Avainsana-arkisto: sisällysluettelo

Sisällysluettelo 1/2019

Ydin 1/2019 kääntää katseen yhteiskunnallisen ja taloudellisen keskustelun demokratiavajeeseen. Taloustieteilijä Markus Jäntti kysyy, miksi valtiovarainministeriön virkamiehet saavat määrittää politiikan pelisäännöt ja liikkumavaran. Taina Dahlgrenin haastattelemat entiset puoluejohtajat ovat huolissaan yhteiskunnan kahtiajaosta, kun taas Ydinhenkilömme Teppo Eskelinen vaatii poliittista mielikuvitusta sekä demokratian ymmärtämistä haaveeksi tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta. Eero Lehto puolestaan arvioi suunniteltujen hävittäjähankintojen potentiaalisia todellisia kustannuksia ja Juhis Ranta miettii, miksi emme käytä rahojamme varautuaksemme sodan sijaan rauhaan.

Lisäksi Taru Salmenkari kirjoittaa Kiinan ja Amerikan välisestä kauppasodasta, Janne Rantala pohtii kolonialismin vastaisen väkivallan jälkiä Mosambikissa ja Timo Antero Korhonen selvittää, mitä Suomen ja EU:n pitäisi ottaa huomioon toimiessaan Arktiksella. Kulttuurijutuissa Pasi Kostiainen aloittaa musiikkipalstan pitäjänä ja Ville Ropponen arvioi Antti Nylénin esseeteoksen taiteilijoiden toimeentulosta. Lisäksi aiheina ovat muun muassa totaalikieltäytyjien asema, totuuden merkitys politiikassa sekä vaikea mutta pysyvästi viehättävä Karl Marx.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2018

Vuoden 2018 viimeinen Ydin tarkastelee ihmis- ja kansalaisoikeuksien tilaa sekä niiden puolustajia ja vastustajia eri puolilla maailmaa. Liisa Liimatainen analysoi Saudi-Arabian armotonta hovipolitiikkaa, joka on juonitteluineen kuin tuulahdus keskiajalta. Hema Preya Selvanathan käsittelee demokraattisempaa Malesiaa ajavaa Bersih-liikettä, kun taas Nils Torvalds pohtii vanhoihin identiteetteihin takertuvia Trabant-ideologioita sekä niiden merkitystä EU:n tulevaisuudelle. Numeron Ydinhenkilö puolestaan on thaimaalainen toimittaja Pravit Rojanaphruk, joka on joutunut maan sotilashallinnon hampaisiin kriittisten kirjoitusten vuoksi.

Lehden muissa jutuissa kirjeenvaihtaja Eeva Lennon kertoo Iso-Britannian poliittisesta tilanteesta, historioitsija André Swanström arvioi uudelleen suomalaisista SS-miehistä esitettyjä väitteitä ja Pekka Haavisto puhuu EU:n roolista rauhanvälityksessä. Kulttuurijutuissa aiheina taas ovat muun muassa suomalaiset pilapiirrokset, yhteiskunnallinen dokumentaristi Simo Hakalisto sekä japanilaista työelämää nuoren naisen näkökulmasta tarkasteleva Aggretsuko-animaatio. Kolumneissa Erkki Tuomioja varoittaa uudesta ydinasekilpailusta, Abdirahim ”Husu” Hussein kehottaa olemaan ruokkimatta populistia ja Riikka Lehtinen kysyy, mistä on pienet aktivistit tehty. Voit ostaa numeron PDF-muodossa verkkokaupastamme.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2018

Ydin 3/2018 tähystelee uusia utopioita ja kartoittaa nykyhetken karikoita. Rutger Bregman ja Arja Alho pohtivat, minne utopiat ovat menneet ja miten kehitystä pitäisi mitata. Timo Antero Korhonen käy läpi Jäämeren rataan liittyviä haavekuvia ja Heidi Nummi tuo esiin digitaalisten teknologioiden nurjan puolen käsitellessään Kiinan uiguurien asemaa valvonnan alaisina. Hussein al-Taee puolestaan muistuttaa ilmastonmuutoksen ja konfliktien suhteesta ja Vera Šćepanović ja Tom Junes selittävät, miksi kolmas maailmansota ei tule alkamaan Montenegrosta.

Lisäksi numerossa kerrotaan esimerkiksi suurvaltojen ilmastovastuullisuudesta, Vanhan valtauksesta sekä taloudellisesta epätasa-arvosta ja sukupuolittuneen väkivallan vastaisesta liikkeestä Etelä-Afrikassa. Ilkka Kauppinen kirjoittaa esseessään vaalikamppailusta Yhdysvaltojen Syvässä etelässä, kun taas Timo Harjuniemi kysyy kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Kulttuurijutuissa puolestaan pohditaan tähtikulttia ja fanitetaan tenori Jonas Kaufmannia, katsotaan Spike Leen uusi elokuva BlacKkKlansman sekä kerrotaan, miten Mämmilä-sarjakuva kuvasi rakennemuutoksen Suomea.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2018

Ydin 2/2018 tarkastelee oikeutta toimeentuloon Suomessa ja Euroopassa. Jiri Sironen ja Arja Alho miettivät, onko Euroopan unioni jo kiinnostuneempi köyhyyden vähentämisestä kuin suomalaiset päättäjät. Lauri Mäkinen raportoi tutkimuksista, joiden mukaan myös Suomessa yhteiskunnan tarjoama vähimmäisturva ei riitä takaamaan kaikille riittävää toimeentuloa. Josephine Ortleb ja Tim Kaufmann taas kirjoittavat uudesta sosialidemokraattisesta ajattelusta ja Pertti Haaparanta kysyy, miksi talouskriisin jälkeinen taloudellinen elvytys vaihtui suurituloisia hyödyttävään kiristävään finanssipolitiikkaan.

Lehden muissa jutuissa tutustutaan muun muassa Qatarin ulkopoliitiikkaan, Etelä-Afrikan demokratian selviytymistarinaan sekä Ranskan vuoden 1968 mielenosoitusten ja nykypäivän uusliberalismin vastaisen liikehdinnän samankaltaisuuksiin. Kolumneissa Laura Lodenius varoittaa sinimustasta tulevaisuudesta ja Amiirah Salleh-Hoddin pohtii, kenen näkökulmasta rauhankasvatusta tehdään. Lisäksi Eero Suoranta kirjoittaa Tähtien sodan politiikasta, sarjakuvareportteri Joe Sacco puhuu journalistin velvollisuuksista olla kärsivien puolella ja Nobelin rauhanpalkinnon myöntävän komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen kertoo niin työstään kuin intohimostaan dekkareihin.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1-2018

Ydin 1/2018 kääntää katseen median murrokseen ja sananvapauden tilaan. Arja Alho ja Marketta Mattila käyvät vuoropuhelua siitä, millaiset teknologiset ja kulttuurilliset tekijät muokkaavat nykyajan tiedonvälitystä. Katja Pietarinen kirjoittaa toimittajiin kohdistuvista uhista ympäri maailmaa ja A.-P. Pietilä muistuttaa kaupallisen uutismedian ahdingosta mainostulojen vähentyessä. Jasmina Amzil puolestaan kiinnittää huomion suomalaisen valtamedian yksiäänisyyteen ja kysyy, mitä tarkoittaisi vapaus puhua itselle.

Numeron muissa jutuissa Jorma Malinen kirjoittaa aktiivimallin ongelmista, Sarah Freeman-Woolpert raportoi Martin Luther Kingin perintöä jatkavasta liikkeestä Yhdysvalloissa ja Heini Huhtinen selvittää, kuinka Glasgow’n kaupunki voitti katuväkivallan. Esseissä Satu Hassi luo katsauksen Olkiluoto-3:n lunastamattomiin lupauksiin, Frank Pasquale analysoi Amazonin sekä muiden nettijättien vallan kasvua ja Obert Hodzi arvioi Zimbabwen tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi numerossa tutustutaan muun muassa Suomen asekauppaan, paperittomia auttava lääkäri Ville Holmbergiin sekä siltoja eri kulttuurien välille rakentavaan Maria Gasolina -yhtyeeseen.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2017

7.12. ilmestyvä Ydin syventyy Suomi 100 -teemakokonaisuuden voimin Suomen itsenäistymiseen, suomalaisen demokratian vaiheisiin ja historian kipukohtiin. Seppo Hentilä kysyy, oliko itsenäisyys välttämättömyys vai historian oikku. Niko Kannisto kirjoittaa demokraattisen Suomen rakentamisesta kuntatasolla sisällissodan jälkeen, kun taas Marjaliisa Hentilän aiheena on vuonna 1918 saksalaisiin hurahtanut porvarillinen Suomi. Pekka Elomaan kuvat puolestaan johdattavat hiljentymään sisällissodan unohdettujen hautojen äärellä.

Lisäksi vuoden viimeisessä numerossa Hanna Nikkanen puhuu journalismin suhteesta ilmastonmuutokseen ja Jan Hurri talouskeskustelun konsensuksen haastamisesta. Jenni Heikka kirjoittaa EU:n suunnitelmista puuttua konfliktimineraaleilla käytävään kauppaan, Juhani Tolvanen haastattelee Marraskuun liikkeessä mukana ollutta Claes Anderssonia ja Riitta Oittinen raportoi Yami-Ichi -tapahtumasta, jossa lyövät kättä käsityö, teknologia ja punk-kapitalismi. Kulttuurijutuissa tavataan muun muassa fantasiakirjailija Ursula Vernon, joka on teoksissaan ammentanut myös suomalaisista kulttuuriperimästä, sekä anarkistinen omaneduntavoittelija ja ensimmäinen suomalainen sarjakuvasankari Janne Ankkanen. Numeron kolumneissa Laura Lodenius taas kirjoittaa aseteollisuuden lobbauksesta EU:ssa, Veikko Halmetoja Detroitin kaupungista jälkiteollisen maailman koelaboratoriona ja Pertti Joenniemi joulupukista rauhanpoliittisena voimavarana.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2017

Ytimen numero 3/2017 käsittelee yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu yhteistoiminnasta, jonka varassa yhteiskunta toimii. Giacomo Sinin kuvareportaasi vie Koillis-Georgiaan Pankisin laaksoon, jossa asuvien kistien yhteisö uskoo rauhaan ja lähimmäisenrakkauteen, kun taas Sirpa Kähkönen käsittelee kolumnissaan sivistyksen ja keskinäisen kunnioituksen tärkeyttä yhteisöllisyyden luomisessa. Omanlaisensa yhteisö on myös oikeusvaltio, joka on Arja Alhon ja Pauliine Koskelon vuoropuhelun aiheena. Eero Suoranta puolestaan kertoo Helsingissä järjestetystä Worldconista eli scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajien maailmanlaajuisen yhteisön kokoontumisesta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2017

Ydin 2/2017 paneutuu propagandaan ja mielipidevaikuttamiseen monesta eri näkökulmasta. Arja Alho ja Joonas Pörsti kysyvät, missä menee raja propagandan ja markinoinnin välillä, ja Juho Kajava kirjoittaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyty vaikuttamiskampanja ratkaisi Brexit-kansanäänestyksen. Historioitsija Oula Silvennoinen puolestaan puhuu fasismin siemenistä ja Suomen historian varjoista, kun taas Veikko Räntilä tarkastelee kapitalismin ja markkinatalouden käsitteitä sekä niiden yhteensopivuutta demokratian kanssa. Lehdessä myös raportoidaan Ytimen ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa kysyttiin, millaiseen suuntaan Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija voisi viedä suomalaista islamia.

Lehden muissa jutuissa Laura Lodenius ja Anni Lahtinen kirjoittavat neuvotteluista ydinaseiden kieltämiseksi, Olli Saarinen Pohjois-Koreasta osana Kiinan ulkopolitiikkaa ja Timo Antero Korhonen Itä-Lapin mahdollisuuksista hyötyä biotalousbuumista. Ympäristöä ja ilmastoa puolestaan käsittelevät niin Salla Kalliojärven essee ja ilmastotutkija Tuula Hollmenin haastattelu kuin kuvareportaasi jätemuovistakin. Kolumnisteista Jenny Lehtinen puhuu kehopositiivisuuden vallankumouksesta ja Ulla Palonen kertoo, millaista on olla alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja. Kulttuurijutuissa esittelyssä taas ovat sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo sekä satavuotiaan maan moninaisuutta dokumentoiva Samanarvoisten Suomi -projekti.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2017

Ytimen 1/2017 teemana ovat demokratia ja osallisuus. Birgit Coufal ja Johannes Jauhiainen kirjoittavat Itävallan ja Ranskan presidentinvaaleista, joissa molemmissa on riittänyt yllätyksellisiä käänteitä. Tomi Kiilakoski puolestaan analysoi nuorten erilaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Erästä niistä käsitellään tämän numeron kuvajutussa, joka esittelee suomalaisia mielenosoituksia eri vuosikymmeniltä. Kirsi Koivuporras taas kirjoittaa kolumnissaan siitä, miten eriarvoisuus ja ihmisten luokittelu vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa.

Lehden muissa jutuissa Arja Alho ja Aki Lindén käyvät vuoropuhelua suuresta sote-puhalluksesta, Vappu Taipale käsittelee taistelua ebola-viruksen voittamiseksi ja Mikael Böök pohtii vasemmiston edessä olevia haasteita. Turkkiin saadaan kaksi eri näkökulmaa, kun Francesco Moisés Bassano raportoi pakolaisten asuttamasta Basmanen kaupunginosasta ja Taina Mäkelä puolestaan kertoo kurdinaisten kamppailusta tasa-arvon edistämiseksi. Tarja Väyrynen kertoo asiantuntijahaastattelussa suomalaisesta rauhantutkimuksesta ja ydinhenkilöt Salim ja Neametullah puhuvat siitä, millaista on tulla Suomeen yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana. Lisäksi lehdessä puhutaan myös muun muassa Oliver Stonen elokuvista, työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta, tappajaroboteista sekä isä-lapsi-toiminnasta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2016

ydin_04_2016_kansi_webYdin 4/2016 kääntää katseen aina ajankohtaisiin aiheisiin. Ytimen juhlaseminaarin asiantuntijat pohtivat, mistä rauha rakentuu ja miten se säilyy, kun taas kirjailija Monika Fagerholm sekä tutkija Johannes Kananen käyvät keskustelua hyvinvointivaltion historiasta ja tulevaisuudesta. Meeri Koutaniemen kuvat vievät meidät Libanonin pakolaisleireille, ja Ydinhenkilö Habiba Ali puhuu tarpeesta uudistaa käsitystä siitä, millainen suomalainen on.

Lisäksi Ytimessä käsitellään muun muassa Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa ja suomalaisia uusnatseja, islamin ja ääriliikkeiden suhteita, keinoja Venäjän ja lännen välisten jännitteiden purkamiseksi sekä Robert Zimmermanin matkaa Bob Dylaniksi. Lehden kulttuurijutuissa puhutaan esimerkiksi sodan ja väkivallan vastaisista videopeleistä, Ukrainan kriisiä käsittelevistä kirjauutuuksista sekä Aki Kaurismäen elokuvaan perustuvasta sarjakuvasta Ankka vailla menneisyyttä. Kolumnisteista presidentti Emilia Palonen kirjoittaa populismista USA:n presidentinvaaleissa, kun taas Tarja Cronbergillä on kerrottavaan harvinaisia uutisia YK-rintamalta.

Lue loppuun