Ekonomisti Anni Marttinen. Kuva: Pekka Elomaa.
Ekonomisti Anni Marttinen avaa kevään talouskeskustelun keskeisiä käsitteitä ja väittämiä. Tämä jokaisen pitää vähintään tietää velasta, työllisyydestä ja talouspolitiikan poliittisuudesta.
Koronapandemia ja Yhdysvaltojen vaalit ovat hallinneet mediatilaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Jälkimmäinen asia on ratkennut ja vaalin tulos on selvä: Joe Biden on voittanut niin valitsijoiden kuin ääntenkin enemmistön ja hänestä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Vaalituloksen peukaloinnista ei ole mitään näyttöä.
Bidenin voitosta huolimatta demokraattiystäväni ovat olleet hämmentyneitä. Kongressin edustajainhuoneen demokraattienemmistö kapeni, senaatin kohtalo riippuu Georgian osavaltion uusintavaalista. He eivät voi käsittää, miten on mahdollista, että republikaanit ovat selvinneet kuivin jaloin Donald Trumpin kaltaisesta presidentistä ja hänen kaudestaan.
Mitä populismi on? Entä fasismi? Kun kansallismieliset alkavat vaatia etnistä puhtautta, fasismi uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yliopistolehtori Emilia Palonen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen keskustelevat päätoimittaja Arja Alhon kanssa Suomen Sosiaalifoorumissa 2019 Ydin-asioista: populismiin verhoutuvasta fasismista.
Keltaliivejä Pariisin Montmartressa viime maaliskuussa.
(Olivier Ortelpa, CC BY 2.0)
Ranskan keltaliivit ovat epäyhtenäinen joukko, jonka aktivoituminen heijastelee luottamuksen kriisiä yhteiskunnassa. Tällä hetkellä liike vaikuttaa kuitenkin satavan lähinnä Emmanuel Macronin ja äärioikeiston laariin.
Euroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmisto- kuin oikeistopopulistisia. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. Vastaus on: ei toimi. Mutta mitä tehdä?
Kuva: Taru Salmenkari.
Kiina hyötyy vapaakaupasta, mutta nationalismin vetovoima ja ulkopoliittiset edut estävät sen johtoa taipumasta Trumpin kiristykseen.
Kuva: Pekka Elomaa.
Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntatieteilijä, joka on perehtynyt poliittiseen talouteen ja kehitystutkimukseen. Eskelisen teos Demokratia utopiana ja sen vastavoimat ilmestyi helmikuussa.
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Elämme ajassa, jossa tehdään ja on tehtävä suuria poliittisia ratkaisuja. Kansalaiskeskustelu päätöksiä rakennettaessa on olennainen osa demokratiaa, mutta se hämärtyy ja katoaa kaaokseen, kun huomion vievät populistit.
Stacey Abrams Teksasin yliopiston Barbara Jordan -foorumissa vuonna 2012. (Lyndon B. Johnson School of Public Affairs, CC BY-SA 2.0)
USA:n Syvää etelää pidetään usein yksiulotteisesti konservatiivisena ja taantumuksellisena alueena. Georgian kuvernöörinvaalit ovat kuitenkin valaiseva esimerkki siitä, että etelän osavaltiot ovat nykyisellään keskeinen erilaisten yhteiskunnallisten muutosprosessien ja poliittisten kamppailujen näyttämö. Lue loppuun