Aihearkisto: Numero 2021-1

Tulevaisuuden turvaajat

Anna Heikkinen
Emma Hakala istumassa pöydän nurkalla, taustalla tumma heijastava pinta

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. (Kuva: Pekka Elomaa)

Suomen turvallisuusstrategiaa toteutetaan edelleen varsin perinteisin menetelmin. Mutta kuinka reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin, täysin uudenlaisiin uhkakuviin? Tätä tutkii Emma Hakala.

Lue loppuun

Amazonian metsät kohtalonkysymyksenä

Mikko Pyhälä

Mustavalkoinen kuva Mikko Pyhälästä

Metsänhävitys Brasiliassa on häirinnyt veden kiertokulkua ekosysteemissä, mikä on kuivattanut ja kuumentanut koko Amazonian alueen ilmastoa. Metsäpalot ovat lisääntyneet naapurimaissakin. Presidentti Jair Bolsonaron politiikka voi lisätä hiilipäästöjä vuosittain enemmän kuin mitä teollistunut maailma pystyy säästämään liikenteessä, teollisuudessa ja muussa energiankäytössä. Siksi Amazonian metsäpalojen saaminen hallintaan on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Lue loppuun

Kummulle kiipeilyä kahtiajakautuneessa kulttuurissa

Bo Pettersson
Keltaiseen päällystakkiin pukeutunut Amanda Gorman pitelee kansiota puhujalavalla, taustalla katsomossa yleisöä kasvomaskeissa

Amanda Gorman presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa tammikuussa. (Carlos M. Vazquez II/USA:n puolustusministeriö, CC BY 2.0)

Amanda Gormanin runo ”The Hill We Climb” presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa on saanut paljon kiitosta. Mutta mitä se kertoo amerikkalaisen kulttuurin tilasta?

Lue loppuun

Lohduttavat myytit

Miina Leppänen
Liitutaulu keskellä jalkakäytävää, yläotsikkona "Conspiracy Wall" ja sen alla tiheään kirjoitettua tekstiä, taulun oikealla puolella siniseen neuleeseen ja kauluspaitaan pukeutunut mies katsoo muualle

Salaliittoteorioita esittelevä liitutaulu New Yorkissa vuonna 2016. (Harald Groven, CC BY-SA 2.0)

Salaliittomyytti ei ole helppo ratkaisu, sillä sille on annettava koko elämä. Niin tekivät myös Donald Trumpin puheisiin uskoneet.

Lue loppuun

Kilpajuoksusta, luonnonvaroista ja rokotteista

Silvia Modig

Mustavalkoinen kuva Silvia Modigista

Viime kuukausina on lainattu tiheään poliorokotteen yhdysvaltalaista kehittäjää Jonas Salkia. Kun Salkilta kysyttiin, kuka omistaa poliorokotteen patentin, hän vastasi rokotteen kuuluvan kansalle. Voiko auringon patentoida, hän kysyi.

Lue loppuun

Kalsarimyrkyttäjän poliittinen terrorismi

Jarmo Koponen
Käsi, joka pitelee kullanväristä vessaharjaa; taustalla lunta sekä talvivaatteisiin pukeutuneita ihmisiä

Mielenosoittaja pitelee kullanväristä vessaharjaa Moskovassa 23. tammikuuta. Harjoja on käytetty mielenosoituksissa viittauksena Aleksei Navalnyin työryhmän tekemään elokuvaan, joka käsittelee niin sanottua ”Putinin palatsia” Mustanmeren rannalla. (Sergey Korneev, CC BY-SA 4.0)

Duumassa ei ole Putinille todellista vastusta, mutta kaduilla tilanne on toinen. Alkaako Venäjän uusi tulevaisuus sittenkin parkkipaikalta?

Lue loppuun

Luotettavan tiedonvälityksen turvaksi aktivismia!

Arja Alho

Julkisuus muuttui jo aikaa sitten ja räjähti uuteen ulottuvuuteen internetin myötä. Se on globaalia ja medioitunutta, mutta myös keskittynyttä. Muutokset näkyvät niin Venäjällä Navalnyin perusteetonta vangitsemista protestoivissa mielenosoituksissa kuin Yhdysvalloissa Capitol-kukkulalle loppiaisena rynnineissä rettelöitsijöissä sekä heihin liittyvässä tarinankerronnassa ja uutiskuvissa.

Kummassakin on kyse demokratiasta. Ensimmäisessä sen puutteesta ja toisessa sen kipuilusta, jopa hauraudesta. Kummassakin on kyse riippumattoman ja luotettavan tiedonvälityksen puutteesta tai sen ongelmista, mutta myös julkisuuden näkyvän ja näkymättömän ristiriidoista – toisin sanoen julkisen ja yksityisen sfääreistä, jotka ovat uuden näkyvyyden paineissa.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2021

Ytimen kannessa Minna Knus-Galán talvisella kadulla kirkasta taustavaloa vasten niin, että kasvot eivät erotu selkeästi. Pääotsikko: "Oikeus tietää. Enemmän hidasta ja tutkivaa journalismia." Muut otsikot: "Ydinasekieltosopimus voimaan", "Amerikka ja runous", "Intian kolmas sukupuoli"Ydin 1/2021 pureutuu ajankohtaisiin maailmanpolitiikan ja tiedonvälityksen kysymyksiin. Minna Knus-Galán arvioi Panaman paperien ja muiden tietovuotojen merkitystä sekä tutkivan journalismin tilaa Suomessa. Jarmo Koponen kirjoittaa Putinista, Navalnyista ja Venäjän mielenosoituksista, kun taas Ilkka Kauppinen analysoi USA:n demokraattien vaalivoittoja Georgian osavaltiossa. Miina Leppänen puolestaan selvittää, millaisista aineksista koostuu salaliittoteoreetikkojen maailmankuva, jota myös Donald Trumpin kaltaiset opportunistit käyttävät hyväkseen.

Lehden muissa jutuissa Laura Fornell kirjoittaa Intian kolmannesta sukupuolesta, Juhis Ranta eläintuotannosta ja kestävästä kehityksestä ja Juhani Similä runoilija Federico García Lorcan nuoruudesta. Bo Petterson pohtii amerikkalaisen nykyrunouden ja politiikan suhdetta ja Eero Suoranta tarkastelee kiinalaista nationalismia ja perinteisen pukeutumisen uutta nousua. Kolumnisteista Silvia Modig muistuttaa globaalista solidaarisuudesta koropandemian aikana, Mikko Pyhälä Amazonian sademetsien uhatusta asemasta ja Johan Kvarnström Suomen moraalisesta velvollisuudesta toimia ydinasekiellon edistämiseksi.

Lue loppuun