Avainsana-arkisto: populismi

EU ja maailma modernisaation puristuksessa

Nils Torvalds

Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.

EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.

Lue loppuun

Syvä etelä huomion keskipisteessä

Ilkka Kauppinen

Stacey Abrams Teksasin yliopiston Barbara Jordan -foorumissa vuonna 2012. (Lyndon B. Johnson School of Public Affairs, CC BY-SA 2.0)

USA:n Syvää etelää pidetään usein yksiulotteisesti konservatiivisena ja taantumuksellisena alueena. Georgian kuvernöörinvaalit ovat kuitenkin valaiseva esimerkki siitä, että etelän osavaltiot ovat nykyisellään keskeinen erilaisten yhteiskunnallisten muutosprosessien ja poliittisten kamppailujen näyttämö. Lue loppuun

Propagandan lumo

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

Lue loppuun

Obamasta Trumpiin: Demokratiaa, ei demografiaa

Emilia Palonen

emilia_palonen_webYhdysvaltain vaalit hämmensivät. Hillary Clintonin voittoa oltiin pedattu pitkään. Mieleeni tuli syksy 2008, jolloin olin postdoc-tutkijana Chicagossa. Luin politiikan teoriaa professorini Ernesto Laclaun kanssa Northwestern-yliopistossa ja ymmärsin Barack Obamaa täysin. Hän rinnasti erilaisia poliittisia vaatimuksia, eri ryhmät olivat innoissaan värväämässä Obamalle kannattajia. John McCain ja Sarah Palin olivat sivuosassa – vaikka Palin oli monelle uhka, Obama oli toivon symboli.

Lue loppuun