Avainsana-arkisto: sisällysluettelo

Sisällysluettelo 4/2020

Lehden kannessa kasvomaskia käyttävä Kaisla Ovaska katsoo kameraan. Pääotsikko: "Yhteisen elämän puolesta. Kaisla Ovaska uskoo, että maapallon tulevaisuutta puolustettaessa jokaisella äänellä on väliä." Muut otsikot: "Sri Lankan teenpoimijat", "Itämeren neljä vuodenaikaa", "EU, Afrikka – ja rauha"Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n vihreistä investoinneista. Hanna Ojanen ja Ronja Karkinen analysoivat unionin ja Afrikan suhteita turvallisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta, ja Antti Jauhiainen tarkastelee demokraattiseen suunnitteluun perustuvan osallisuustalouden ajatusta. Esko Harni puolestaan kokoaa yhteen yhteiskunnallista eriarvoisuutta koskevia tutkimustuloksia ja Oreva Olakpe kysyy, miten koronapandemia vaikuttaa globaalin etelän siirtolaisiin ja vapaaseen liikkuvuuteen.

Lehden muissa jutuissa Tuomas Louhela kirjoittaa asevelvollisuuden hinnasta, Laura Fornell raportoi Sri Lankan teenpoimijoiden tilanteesta ja Arja Alhon haastattelemat asiantuntijat kommentoivat uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Anu ja Ilkka Lastumäen kuvat näyttävät Itämeren eri vuodenajat kaikessa kauneudessaan, kun taas Pasi Kostiainen miettii partisaanilaulu Bella Ciaon uutta suosiota ja Saara Paatero selvittää suomalaisen Afrikka-kuvan alkuperiä. Kolumnisteistamme Obert Hodzi käsittelee Kiinan ja Afrikan suhteita, Alviina Alametsä arktiseen alueeseen kohdistuvia uhkia ja Laura Lodenius kansainvälisen järjestelmän nykytilaa sekä satavuotiaan Rauhanliiton taivalta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2020

Lehden kannessa ylhäältä päin otettu kuva ihmisistä istumassa itsekseen ja pienissä ryhmissä kaarevilla penkeillä, jotka muodostavat ympyrän. Pääotsikko: ”Erillään ja yhdessä. Yhteinen kriisi vaatii yhteisvastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista.” Muut otsikot: ”Puolalainen demokratia”, ”Euroopan monimuotoinen historia”, ”Poliittinen Beethoven”Ytimessä 3/2020 katsellaan Eurooppaa ja maailmaa yhdessä ja erikseen. Timo Miettinen pohtii Arja Alhon kanssa EU:n menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä eri perinteiden yhteensovittamista Euroopassa, mitä käsitellään myös Aurora Lemman katsauksessa maanosan monimuotoiseen historiaan. Saara Paatero tarkastelee koulujen EU-opetusta ja Eero Suoranta selvittää unionin ja Kiinan suhteiden kiemuroita. Kinga Polynczuk-Aleniuksen aiheena on puolestaan vastakkainasettelu ja demokraattisen mielikuvituksen puute Puolassa, kun taas Liban Sheikh kysyy, onko antirasismin aika koittanut myös Euroopassa.

Lehden muissa jutuissa Joonas Widlund kirjoittaa yksilönvapauden ja turvallisuuden suhteesta tiedustelutoiminnan näkökulmasta, Johannes Kananen analysoi eriarvoisuuden uutta logiikkaa ja Kerttu Willamo raportoi Chilen kansanliikkeestä, jota koronakaan ei ole kukistanut. Kolumneissa Aku Kervinen esittää kysymyksiä asevelvollisuuden uudistamisesta ja Kaisu Kinnunen muistuttaa valvontateknologiaan sekä autonomisiin aseisiin liittyvistä vaaroista. Kulttuurin puolella taas pohditaan arvojen ja politiikan näkökulmasta niin 250-vuotiasta Beethovenia kuin 75-vuotiaita muumejakin.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2020

Lehden kannessa JP Pulkkinen katsomassa kameraan.Ydin 2/2020 nostaa esiin niin ajankohtaisia ja ajattomia kulttuurin ilmiöitä kuin korona-ajan keskeisiä kysymyksiäkin. Vuoropuhelussa JP Pulkkinen kertoo, mistä on hyvät tv-sarjat tehty ja miten ne voivat auttaa meitä ymmärtämään maailmaa. Professori Tuomas Ojanen puhuu perustuslaillisuuden valvonnasta poikkeustoimista päätettäessä ja Esko Harni käsittelee uutta poliittista ekologiaa, joka haastaa ajattelemaan uudelleen suhdettamme ei-inhimillisiin olentoihin. Janne Juhana Rantala kirjoittaa globaalista räp-kulttuurista ja Anna Heikkinen sata vuotta sitten status quota vastaan hyökänneestä dada-liikkeestä, kun taas Chen Qiufan pohtii maailmankirjallisuuden merkitystä vaikeina aikoina.

Numeron muissa jutuissa Saara Paatero kirjoittaa internetissä leviävistä pseudohistorian teorioista, Karoliina Kantola kehitysmaiden mikrolainabisneksestä ja Lauri Siren suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Teemu Vaarakallion ja Rebekka Kuukan aiheena on rasisminvastaisen työn merkitys ilmastoliikkeelle, kun taas Veli-Matti Huhta pohtii Theodor Adornon oikeistoradikalismia koskevien ajatusten merkitystä. Kolumnisteistamme Laura Lodenius muistaa ydinaseita vastustanutta END-liikettä, Pia Hytönen kiinnittää huomion mielenterveysomaisten tilanteeseen ja Tiina Kuuppelomäki kysyy, ovatko koulutusleikkaukset todella kansantalouden kannalta oikea ratkaisu.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2020

Lehden kannessa punkkari Läjä Äijälä ojentaa kättään kohti kameraa kämmen edellä. Pääotsikko: "Jyrkkä ei laahaukselle. Uusi vuosikymmen tarvitsee myös alkuvoimaista uhmaa ja energiaa." Muut otsikot: "Israelin ja Palestiinan yhteiselo", "Ympäristö ja turvallisuusajattelu", "USA:n presidentit elokuvissa"Uuden vuosikymmenen aloittava Ydin nostaa esiin positiivista uhmaa ja muutoksenjanoa. Riitta Oittinen kirjoittaa punkyhtye Terveistä Käsistä ja Tornion kevät -valokuvanäyttelystä, jossa lyövät kättä anarkia, itse tekeminen ja maailmantuska. Giacomo Sinin reportaasissa esitellään italialaisia talonvaltaajia, jotka puolustavat oikeutta omaan kotiin, ja Katri Pajusolan jutussa nettiaktivistit miettivät, miten verkossa voidaan käydä rakentavaa keskustelua. Päätoimittaja Arja Alho puolestaan puhuu Hannu Reimen kanssa israelilaisten ja palestiinalaisten yhteenkietoutuneista kohtaloista ja siitä, mitä kansojen väliseen rinnakkaiseloon tarvitaan.

Lehden muissa jutuissa Juska Jutila kirjoittaa serbialaisesta tutkivasta toimittajasta Milan Jovanovićista, Eero Suoranta Taiwanin vaaleista ja Anna Heikkinen robottiaseita vastustavasta teknologia-aktivisti Laura Nolanista. Teemu Vaarakallion essee käsittelee turvallisuuteen vetoavan retoriikan sekä ympäristökriisien ja demokratian suhdetta, kun taas Antti Rajala pohtii myötätuntokasvatusta keinona vahvistaa inhimillisyyttä ja torjua fasismia. Otto Kylmälä puolestaan kääntää katseen Atlantin toiselle puolelle ja kysyy, millaisina Hollywood on kuvannut USA:n presidentit – ja miten se on vaikuttanut tosimaailman presidenttipeliin.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2019

Ytimessä 4/2019 puhutaan siitä, miten voimme rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Anna Pulkka kirjoittaa yhteisöllisen toiminnan tarpeesta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, kun taas Jari Heinonen tarkastelee työajan lyhentämistä keinona uuden hyvinvointimallin luomiseen. Ydinhenkilömme Timo Korpi kertoo, millaista on elää vähähiilistä elämää, ja ekonomisti Patrizio Lainà puhuu pankkijärjestelmää vakauttavasta rahareformista. Läpi käydään myös hallituksen talouspolitiikka ja tulevaisuusinvestoinnit: väheneekö eriarvoisuus ja paraneeko työllisyys, ja miten investoinnit voidaan rahoittaa oikeudenmukaisesti?

Numeron muissa jutuissa pohditaan julkista keskustelua ja median roolia, käydään pakolaisleireillä Bangladeshissa ja Libanonissa sekä kysytään, mitä UPM:n tehdashanke Uruguayssa kertoo yritysten ja valtioiden suhteesta. Lauri Siren kirjoittaa Suomen suhtaumisesta robottiaseiden kieltämiseen ja Karoliina Kantola selvittää puuvillan matkaa pelloilta T-paidoiksi. Kolumneissa Susi Nousiainen puhuu translain uudistamisesta askeleena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, Heikki Simola arvioi maanmuokkauksen merkitystä metsien hiilinieluille ja Kalle Sysikaski kertoo, mitä kuuluu Aasian nuorimmalle valtiolle Itä-Timorille.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2019

Ydin 3/2019 kysyy, mitä sivistys on ja mitä se merkitsee nyky-yhteiskunnalle. Vuoropuhelussaan päätoimittaja Arja Alho ja professori Sari Kivistö määrittelevät sivistyksen avarakatseisuudeksi ja ymmärrykseksi toisista ihmisistä. Kari Raivio muistuttaa tieteen tehtävästä pyrkiä totuuteen ja kuvaa sivistystä rokotteeksi valeuutisia vastaan. Esko Harni puolestaan kirjoittaa tutkimuksen poliittisuudesta ja uudelleen päätään nostaneesta ”tieteellisestä” rasismista, kun taas Aurora Lemma kysyy, onko itseään rationaalisina pitävistä ”tolkun ihmisistä” vastakkainasettelun torjumisessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Muualla lehdessä ohjaaja Fernando Meirelles puhuu Brasilian tilanteesta sekä taiteen merkityksestä maailmalle ja Tiina Sanila-Aikio kertoo saamelaisten välisestä yhteistyöstä. Kolumneissa Iain Overton kirjoittaa Afganistanin väkivaltaisuuksien jatkumisesta, kun taas Tuomas Rantanen pohtii kulttuuri- ja mielipidelehtien tilannetta. Numeron muita aiheita ovat muun muassa Kiinan ja USA:n välinen taistelu internetin herruudesta, iranilaisen Marjane Satrapin sarjakuvat sekä ruotsalainen Katalys-ajatushautomo, joka haluaa tuoda työväenliikkeen äänen takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2019

Eurovaalien alla ilmestyvä Ydin 2/2019 luo tietysti katseen EU:hun ja Eurooppaan. Heikki Patomäki pohtii yleiseurooppalaista DiEM25-liikettä ponnahduslautana kohti globaalia poliittista puoluetta, kun taas Louis Clerc analysoi Ranskan keltaliivejä merkkinä luottamuksen kriisistä. Laëtitia Sédou kirjoittaa Euroopan puolustusrahastosta, joka uhkaa kasvattaa jäsenmaiden omaa asevarustelua, ja Laura Lodenius muistuttaa ydinaseriisunnan tarpeesta Euroopasta. Numerossa käsitellään myös muun muassa ”Euroopan pääkaupunkia” Brysseliä sekä sen katukuvassa näkyviä historioita ja identiteettejä.

Lehden muissa jutuissa Hanna Wass ja Arja Alho käyvät vuoropuhelua osallisuuden merkityksestä demokratialle ja Jussi Ahokas selittää, mitä tarkoittaa SOSTEn tutkima hyvinvointitalous. Otto Kylmälä kirjoittaa Iranin kahlitsemattomasta elokuvasta, kun taas tutkija Tiina Vaittinen kertoo filiippiniläisten sairaanhoitajien muuttoliikkeestä ja siihen liittyvästä hallinnasta. Lisäksi Hannu Reime ja Eero Suoranta muistelevat Rosa Luxembourgia ja Tiananmenin aukion mielenosoituksia ja Esko Harni kysyy, kuuluuko nuorten ääni politiikassa.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2019

Ydin 1/2019 kääntää katseen yhteiskunnallisen ja taloudellisen keskustelun demokratiavajeeseen. Taloustieteilijä Markus Jäntti kysyy, miksi valtiovarainministeriön virkamiehet saavat määrittää politiikan pelisäännöt ja liikkumavaran. Taina Dahlgrenin haastattelemat entiset puoluejohtajat ovat huolissaan yhteiskunnan kahtiajaosta, kun taas Ydinhenkilömme Teppo Eskelinen vaatii poliittista mielikuvitusta sekä demokratian ymmärtämistä haaveeksi tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta. Eero Lehto puolestaan arvioi suunniteltujen hävittäjähankintojen potentiaalisia todellisia kustannuksia ja Juhis Ranta miettii, miksi emme käytä rahojamme varautuaksemme sodan sijaan rauhaan.

Lisäksi Taru Salmenkari kirjoittaa Kiinan ja Amerikan välisestä kauppasodasta, Janne Rantala pohtii kolonialismin vastaisen väkivallan jälkiä Mosambikissa ja Timo Antero Korhonen selvittää, mitä Suomen ja EU:n pitäisi ottaa huomioon toimiessaan Arktiksella. Kulttuurijutuissa Pasi Kostiainen aloittaa musiikkipalstan pitäjänä ja Ville Ropponen arvioi Antti Nylénin esseeteoksen taiteilijoiden toimeentulosta. Lisäksi aiheina ovat muun muassa totaalikieltäytyjien asema, totuuden merkitys politiikassa sekä vaikea mutta pysyvästi viehättävä Karl Marx.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2018

Vuoden 2018 viimeinen Ydin tarkastelee ihmis- ja kansalaisoikeuksien tilaa sekä niiden puolustajia ja vastustajia eri puolilla maailmaa. Liisa Liimatainen analysoi Saudi-Arabian armotonta hovipolitiikkaa, joka on juonitteluineen kuin tuulahdus keskiajalta. Hema Preya Selvanathan käsittelee demokraattisempaa Malesiaa ajavaa Bersih-liikettä, kun taas Nils Torvalds pohtii vanhoihin identiteetteihin takertuvia Trabant-ideologioita sekä niiden merkitystä EU:n tulevaisuudelle. Numeron Ydinhenkilö puolestaan on thaimaalainen toimittaja Pravit Rojanaphruk, joka on joutunut maan sotilashallinnon hampaisiin kriittisten kirjoitusten vuoksi.

Lehden muissa jutuissa kirjeenvaihtaja Eeva Lennon kertoo Iso-Britannian poliittisesta tilanteesta, historioitsija André Swanström arvioi uudelleen suomalaisista SS-miehistä esitettyjä väitteitä ja Pekka Haavisto puhuu EU:n roolista rauhanvälityksessä. Kulttuurijutuissa aiheina taas ovat muun muassa suomalaiset pilapiirrokset, yhteiskunnallinen dokumentaristi Simo Hakalisto sekä japanilaista työelämää nuoren naisen näkökulmasta tarkasteleva Aggretsuko-animaatio. Kolumneissa Erkki Tuomioja varoittaa uudesta ydinasekilpailusta, Abdirahim ”Husu” Hussein kehottaa olemaan ruokkimatta populistia ja Riikka Lehtinen kysyy, mistä on pienet aktivistit tehty. Voit ostaa numeron PDF-muodossa verkkokaupastamme.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2018

Ydin 3/2018 tähystelee uusia utopioita ja kartoittaa nykyhetken karikoita. Rutger Bregman ja Arja Alho pohtivat, minne utopiat ovat menneet ja miten kehitystä pitäisi mitata. Timo Antero Korhonen käy läpi Jäämeren rataan liittyviä haavekuvia ja Heidi Nummi tuo esiin digitaalisten teknologioiden nurjan puolen käsitellessään Kiinan uiguurien asemaa valvonnan alaisina. Hussein al-Taee puolestaan muistuttaa ilmastonmuutoksen ja konfliktien suhteesta ja Vera Šćepanović ja Tom Junes selittävät, miksi kolmas maailmansota ei tule alkamaan Montenegrosta.

Lisäksi numerossa kerrotaan esimerkiksi suurvaltojen ilmastovastuullisuudesta, Vanhan valtauksesta sekä taloudellisesta epätasa-arvosta ja sukupuolittuneen väkivallan vastaisesta liikkeestä Etelä-Afrikassa. Ilkka Kauppinen kirjoittaa esseessään vaalikamppailusta Yhdysvaltojen Syvässä etelässä, kun taas Timo Harjuniemi kysyy kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Kulttuurijutuissa puolestaan pohditaan tähtikulttia ja fanitetaan tenori Jonas Kaufmannia, katsotaan Spike Leen uusi elokuva BlacKkKlansman sekä kerrotaan, miten Mämmilä-sarjakuva kuvasi rakennemuutoksen Suomea.

Lue loppuun