Avainsana-arkisto: sisällysluettelo

Sisällysluettelo 3/2017

Ytimen numero 3/2017 käsittelee yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa puhuu yhteistoiminnasta, jonka varassa yhteiskunta toimii. Giacomo Sinin kuvareportaasi vie Koillis-Georgiaan Pankisin laaksoon, jossa asuvien kistien yhteisö uskoo rauhaan ja lähimmäisenrakkauteen, kun taas Sirpa Kähkönen käsittelee kolumnissaan sivistyksen ja keskinäisen kunnioituksen tärkeyttä yhteisöllisyyden luomisessa. Omanlaisensa yhteisö on myös oikeusvaltio, joka on Arja Alhon ja Pauliine Koskelon vuoropuhelun aiheena. Eero Suoranta puolestaan kertoo Helsingissä järjestetystä Worldconista eli scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajien maailmanlaajuisen yhteisön kokoontumisesta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2017

Ydin 2/2017 paneutuu propagandaan ja mielipidevaikuttamiseen monesta eri näkökulmasta. Arja Alho ja Joonas Pörsti kysyvät, missä menee raja propagandan ja markinoinnin välillä, ja Juho Kajava kirjoittaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyty vaikuttamiskampanja ratkaisi Brexit-kansanäänestyksen. Historioitsija Oula Silvennoinen puolestaan puhuu fasismin siemenistä ja Suomen historian varjoista, kun taas Veikko Räntilä tarkastelee kapitalismin ja markkinatalouden käsitteitä sekä niiden yhteensopivuutta demokratian kanssa. Lehdessä myös raportoidaan Ytimen ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa kysyttiin, millaiseen suuntaan Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija voisi viedä suomalaista islamia.

Lehden muissa jutuissa Laura Lodenius ja Anni Lahtinen kirjoittavat neuvotteluista ydinaseiden kieltämiseksi, Olli Saarinen Pohjois-Koreasta osana Kiinan ulkopolitiikkaa ja Timo Antero Korhonen Itä-Lapin mahdollisuuksista hyötyä biotalousbuumista. Ympäristöä ja ilmastoa puolestaan käsittelevät niin Salla Kalliojärven essee ja ilmastotutkija Tuula Hollmenin haastattelu kuin kuvareportaasi jätemuovistakin. Kolumnisteista Jenny Lehtinen puhuu kehopositiivisuuden vallankumouksesta ja Ulla Palonen kertoo, millaista on olla alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja. Kulttuurijutuissa esittelyssä taas ovat sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo sekä satavuotiaan maan moninaisuutta dokumentoiva Samanarvoisten Suomi -projekti.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2017

Ytimen 1/2017 teemana ovat demokratia ja osallisuus. Birgit Coufal ja Johannes Jauhiainen kirjoittavat Itävallan ja Ranskan presidentinvaaleista, joissa molemmissa on riittänyt yllätyksellisiä käänteitä. Tomi Kiilakoski puolestaan analysoi nuorten erilaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Erästä niistä käsitellään tämän numeron kuvajutussa, joka esittelee suomalaisia mielenosoituksia eri vuosikymmeniltä. Kirsi Koivuporras taas kirjoittaa kolumnissaan siitä, miten eriarvoisuus ja ihmisten luokittelu vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia tasavertaisina kansalaisina yhteiskunnassa.

Lehden muissa jutuissa Arja Alho ja Aki Lindén käyvät vuoropuhelua suuresta sote-puhalluksesta, Vappu Taipale käsittelee taistelua ebola-viruksen voittamiseksi ja Mikael Böök pohtii vasemmiston edessä olevia haasteita. Turkkiin saadaan kaksi eri näkökulmaa, kun Francesco Moisés Bassano raportoi pakolaisten asuttamasta Basmanen kaupunginosasta ja Taina Mäkelä puolestaan kertoo kurdinaisten kamppailusta tasa-arvon edistämiseksi. Tarja Väyrynen kertoo asiantuntijahaastattelussa suomalaisesta rauhantutkimuksesta ja ydinhenkilöt Salim ja Neametullah puhuvat siitä, millaista on tulla Suomeen yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana. Lisäksi lehdessä puhutaan myös muun muassa Oliver Stonen elokuvista, työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta, tappajaroboteista sekä isä-lapsi-toiminnasta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2016

ydin_04_2016_kansi_webYdin 4/2016 kääntää katseen aina ajankohtaisiin aiheisiin. Ytimen juhlaseminaarin asiantuntijat pohtivat, mistä rauha rakentuu ja miten se säilyy, kun taas kirjailija Monika Fagerholm sekä tutkija Johannes Kananen käyvät keskustelua hyvinvointivaltion historiasta ja tulevaisuudesta. Meeri Koutaniemen kuvat vievät meidät Libanonin pakolaisleireille, ja Ydinhenkilö Habiba Ali puhuu tarpeesta uudistaa käsitystä siitä, millainen suomalainen on.

Lisäksi Ytimessä käsitellään muun muassa Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa ja suomalaisia uusnatseja, islamin ja ääriliikkeiden suhteita, keinoja Venäjän ja lännen välisten jännitteiden purkamiseksi sekä Robert Zimmermanin matkaa Bob Dylaniksi. Lehden kulttuurijutuissa puhutaan esimerkiksi sodan ja väkivallan vastaisista videopeleistä, Ukrainan kriisiä käsittelevistä kirjauutuuksista sekä Aki Kaurismäen elokuvaan perustuvasta sarjakuvasta Ankka vailla menneisyyttä. Kolumnisteista presidentti Emilia Palonen kirjoittaa populismista USA:n presidentinvaaleissa, kun taas Tarja Cronbergillä on kerrottavaan harvinaisia uutisia YK-rintamalta.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2016

YDIN_03_2016_Kansi_webYdin 3/2016 käsittelee hyvän yhteiskunnan tukipilareita: rauhaa, sananvapautta, hyvinvointia ja luottamusta. Arja Alho tuo terveisiä Kazakstanista, jossa maailmanrauhaa pyritään toteuttamaan vastustamalla ydinaseita. Vuoteen 2016 päivitetty Lapualaisooppera taas tuo alkuperäisteoksen vaatimuksen väkivallattomuudesta tähän päivään. Janne Rantala kirjoittaa, kuinka julkisen keskustelun tukahduttamisesta huolimatta Mosambikin kriittiset äänet eivät suostu vaikenemaan. Sananvapauttaan käyttävät myös saamelainen taiteilijakollektiivi Suohpanterror sekä poliittisen Hot Brown Honey -kabareen esiintyjät. J.P. Roos puhuu asiantuntijahaastattelussa siitä, miksi ruokajonot eivät kuulu hyvinvointivaltioon, ja Mark Waller pohtii, luottavatko eteläafrikkalaiset enää valtapuolue ANC:hen.

Lisäksi Ydin käsittelee muun muassa Palestiinan tilannetta, Saksan talousmallia, Kiinan kulttuurivallankumouksen muistoa sekä Yhdysvaltojen supermax-vankiloita. Kolumnisteista Maryan Abdulkarim miettii Tähtien sodan mystistä Voimaa sekä tasapainoista maailmaa ja Pertti Joenniemi kysyy, millaisia voisivat olla rauhan puolesta taistelevat nettitrollit.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 2/2016

s01_YDIN_02_2016_KORJYdin 2/2016 paneutuu kirjallisuuteen ja historiaan sekä niiden merkitykseen yhteiskunnalle. Teatteriohjaaja Esa Leskinen puhuu uneksimisen tärkeydestä ja hyötyajattelun heikkoudesta. Brasilialainen kirjailija Jéferson Assumção puolestaan pitää kirjallisuuspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä moninaisuuden puolustamista. Elina Liikanen kirjoittaa sisällissodan käsittelystä Espanjan kirjallisuudessa ja Hannu Reime siitä, millaista yhteiskuntaa sodan aikana yritettiin rakentaa. Aleksi Kuitusen ja Simo Ortamon artikkelit taas käsittelevät neuvostoajan merkitystä Liettuan kirjastoille sekä nyky-Viron mielenmaisemalle.

Ydin käsittelee myös Taiwanin ja Kiinan suhteita, Justin Trudeaun valintaa Kanadan pääministeriksi, Turkin tilannetta sekä Meksikon kadotettuja opiskelijoita. Iina Lievonen-Thapan kuvareportaasi näyttää, millaista on Kathmandussa vuosi maanjäristyksen jälkeen, ja lehden kulttuurijutuissa tarkastellaan, miten menneisyydestä voi puhua esimerkiksi teatterin keinoin.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2016

s01_YDIN_01_2016-kuvaYdin 1/2016 paneutuu ihmisoikeuksiin eri näkökulmista. Professori Martti Koskenniemi muistuttaa, että ihmisoikeussopimukset ovat keskeisiä demokratian kannalta. Poliisi Thomas Elfgren on tutkinut pahimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan Ruandassa ja entisessä Jugoslaviassa. Pakolaisavun Kaisa Väkiparta haluaisi kaikkein ymmärtävän, että pakolaiskriisi on ennen kaikkia sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevien kriisi. Osama Al alouloun mukaan pakolaiskriisi on täysin Euroopan ratkaistavissa.

Ydin käsittelee myös Afrikan mantereen musiikkia ja ilmaisunvapautta Janne Rantalan ja Tuomas Järvenpään artikkelien kautta. Etiopian suola-aavikoiden perinteistä elämäntapaa on kuvannut Heidi Höök.

Ydin täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden aloittaa Ytimeen jo 1960- ja 70-luvuilla kirjoittanut Jaakko Blomberg, jonka essee käsittelee kylmän sodan ulkopoliittista suunnanhakua Suomessa.

4 Pääkirjoitus: Jo valkenee kaukainen ranta
6 Tekijät
7 Ytimekkäät
11 Kolumni: Laura Lodenius Lupa tappaa?
12 Kolumni: Johanna Perkiö Perustulo tulee – vai tuleeko sittenkään?

Ydinhetki

14 Arja Alho Martti Koskenniemi ja hauraat ihmisoikeudet
20 Eini Nyman Epäonnen vuosi Nepalissa
23 Reija Mikkola Kurjuutta paratiisissa
28 Eeva Lennon Lipuuko Britannia irti Euroopan unionista?
34 Timo Virtala Kansalaisoikeusliikkeen pitkä tie
38 Ydin-lehden toimitus Tuleeko perustulosta hyvinvointivaltion käyttöjärjestelmä?
40 Simo Ortamo Ydinhenkilö Kaisa Väkiparta – Pakolaisten puolustaja
42 Venla Toivonen Thomas Elfgren – Ihmisoikeuspoliisi
46 Heidi Höök Valkoista kultaa Etiopian aavikolta

Ytimessä

52 Janne Rantala Mosambikin laulajat eivät vaikene
56 Jaakko Blomberg Mistä uhka Suomen turvallisuudelle?
60 Ydin-lehden toimitus Mitä kauppasopimus Atlantin yli toisi tullessaan?
64 Nora Luoma Kuvitteellista tasa-arvoa Suomessa (Pax.fi)
66 Kalevi Suomela Mitä nyt tulisi ajatella Marxista ja marxilaisuudesta?

Ydinkokemus

74 Tuomas Järvenpää Etelä-Afrikan uudet riimit
78 Merja Minkkinen Uraani halkeaa ja kaunis luonto katoaa
80 Vappu Taipale Mitä tiedämme Afrikan terveydenhuollosta?
83 Leena Güell Verikukkien pisarat
84 Arja Alho Reipas, rohkea ja erilainen
86 Kirja-arviot
92 Levyt
93 Simo Ortamo Maan tapana ympäristötuhot

94 Kolumni: Osama Al aloulou Pakolaiskriisin tulisi yhdistää Eurooppaa
96 Kolumni: Heta Heiskanen Sovittaisiinko?
98 Pala historiaa

Sisällysluettelo 4/2015

s01_YDIN_04_2015Ydin 4/2015 käsittelee sotaa ja konflikteja sekä niiden vaikutusta ihmisten elämään. Katja Kettu ja Ilkka Lehdonmäki puhuvat Suomen sotien jättämistä arvista ja viholliskuvien luomisesta. Liisa Liimatainen analysoi, kuinka Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian geopolitiikka johti sunni-jihadismin nousuun. Simo Ortamo kirjoittaa Suomen aseviennistä sotaa käyviin maihin ja Susanne Ekström raportoi evakkovaellukselta, jossa eläydyttiin kotinsa jättäneiden kokemuksiin.

Tutkijat Antti Ronkainen ja Joel Kaitila pohtivat vaihtoehtoja talouskuripolitiikalle, joita myös Heikki Taimio arvioi esseessään. Tapio Bergholm käsittelee hallituksen vaihtumista Portugalissa ja Mark Waller tarkastelee Etelä-Afrikan opiskelijamielenosoituksia, kun taas Satu Hassi kirjoittaa ilmastoneuvotteluista ennen ja nyt.

Lehden kolumnistit pohtivat Euroopan ja suomalaisten reaktioita terrorismiin, rasismiin ja pakolaisuuteen. Lehti käsittelee myös puolueiden ahdinkoa, EU:n ulkopolitiikkaa, Siperian hantien nykykulttuuria sekä musiikin suhdetta tunteisiin ja symboliseen valtaan.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2015

 

s01_YDIN_03_2015Ydin 3/2015 käsittelee taiteen mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. Musiikkitietäjä Pekka Gronow avaa rauhanlaulujen historiaa ja musiikin merkitystä kulttuurien rajojen ylittäjänä. Kirjailija Pirkko Saisio kertoo olevansa huolissaan rasismin kasvusta. Arto Vilkko kuvaa rautalankamusiikin vallankumousta 1960-luvun harmaassa Suomessa. Telle Virtasen kuvat kertovat, kuinka tango taistelee olemassaolostaan Buenos Airesissa.

Professorit Mary Kaldor ja Pertti Haaparanta pohtivat Kreikan velkakriisin merkitystä Euroopan demokratialle. Kiinan demokratiakokeiluja tutkii puolestaan Eero Suoranta. Ideologioita ja nykyaikaa käsittelevät myös Jussi Pakkasvirta, Tiina Rosenberg ja Kalevi Suomela.

Lehdessä haastatellaan myös Afganistanin presidentin puoliso Rula Ghania ja kehitystutkimuksen pioneeri Marja-Liisa Swantzia. Entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä muistelee Latinalaisen Amerikan karismaattisia populistijohtajia. Lehti käsittelee myös hallituksen leikkauksia rauhantyöhön, pilapiirroksia Latviassa, sopimusta Iranin ydinohjelmasta ja keinoja saada Suomen talous nousuun. Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2014

Ydin 2014-4 kansiVuoden viimeinen Ydin pureutuu koulutukseen. Kasvatustieteen professori Erno Lehtinen ja SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki keskustelevat suomalaisen koulutuksen uudistustarpeista, tehokkuudesta ja tasa-arvosta. Eero Suoranta kertoo Kiinan koulujen mainettaan pahemmasta todellisuudesta.

Afganistanin kansainvälinen Isaf-operaatio päättyy vuoden 2014 lopussa. Jarmo Pykälä rakentaa Suomelle välitilinpäätöstä operaatioon ja osallistumisesta. Ilari Leskelä taas kartoittaa sodan rampauttaman maan tulevaisuutta.

Lue loppuun