Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Kuva Pekka Elomaa
Valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa turvallisuusympäristöä hallitaan varautumalla – ja varustautumalla. Miten Suomen puolustuspolitiikkaa arvioidaan rauhantyön näkökulmasta?
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. (Kuva: Pekka Elomaa)
Suomen turvallisuusstrategiaa toteutetaan edelleen varsin perinteisin menetelmin. Mutta kuinka reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin, täysin uudenlaisiin uhkakuviin? Tätä tutkii Emma Hakala.
Metsänhävitys Brasiliassa on häirinnyt veden kiertokulkua ekosysteemissä, mikä on kuivattanut ja kuumentanut koko Amazonian alueen ilmastoa. Metsäpalot ovat lisääntyneet naapurimaissakin. Presidentti Jair Bolsonaron politiikka voi lisätä hiilipäästöjä vuosittain enemmän kuin mitä teollistunut maailma pystyy säästämään liikenteessä, teollisuudessa ja muussa energiankäytössä. Siksi Amazonian metsäpalojen saaminen hallintaan on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kun ajattelet Arktista, mieleesi nousee todennäköisesti kuva rauhallisesta lumen, jään ja luonnon alueesta. Arktis on kuitenkin uhattuna. Sitä uhkaavat sekä ilmastonmuutos, sotilaalliset toimet että ihmisen ahneus.
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia pakolaisia tukevan banderollin kanssa Melbournessa lokakuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.
Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia muistuttamassa sukupuuttoaallosta sekä vaatimassa lasten suojelemista ilmastokriisiltä Melbournessa maaliskuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Ympäristökriisin nopea eteneminen lisää turvallisuudenkaipuuta, mutta turvallisuus ei ole viaton projekti. Pahimmillaan vaarana on demokratian kaventuminen.
Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flickr, CC BY 2.0)
Suomen julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa kansalaiselle on varattu lähinnä kulutus- ja elämäntapavalintojen kautta määrittyvä kapea osa. Kriisin ratkaiseminen vaatii kuitenkin siirtymistä monipuolisempaan ja yhteisöllisempään toimintaan.