Ydin-haastateltava Lauri Snellman kiteyttää pasifismin erilaisuuden hyvän ja pahan taistelun tuottamien viholliskuvien maailmaan hyvin. Kun hyvät ja pahat käyttävät väkivaltaa ja alistamista mielestään pahoja vastaan oikeutetusti, pasifismi pyrkii välttämään väkivallan ja alistamisen eikä asemoidu globaalien ongelmien ratkaisussa hyvän ja pahan asetelmaan. Pahimmillaan hyvän ja pahan taistelu voi johtaa sotien ja konfliktien kärjistymiseen niin, että ydinaseet uhkaavat maapalloa ja ihmiskuntaa. Tarvitaan sopimista.

Pertti Haaparanta esittelee kiinnostavasti taloustieteilijä Branko Milanovićin kriittisiä arvioita selityksistä Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainaan. Suosittujen selitysten sijalle, hän nostaa keskeiseksi tekijäksi nationalismin. Se on naamioitunut demokratiaksi ja näyttäytyy siksi eri lailla etnisesti heterogeenisissä ja homogeenisissä maissa.

Ydin nostaa esille myös Anna Gustafssonin reportaasissa harvemmin käsiteltyjä sodan luontovaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Niitä kuvataan hiljaisena väkivaltana. Liisa Liimatainen puolestaan tuo esille kauempaa nähtyjä arvioita Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisuista ja myös Puolan roolista Lucio Caracciolon haastattelussa.

Mutta mahtuupa Ydin-lehteen muutakin kuin rauhan ja sodan kysymyksiä. Anders Blom kirjoittaa esseesssään työmarkkinoista ja sopimisen merkityksestä, Tarja Halonen Lähi-idän matkansa kokemuksistaan ja Juhana Unkuri kysyy ”Kuka oli Antti Kuusi?”

Luettavana on jälleen 100 sivua, mukana tietoa Yhdysvaltojen köyhyyden kasvusta, kirjoittajana Ville Luukkanen, mielenkiintoisia kirja-arviointeja, kolumneja sekä Pasi Kostiaisen esittelemä näyttelijä-muusikko Antti Autio. Jorma Turunen kirjoittaa Ranskan eläkemielenosoituksista ja ennustaapa myös syksyn tulevia tapahtumia. Luettavaa siis riittää – koko kesäksi!

Voit ostaa irtonumeron paperisena tai pdf-muotoisena verkkokaupastamme ja tietenkin tilata Ydin-lehden kotiin kannettuna.