Aihearkisto: Numero 2020-1
Keisareita ja narreja – Yhdysvaltain presidentit elokuvissa
Otto Kylmälä
Henry Fonda (oik.) tulevana presidenttinä John Fordin elokuvassa Kansan sankari (1939). (Criterion Collection)
Viimeisen sadan vuoden aikana viihdeteollisuuden esittämä kuva poliitikoista on muokannut äänestäjien asenteita. Parhaimpia median hyödyntäjiä ja myyttien vahvistajia ovat olleet yhdysvaltalaiset presidenttiehdokkaat.
Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan
Antti Rajala
Filosofi Theodor Adornon essee Kasvatus Auschwitzin jälkeen on tullut valitettavan ajankohtaiseksi. Adorno asettaa kasvatukselle perimmäisen tehtävän: ei ikinä enää Auschwitziä!
Adorno toteaa, että hirmuteot ovat mahdollisia, kun ihmiset menettävät kykynsä myötätuntoon ja tulevat välinpitämättömiksi toisten kärsimykselle. Tavalliset ihmiset kehittivät upean junien järjestelmän, joka vei uhrit Auschwitziin nopeasti ja tehokkaasti, mutta eivät välittäneet, mitä näille tapahtui siellä.
Zeitgeistina turvallisuus
Teemu Vaarakallio
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia muistuttamassa sukupuuttoaallosta sekä vaatimassa lasten suojelemista ilmastokriisiltä Melbournessa maaliskuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Ympäristökriisin nopea eteneminen lisää turvallisuudenkaipuuta, mutta turvallisuus ei ole viaton projekti. Pahimmillaan vaarana on demokratian kaventuminen.
Digivaikuttamisen keinot
Katri Pajusola
Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle Fatima Verwijnen, Ina Mikkola, Alviina Alametsä, Kasper Strömman ja Laura Kolehmainen. (Kuva: Lennonit-rauhanlähettiläät ja Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen muutoksen opiskelijoiden ainejärjestö Kumous ry)
Nettivaikuttamisen parissa työskentelevät nuoret aktivistit pohtivat kysymystä siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaatio tuo yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.
Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain
Pekka Ristelä
Käynnissä oleva työmarkkinoiden neuvottelukierros on näyttänyt monen silmissä erikoiselta. Työelämän sanotaan olevan murroksessa, mutta neuvotteluissa riidellään 24 työtunnista. Tämäkö on suomalaisen työelämän suurin haaste?
Rockia laahausta vastaan
Riitta Oittinen
Kuva: Heikki Kemppainen.
Pertin valinnan Terveet kädet -näyttely tuo pääkaupunkiin pohjoisen punkin valoa ja uhmakasta energiaa.
Taiwan jatkaa tasapainoilua
Eero Suoranta
Presidentin kansliarakennus Taipeissa rakennettiin alun perin japanilaisen kenraalikuvernöörin käyttöön, ja vuosina 1946–2006 sitä kutsuttiin saarta hallinneen diktaattorin kunniaksi Chieh Shou (”kauan eläköön Tšiang Kai-šek”) -saliksi. Kansliarakennukselta alkava samanniminen tie nimettiin jo vuonna 1996 Ketagalan-bulevardiksi pohjoistaiwanilaisen alkuperäiskansan mukaan. (Jiang/Wikimedia Commons)
Presidentti Tsai Ing-wenin auttoivat toiselle kaudelle niin Hongkongin mielenosoitukset kuin kilpailevan puolueen epäonnistunut ehdokasasettelukin. Kiinan johdon peloista huolimatta Tsai ei välttämättä tule ajamaan Taiwanilla läpi radikaaleja muutoksia.
Orientin pelosta myönteiseen
Tunisialainen vihanneskauppias sai joulukuussa 2010 tarpeekseen korruptiosta, rikkaiden rikastumisesta, työttömyydestä ja ainaisesta toimeentulon huolesta. Hän päätyi äärimmäiseen ratkaisuun ja poltti itsensä.
Teko puhutteli järkyttävyydessään arabimaiden yksinvaltaisten hallintojen alamaisia, kaltaisiamme tavallisia ihmisiä. Arabikevät pyyhkäisi kuin myrsky. Muutoksen toiveita huudettiin tuuleen.
Totalitaariset rakenteet taipuivat, mutta eivät vielä taittuneet. Myrskyä seurasi miltei kaikkialla pahin mahdollinen: veriset sisällissodat, sotilasdiktatuurit ja hirmuhallitsijat. Mutta paine muutoksiin on edelleen olemassa.
Sisällysluettelo 1/2020
Uuden vuosikymmenen aloittava Ydin nostaa esiin positiivista uhmaa ja muutoksenjanoa. Riitta Oittinen kirjoittaa punkyhtye Terveistä Käsistä ja Tornion kevät -valokuvanäyttelystä, jossa lyövät kättä anarkia, itse tekeminen ja maailmantuska. Giacomo Sinin reportaasissa esitellään italialaisia talonvaltaajia, jotka puolustavat oikeutta omaan kotiin, ja Katri Pajusolan jutussa nettiaktivistit miettivät, miten verkossa voidaan käydä rakentavaa keskustelua. Päätoimittaja Arja Alho puolestaan puhuu Hannu Reimen kanssa israelilaisten ja palestiinalaisten yhteenkietoutuneista kohtaloista ja siitä, mitä kansojen väliseen rinnakkaiseloon tarvitaan.
Lehden muissa jutuissa Juska Jutila kirjoittaa serbialaisesta tutkivasta toimittajasta Milan Jovanovićista, Eero Suoranta Taiwanin vaaleista ja Anna Heikkinen robottiaseita vastustavasta teknologia-aktivisti Laura Nolanista. Teemu Vaarakallion essee käsittelee turvallisuuteen vetoavan retoriikan sekä ympäristökriisien ja demokratian suhdetta, kun taas Antti Rajala pohtii myötätuntokasvatusta keinona vahvistaa inhimillisyyttä ja torjua fasismia. Otto Kylmälä puolestaan kääntää katseen Atlantin toiselle puolelle ja kysyy, millaisina Hollywood on kuvannut USA:n presidentit – ja miten se on vaikuttanut tosimaailman presidenttipeliin.