Suomen turvallisuusstrategiaa toteutetaan edelleen varsin perinteisin menetelmin. Mutta kuinka reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin, täysin uudenlaisiin uhkakuviin? Tätä tutkii Emma Hakala.
Aihearkisto: Numero 2021-1
Amazonian metsät kohtalonkysymyksenä
Mikko PyhäläMetsänhävitys Brasiliassa on häirinnyt veden kiertokulkua ekosysteemissä, mikä on kuivattanut ja kuumentanut koko Amazonian alueen ilmastoa. Metsäpalot ovat lisääntyneet naapurimaissakin. Presidentti Jair Bolsonaron politiikka voi lisätä hiilipäästöjä vuosittain enemmän kuin mitä teollistunut maailma pystyy säästämään liikenteessä, teollisuudessa ja muussa energiankäytössä. Siksi Amazonian metsäpalojen saaminen hallintaan on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kummulle kiipeilyä kahtiajakautuneessa kulttuurissa
Bo PetterssonAmanda Gormanin runo ”The Hill We Climb” presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa on saanut paljon kiitosta. Mutta mitä se kertoo amerikkalaisen kulttuurin tilasta?
Lohduttavat myytit
Miina LeppänenSalaliittomyytti ei ole helppo ratkaisu, sillä sille on annettava koko elämä. Niin tekivät myös Donald Trumpin puheisiin uskoneet.
Kilpajuoksusta, luonnonvaroista ja rokotteista
Silvia ModigViime kuukausina on lainattu tiheään poliorokotteen yhdysvaltalaista kehittäjää Jonas Salkia. Kun Salkilta kysyttiin, kuka omistaa poliorokotteen patentin, hän vastasi rokotteen kuuluvan kansalle. Voiko auringon patentoida, hän kysyi.
Kalsarimyrkyttäjän poliittinen terrorismi
Jarmo KoponenDuumassa ei ole Putinille todellista vastusta, mutta kaduilla tilanne on toinen. Alkaako Venäjän uusi tulevaisuus sittenkin parkkipaikalta?
Luotettavan tiedonvälityksen turvaksi aktivismia!
Arja AlhoJulkisuus muuttui jo aikaa sitten ja räjähti uuteen ulottuvuuteen internetin myötä. Se on globaalia ja medioitunutta, mutta myös keskittynyttä. Muutokset näkyvät niin Venäjällä Navalnyin perusteetonta vangitsemista protestoivissa mielenosoituksissa kuin Yhdysvalloissa Capitol-kukkulalle loppiaisena rynnineissä rettelöitsijöissä sekä heihin liittyvässä tarinankerronnassa ja uutiskuvissa.
Kummassakin on kyse demokratiasta. Ensimmäisessä sen puutteesta ja toisessa sen kipuilusta, jopa hauraudesta. Kummassakin on kyse riippumattoman ja luotettavan tiedonvälityksen puutteesta tai sen ongelmista, mutta myös julkisuuden näkyvän ja näkymättömän ristiriidoista – toisin sanoen julkisen ja yksityisen sfääreistä, jotka ovat uuden näkyvyyden paineissa.
Sisällysluettelo 1/2021
Ydin 1/2021 pureutuu ajankohtaisiin maailmanpolitiikan ja tiedonvälityksen kysymyksiin. Minna Knus-Galán arvioi Panaman paperien ja muiden tietovuotojen merkitystä sekä tutkivan journalismin tilaa Suomessa. Jarmo Koponen kirjoittaa Putinista, Navalnyista ja Venäjän mielenosoituksista, kun taas Ilkka Kauppinen analysoi USA:n demokraattien vaalivoittoja Georgian osavaltiossa. Miina Leppänen puolestaan selvittää, millaisista aineksista koostuu salaliittoteoreetikkojen maailmankuva, jota myös Donald Trumpin kaltaiset opportunistit käyttävät hyväkseen.
Lehden muissa jutuissa Laura Fornell kirjoittaa Intian kolmannesta sukupuolesta, Juhis Ranta eläintuotannosta ja kestävästä kehityksestä ja Juhani Similä runoilija Federico García Lorcan nuoruudesta. Bo Petterson pohtii amerikkalaisen nykyrunouden ja politiikan suhdetta ja Eero Suoranta tarkastelee kiinalaista nationalismia ja perinteisen pukeutumisen uutta nousua. Kolumnisteista Silvia Modig muistuttaa globaalista solidaarisuudesta koropandemian aikana, Mikko Pyhälä Amazonian sademetsien uhatusta asemasta ja Johan Kvarnström Suomen moraalisesta velvollisuudesta toimia ydinasekiellon edistämiseksi.