Aihearkisto: Numero 2020-3

EU:n Kiina-linjaa etsimässä

Eero Suoranta
Peiliseinäinen rakennuksen julkisivu, jonka yläosassa on Kiinan vaakuna ja alaosassa punaisia lyhtyjä.

Kiinan Saksan-suurlähestystön julkisivu Berliinissä. (bilderkombinat berlin, CC BY 2.0)

Kiina on EU:lle samanaikaisesti yhteistyökumppani ja haastaja, jonka kanssa ollaan eri linjoilla esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä. Yhteisen linjan löytäminen Kiinan suhteen ei ole kuitenkaan aina helppoa EU:n sisälläkään.

Lue loppuun

Algoritmit eivät tavoita ihmisyyttä

Kaisu Kinnunen

Pandemian aika on nostanut etenkin virtuaalisen teknologian entistä merkittävämmäksi osaksi elämäämme. Aina ei kuitenkaan muisteta, että maailmaa mullistavalla teknologian kehityksellä on myös varjopuolensa.

Yksi ihmiskuntaa koskettavista huolenaiheista liittyy tappajarobotteihin eli täysin autonomisiin asejärjestelmiin, jotka kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Jos annamme niille vallan hyökätä valitsemaansa kohteeseen ilman ihmisen väliintuloa, siirrämme päätöksen tappavan voiman käytöstä ihmiseltä koneelle.

Lue loppuun

Puola ja demokraattisen mielikuvituksen rajat

Kinga Polynczuk-Alenius

Mainos Wrocławin kaupungissa toukokuussa syyttää presidentti Andrzej Dudaa valtaan takertumisesta kuolonuhrien uhallakin. PiS-puolue halusi järjestää vaalit alkuperäisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta, mutta koronakriisin takia asetettujen rajoitusten vuoksi äänestyspaikat olivat silloin kiinni ja vaalit jouduttiin uusimaan heinäkuussa. (Kuva: Olgierd Rudak, CC BY 2.0)

Puolan ”liberaali” oppositio kertoo taistelevansa demokratian puolesta, mutta todellisuudessa sen ero valtapuolue PiS:ään on väitettyä vähäisempi. Polarisaatiosta irti pääsemiseen vaaditaankin aitojen demokraattisten arvojen ja mielikuvituksen elpymistä.

Lue loppuun

Antirasismin aika Euroopassa?

Liban Sheikh

Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.

Lue loppuun

EU – väline parempaan maailmaan

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen on kiinnostunut erityisesti historian ja filosofian risteyskohdista sekä politiikan, talouden ja oikeuden välisistä suhteista. Voisivatko nämä näkökulmat tuoda jotain uutta ja syventävää Eurooppa-keskusteluun? Miettisen mukaan voivat – EU:lla on mahdollisuutensa.

Lue loppuun

Hyvä Eurooppa

Arja Alho

Haastattelin Rutger Bregmania kaksi vuotta sitten. Hän oli kirjoittanut kirjan utopioista – oikeastaan sosiaaliturvan uudistamisesta, perustulosta. Kun ihmisiin luottaa, tapahtuu hyviä asioita. Sen hän osoitti hyvin vakuuttavasti. Mielessäni on keskustelustamme erityisesti hänen toteamuksensa, joka sopisi hyvin aikamme mietelauseeksi: utopioiden merkitys on erityisesti siinä, etteivät ne tarjoa vastauksia, mutta esittävät oikeita kysymyksiä.

Nyt Bregmanilta on ilmestynyt uusi kirja, Hyvän historia, jossa hän käy läpi ihmiskunnan vaiheita. Hän päätyy totutusta sotien ja konfliktien jaksottamasta ja ihmisen pahuutta korostavasta tulkinnasta toisenlaiseen historiaan. Ihmisen menestys ekosysteemissä ei ole ollut kiinni ahneudesta, väkivallasta ja itsekkyydestä, vaan evoluutiossa valinta on suosinut ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta. Erilaisissa kriiseissä ja katastrofeissa ihmiset pysyvät sittenkin enemmän rauhallisina kuin panikoituneina, kykenevät toimimaan ja pitämään huolta toisistaan.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2020

Lehden kannessa ylhäältä päin otettu kuva ihmisistä istumassa itsekseen ja pienissä ryhmissä kaarevilla penkeillä, jotka muodostavat ympyrän. Pääotsikko: ”Erillään ja yhdessä. Yhteinen kriisi vaatii yhteisvastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista.” Muut otsikot: ”Puolalainen demokratia”, ”Euroopan monimuotoinen historia”, ”Poliittinen Beethoven”Ytimessä 3/2020 katsellaan Eurooppaa ja maailmaa yhdessä ja erikseen. Timo Miettinen pohtii Arja Alhon kanssa EU:n menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä eri perinteiden yhteensovittamista Euroopassa, mitä käsitellään myös Aurora Lemman katsauksessa maanosan monimuotoiseen historiaan. Saara Paatero tarkastelee koulujen EU-opetusta ja Eero Suoranta selvittää unionin ja Kiinan suhteiden kiemuroita. Kinga Polynczuk-Aleniuksen aiheena on puolestaan vastakkainasettelu ja demokraattisen mielikuvituksen puute Puolassa, kun taas Liban Sheikh kysyy, onko antirasismin aika koittanut myös Euroopassa.

Lehden muissa jutuissa Joonas Widlund kirjoittaa yksilönvapauden ja turvallisuuden suhteesta tiedustelutoiminnan näkökulmasta, Johannes Kananen analysoi eriarvoisuuden uutta logiikkaa ja Kerttu Willamo raportoi Chilen kansanliikkeestä, jota koronakaan ei ole kukistanut. Kolumneissa Aku Kervinen esittää kysymyksiä asevelvollisuuden uudistamisesta ja Kaisu Kinnunen muistuttaa valvontateknologiaan sekä autonomisiin aseisiin liittyvistä vaaroista. Kulttuurin puolella taas pohditaan arvojen ja politiikan näkökulmasta niin 250-vuotiasta Beethovenia kuin 75-vuotiaita muumejakin.

Lue loppuun