Kirjoittajan arkistot:Arja Alho

Ydin Kirjamessuilla

 

Ydin-lehti on mukana Kirjamessuilla. Esittelemme Kultti-pisteessä Ydintä perjantaina 28.10. klo 10-12. Keskustelemme kirjailija Monika Fagerholmin ja tutkija Johannes Kanasen kanssa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta lauantaina 29.10. klo 16-17 Kullervo-salissa otsikolla: Pohjoismainen hyvinvointivaltio – unelmaa, totta vai raunioita?

Ydin 50 vuotta!

Ydin-lehti täyttää 50 vuotta ja juhlistamme sitä seminaarilla Kolme näkökulmaa rauhaan!

Teemoinamme juhlaseminaarissa ovat:

  • Maailmanrauha: miten konfliktit ratkaistaan.
  • Yhteiskuntarauha: miten konflikteja ehkäistään.
  • Mielenrauha: miten konflikteista toivutaan.

LAUANTAINA 22.10.2016 KLO 14–16 HELSINGIN PAASITORNISSA

Puhujina:

  • Meeri Koutaniemi
  • Heikki Patomäki
  • Hussein Al-Taee
  • Erkki Tuomioja

Rauhanlaulujen parhaimmistoa esittävät Kirsti Alho ja Eero Ojanen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Nappaa itsellesi ohjelma tästä: YDIN_50 vuotta -juhlaseminaarin ohjelma

Juhlan kunniaksi uudessa verkkokaupassamme nyt viimeisin Ytimen numero 3/2016 PDF:nä  5,50€!

Ydin Sosiaalifoorumissa 25.4.2015

 

Ydin-lehti järjestää Suomen Sosiaalifoorumin viikonloppuna lauantaina klo 12-14 luokka 13 Arbiksessa keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan euron kriisin poliittisia vaikutuksia.

Tutkijat Teppo Eskelinen ja Lauri Holappa keskustelevat kuripolitiikasta ja avaavat julkisessa keskustelussa sekaisin menneitä käsitteitä velasta, kestävyysvajeesta ja elvyttämisestä. Kolumnisti Hannu Reime ja brasialilainen foorumivieras Rodrigo Nunes puolestaan tuovat lisänä keskusteluun Syrizan vaalivoiton merkityksen Kreikassa ja Podemoksen nousevan kannatukssen merkityksen Espanjassa. Vastikään pidetyt Suomen eduskuntavaalien tulos aiheuttanee myös arvioita. Keskustelun vetää Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.

 

Puheenvuoro 52: Latinalaisen Amerikan muuttoliikkeet kohdistuvat entistä useammille alueille ja maihin

Niin Meksikossa kuin yleisimminkin Latinalaisessa Amerikassa, muuttoliikkeet eivät ole enää entisen kaltaisia. Yhdysvallat ei houkuttele samoin kuin aikaisimpina vuosina. Paine Meksikosta Yhdysvaltoihin on laantunut tiukan rajavalvonnan ja monien vaaratekijöiden vuoksi.  Rajalla tapahtuneet laittomat maahanmuuton kiinniotot laskivat vuonna 2011 alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 1972. Monet tutkijat arvelevat, että laittoman siirtolaisuuden aikakausi alkaa olla ohi.

Meksikolaiset esimerkiksi eivät enää yritä Yhdysvaltoihin eivätkä edes maan pääkaupunkiin Mexico Cityyn. Muuttoliikkeet suuntautuvat pienempiin ja turvallisempiin kaupunkeihin kuten Méridaan, Oaxaca Cityyn ja Queréteroon. Monet kaupungit ovat paisuneet liian nopeasti ja niissä on ongelmia.

Perinteisesti Guatemalasta, El Salvadorista ja Perusta on lähdetty liikkeelle kohti pohjoista. Nyt kuitenkin monet guatemalalaiset asettuvat Meksikoon sen sijaan, että he jatkaisivat Yhdysvaltoihin.

Etelässä Chilen, Argentiinan ja Brasilian vetovoima on myös kasvanut. Kansainvälisen muuttoliikkeitä tutkivan järjestön mukaan bolivialaisten määrä on noussut vuodesta 2001 48 prosenttia Argentiinassa (345 000). Samaan aikaan Paraguaysta ja Perusta lähteneiden määrä on kasvanut sitäkin enemmän.

Muuttoliikkeet muovaavat mannerta. Kompassi ei enää osoita pelkästään pohjoiseen. Samalla myös eri maista on raportoitu vakavia ongelmia. Chilestä on ollut esimerkiksi paljon laittomien siirtolaisten hyväksikäyttötapauksia.

Vapaa kauppa on vaikuttanut muuttoliikkeiden suuntaan. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa ollaankin maahanmuuttoa koskevan lainsäädännöin kehittämisen edessä. Työpaikkojen luomisen paineet ovat myös kovat. Uudet tulijat valittavat maksavansa kyllä veroja mutta saavansa vain vähän vastineeksi. Näin erityisesti Meksikossa.