Aihearkisto: Ydin: 52 puheenvuoroa

Ydin Sosiaalifoorumissa 25.4.2015

 

Ydin-lehti järjestää Suomen Sosiaalifoorumin viikonloppuna lauantaina klo 12-14 luokka 13 Arbiksessa keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan euron kriisin poliittisia vaikutuksia.

Tutkijat Teppo Eskelinen ja Lauri Holappa keskustelevat kuripolitiikasta ja avaavat julkisessa keskustelussa sekaisin menneitä käsitteitä velasta, kestävyysvajeesta ja elvyttämisestä. Kolumnisti Hannu Reime ja brasialilainen foorumivieras Rodrigo Nunes puolestaan tuovat lisänä keskusteluun Syrizan vaalivoiton merkityksen Kreikassa ja Podemoksen nousevan kannatukssen merkityksen Espanjassa. Vastikään pidetyt Suomen eduskuntavaalien tulos aiheuttanee myös arvioita. Keskustelun vetää Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.

 

Puheenvuoro 52: Latinalaisen Amerikan muuttoliikkeet kohdistuvat entistä useammille alueille ja maihin

Niin Meksikossa kuin yleisimminkin Latinalaisessa Amerikassa, muuttoliikkeet eivät ole enää entisen kaltaisia. Yhdysvallat ei houkuttele samoin kuin aikaisimpina vuosina. Paine Meksikosta Yhdysvaltoihin on laantunut tiukan rajavalvonnan ja monien vaaratekijöiden vuoksi.  Rajalla tapahtuneet laittomat maahanmuuton kiinniotot laskivat vuonna 2011 alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 1972. Monet tutkijat arvelevat, että laittoman siirtolaisuuden aikakausi alkaa olla ohi.

Meksikolaiset esimerkiksi eivät enää yritä Yhdysvaltoihin eivätkä edes maan pääkaupunkiin Mexico Cityyn. Muuttoliikkeet suuntautuvat pienempiin ja turvallisempiin kaupunkeihin kuten Méridaan, Oaxaca Cityyn ja Queréteroon. Monet kaupungit ovat paisuneet liian nopeasti ja niissä on ongelmia.

Perinteisesti Guatemalasta, El Salvadorista ja Perusta on lähdetty liikkeelle kohti pohjoista. Nyt kuitenkin monet guatemalalaiset asettuvat Meksikoon sen sijaan, että he jatkaisivat Yhdysvaltoihin.

Etelässä Chilen, Argentiinan ja Brasilian vetovoima on myös kasvanut. Kansainvälisen muuttoliikkeitä tutkivan järjestön mukaan bolivialaisten määrä on noussut vuodesta 2001 48 prosenttia Argentiinassa (345 000). Samaan aikaan Paraguaysta ja Perusta lähteneiden määrä on kasvanut sitäkin enemmän.

Muuttoliikkeet muovaavat mannerta. Kompassi ei enää osoita pelkästään pohjoiseen. Samalla myös eri maista on raportoitu vakavia ongelmia. Chilestä on ollut esimerkiksi paljon laittomien siirtolaisten hyväksikäyttötapauksia.

Vapaa kauppa on vaikuttanut muuttoliikkeiden suuntaan. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa ollaankin maahanmuuttoa koskevan lainsäädännöin kehittämisen edessä. Työpaikkojen luomisen paineet ovat myös kovat. Uudet tulijat valittavat maksavansa kyllä veroja mutta saavansa vain vähän vastineeksi. Näin erityisesti Meksikossa.

Puheenvuoro 51: Yhdessä terrorismia vastaan

Muslimiyhteisön omasta aloitteesta järjestettiin juuri ennen Suomen eduskuntavaaleja 18.4. Senaatintorilla tapahtuma, jonka keskeinen viesti oli, ettei väkivaltaan ja vihaan perustuville näkemyksille haluta antaa tilaa ja että muslimiyhteisö haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Aloitteentekijä oli irakilainen Kulttuurifoorumi, jonka puheenjohtaja on tutkija Haider Al-Hello.

Halu elää turvallisessa ympäristössä yhdistää. Tapahtumassa kuultiin vaikuttava Koraanin resitaatio, jonka esitti  Fahim Hasan Resalatista, islamilaisesta yhdyskunnasta. Myös Suomen islamilaisen neuvoston puhemies Mohamed Ahmedani voimien yhdistämisestä terroristisen toiminnan ehkäisemiseksi kuten myös Modar Al-Hilu.

Tapahtumaa tervehtivät paitsi ulkoministeri Erkki Tuomioja, sisäministeri Päivi Räsänen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen myös useat eduskuntapuolueiden edustajat kuten Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, RKP:n Eva Biaudet, Keskustan Paula Lehtomäki, Vihreiden Johanna Sumuvuori, Vasemmistoliiton Silvia Modig ja sosialidemokraaattien Nasima Razmyar.

Ukoministeri Erkki Tuomioja sanoi:

”Maailma on peruuttamattomasti kasvanut yhteen, niin hyvässä kuin pahassa. Tähän maailmaan kuuluu myös se, että erilaiset kulttuurit, uskonnot, kansalliset ja muut ryhmät eivät voi enää eristäytyä omiin oloihinsa eivätkä yksin määritellä elämisen sääntöjä.

Meidän kaikkien on tultava toimeen erilaisten etnisten taustojen, kulttuurien  ja uskontojen kanssa myös omissa maissamme. Se edellyttää ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja sivistynyttä suhtautumista erilaisuuteen niin kauan kun se ei loukkaa toisten oikeuksia tai saata heitä vaaraan. Vihapuhetta ei tarvitse eikä pidä sietää, sillä siitä on aina vain lyhyt askel vihatekoihin.”

Puheenvuoro 50: Nigerian ihmiskauppatilanne pahenee

Kuva: Rodeo / Maahanmuuttovirasto

Kuva: Rodeo / Maahanmuuttovirasto

Nigeriasta on tullut Suomeen 2010-luvulla jo yli 500 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoina on useita kymmeniä nigerialaisia naisia, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreina prostituoiduiksi Eurooppaan. Tästä syystä Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu teki raportin Nigerian ihmiskaupasta. Lue loppuun

Puheenvuoro 49: Voimakas turvapaikanhaun lisäys EU:hun realisoituu Suomeenkin

Vaalipuheissa on varsin maltillisesti puhuttu turvapaikkaperusteisesta maahanmuutosta. Puolueet ovat kiitettävän yksimielisiä että hädänalaisia tulee auttaa, eivätkä edes Perussuomalaiset ole laskemassa pakolaiskiintiöitä

Pakolaiskiintiöitä merkittävämpi kysymys on kuitenkin spontaanin turvapaikanhaun poikkeuksellinen lisääntyminen Eurooppaan juuri nyt. Euroopan turvapaikkatukiviraston EASOn mukaan pelkästään vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Eurooppaan tuli 188.395 turvapaikanhakijaa, mikä on vuoden 2008 jälkeen uusi ennätys, ja esimerkiksi kaksi kertaa enemmän kuin samalla neljänneksellä vuonna 2011.

Lue loppuun

Puheenvuoro 47: Ehdokkaat eri linjoilla maahanmuuttajien houkuttelusta

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna. Oletko jo valinnut ehdokkaasi?

Helsingin Uutiset uutisoi keskiviikkona ehdokkaiden erilaisista linjoista maahanmuuton suhteen. Eniten maahanmuuttajien aktiivista hankkimista kannatti vihreät, 94% helsinkiläisistä ehdokkaista kannatti ajatusta. Eniten olivat vastaan perussuomalaiset, myös 94% edustuksella.

Mitä mieltä sinä olet globaalista liikkuvuudesta? Lue Helsingin Uutisten juttu aiheesta ja käy äänestämässä!

 

Puheenvuoro 48: Ministeri Räsäsen puhe Migrin 20-vuotisseminaarissa

Ote ministerin puheesta 14.4. Maahanmuuttoviraston 20-vuotisjuhlaseminaarissa. Lue koko puhe täältä.

Tämän vaalikauden yksi keskeinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ohjaava toimi oli valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen maahanmuuttostrategiasta. Strategiaa valmisteltiin yli 40 maahanmuuttotoimijan työryhmässä. ”Maahanmuuton tulevaisuus 2020″ -strategia määrittää pitkäjänteisiä linjauksia ja viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Maahanmuuttoon liittyvien arvojen kirjaamista kansallisella tasolla pidettiin myös tärkeänä.

Keskeinen sanoma on, että muuttajat tarvitaan mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Heidät tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena. Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto hallittuna. On otettava huomioon myös ongelmat, kuten kansainvälinen rikollisuus ja ihmiskauppa. Kansainvälisen suojelun velvoitteita on noudatettava.

Strategiaa tukemaan laadittiin konkreettinen toimenpideohjelma, joka antaa kokonaiskuvan siitä, mitä maahanmuuttohallinnossa aiotaan tulevina vuosina tehdä, miten toimenpiteet rahoitetaan, mitkä tahot kantavat vastuun ja miten seuranta toteutetaan. Yhtenä tavoitteena on lupamenettelyjen selkeys ja joustavuus. Kaikki hakemukset tulee käsitellä viivytyksettä ja kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena on määritellä erilaisten oleskelulupaprosessien laadun kriteerit yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. Nopeuden ja määräaikojen noudattamisen ohella turvapaikkatutkinnan korkea laatu, perusteellisuus ja yhtenäisyys pyritään turvaamaan. Menettelyn keskeisin tarkoitus on kansainvälisen suojelun antaminen sitä tarvitsevalle.

Puheenvuoro 46: Muuttajien virta ja vihreämmät laitumet

”Kaikki menevät Kiinaan”, väittää kiinan opetusta lukioissa edistävä Yanzu-hanke. Länsimaisten yritysten haaveita heijasteleva iskulause unohtaa sen, että monet myös haluavat Kiinasta pois. Maailmanpankin tietojen mukaan vuonna 2010 maailmassa oli yli 8 miljoonaa kiinalaista maastamuuttajaa. Luku oli maailman neljänneksi suurin, vaikkakin on pieni Kiinan väestöön suhteutettuna. Lue loppuun

Puheenvuoro 45: 4 asiaa joita et tiennyt kehitysyhteistyöstä

Suomalaisilla on valikoiva muisti. Muistamme hyvin, kuinka Suomi sotien jälkeen ylpeästi kieltäytyi Yhdysvaltain Marshall-avusta ja kuinka sisukkaasti maksoimme Neuvostoliitolle sotakorvaukset viimeistä penniä myöten – ainoana maana maailmassa, kirjoittaa Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Laura Häkli blogissaan,

Vähemmän hohdokasta on muistella, että Suomi itse oli kehitysavun kohde vain noin viisikymmentä vuotta sitten. Amerikassa Unicefin vapaaehtoiset keräsivät rahaa ovelta ovelle kiertäen, ja varat lähetettiin sodan runtelemaan Eurooppaan.

Katso Kepan video 4 asiaa, joita et tiennyt kehitysyhteistyöstä

Lue Laura Häklin blogi kokonaisuudessaan tästä.

Puheenvuoro 44: Hongkongin kotiorjat

Indonesiasta ja Filippiineiltä tuodut kotiapulaiset tekevät kaupungissa työtä aamusta iltaan pienellä palkalla maksaakseen velkansa työnvälittäjälle. Monia pahoinpidellään tai pidetään vankeudessa.  Lue loppuun