Alhon ja Pauliine Koskelon vuoropuhelun aiheena. Eero Suoranta puolestaan kertoo Helsingissä järjestetystä Worldconista eli scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajien maailmanlaajuisen yhteisön kokoontumisesta.
Ydin 2/2017 paneutuu propagandaan ja mielipidevaikuttamiseen monesta eri näkökulmasta. Arja Alho ja Joonas Pörsti kysyvät, missä menee raja propagandan ja markinoinnin välillä, ja Juho Kajava kirjoittaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyty vaikuttamiskampanja ratkaisi Brexit-kansanäänestyksen. Historioitsija Oula Silvennoinen puolestaan puhuu fasismin siemenistä ja Suomen historian varjoista, kun taas Veikko Räntilä tarkastelee kapitalismin ja markkinatalouden käsitteitä sekä niiden yhteensopivuutta demokratian kanssa. Lehdessä myös raportoidaan Ytimen ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa kysyttiin, millaiseen suuntaan Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija voisi viedä suomalaista islamia.
Ytimen 1/2017 teemana ovat demokratia ja osallisuus. Birgit Coufal ja Johannes Jauhiainen kirjoittavat Itävallan ja Ranskan presidentinvaaleista, joissa molemmissa on riittänyt yllätyksellisiä käänteitä. Tomi Kiilakoski puolestaan analysoi nuorten erilaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Erästä niistä käsitellään tämän numeron kuvajutussa, joka esittelee suomalaisia mielenosoituksia eri vuosikymmeniltä. Kirsi Koivuporras taas kirjoittaa kolumnissaan siitä, miten eriarvoisuus ja ihmisten luokittelu vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa.
Ydin 4/2016 kääntää katseen aina ajankohtaisiin aiheisiin. Ytimen juhlaseminaarin asiantuntijat pohtivat, mistä rauha rakentuu ja miten se säilyy, kun taas kirjailija Monika Fagerholm sekä tutkija Johannes Kananen käyvät keskustelua hyvinvointivaltion historiasta ja tulevaisuudesta. Meeri Koutaniemen kuvat vievät meidät Libanonin pakolaisleireille, ja Ydinhenkilö Habiba Ali puhuu tarpeesta uudistaa käsitystä siitä, millainen suomalainen on.
Ydin 3/2016 käsittelee hyvän yhteiskunnan tukipilareita: rauhaa, sananvapautta, hyvinvointia ja luottamusta. Arja Alho tuo terveisiä Kazakstanista, jossa maailmanrauhaa pyritään toteuttamaan vastustamalla ydinaseita. Vuoteen 2016 päivitetty Lapualaisooppera taas tuo alkuperäisteoksen vaatimuksen väkivallattomuudesta tähän päivään. Janne Rantala kirjoittaa, kuinka julkisen keskustelun tukahduttamisesta huolimatta Mosambikin kriittiset äänet eivät suostu vaikenemaan. Sananvapauttaan käyttävät myös saamelainen taiteilijakollektiivi Suohpanterror sekä poliittisen Hot Brown Honey -kabareen esiintyjät. J.P. Roos puhuu asiantuntijahaastattelussa siitä, miksi ruokajonot eivät kuulu hyvinvointivaltioon, ja Mark Waller pohtii, luottavatko eteläafrikkalaiset enää valtapuolue ANC:hen.
Ydin 2/2016 paneutuu kirjallisuuteen ja historiaan sekä niiden merkitykseen yhteiskunnalle. Teatteriohjaaja Esa Leskinen puhuu uneksimisen tärkeydestä ja hyötyajattelun heikkoudesta. Brasilialainen kirjailija Jéferson Assumção puolestaan pitää kirjallisuuspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä moninaisuuden puolustamista. Elina Liikanen kirjoittaa sisällissodan käsittelystä Espanjan kirjallisuudessa ja Hannu Reime siitä, millaista yhteiskuntaa sodan aikana yritettiin rakentaa. Aleksi Kuitusen ja Simo Ortamon artikkelit taas käsittelevät neuvostoajan merkitystä Liettuan kirjastoille sekä nyky-Viron mielenmaisemalle.
Ydin 1/2016 paneutuu ihmisoikeuksiin eri näkökulmista. Professori Martti Koskenniemi muistuttaa, että ihmisoikeussopimukset ovat keskeisiä demokratian kannalta. Poliisi Thomas Elfgren on tutkinut pahimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan Ruandassa ja entisessä Jugoslaviassa. Pakolaisavun Kaisa Väkiparta haluaisi kaikkein ymmärtävän, että pakolaiskriisi on ennen kaikkia sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevien kriisi. Osama Al alouloun mukaan pakolaiskriisi on täysin Euroopan ratkaistavissa.