Ydin 1/2022 meni painoon 14.2. Kun neuvottelutielle oli edes teoreettinen mahdollisuus Itä-Ukrainan kriisissä, sen eteen piti ponnistella. Siksi kirjoitimme: tarvitsemme sodanlietsonnan sijaan rauhanpolitiikkaa. Kun Venäjä 24.2. aloitti sodan Ukrainaa vastaan, selkeä viestimme on: sotatoimet seis, Venäjä pois Ukrainasta. Samoin yhtä selkeästi on tuomittava Venäjän ydinasevalmiuden nostaminen. Se on käsittämättömän vastuutonta.
Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Kuva Pekka Elomaa
Valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa turvallisuusympäristöä hallitaan varautumalla – ja varustautumalla. Miten Suomen puolustuspolitiikkaa arvioidaan rauhantyön näkökulmasta?
EU-maiden yhteinen elpymispaketti on poikkeuksellisessa tilanteessa sovittu kertaluonteinen ratkaisu, jolla EU-maat pyrkivät yhdessä ulos globaalin koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Oikeusperusta korostaa jäsenmaiden keskinäistä taloudellista solidaarisuutta luonnonkatastrofiin verrattavassa kriisissä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. (Kuva: Pekka Elomaa)
Suomen turvallisuusstrategiaa toteutetaan edelleen varsin perinteisin menetelmin. Mutta kuinka reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin, täysin uudenlaisiin uhkakuviin? Tätä tutkii Emma Hakala.
Kun ajattelet Arktista, mieleesi nousee todennäköisesti kuva rauhallisesta lumen, jään ja luonnon alueesta. Arktis on kuitenkin uhattuna. Sitä uhkaavat sekä ilmastonmuutos, sotilaalliset toimet että ihmisen ahneus.
Afrikan unionin Somaliassa toimivan AMISOM-rauhanturvaoperaation apulaisjohtaja Simon Mulongo sekä ranskalainen europarlamentaarikko Arnaud Danjean tapaamisessa Mogadishussa joulukuussa 2019. Kuva: AMISOM.
Afrikka on EU:lle sekä naapurustoa että tärkeä osa ulkosuhteita, ja EU:n strategioissa puhutaan kumppanuudesta Afrikan maiden ja järjestöjen kanssa. Viime aikoina unionin toiminnassa ovat painottuneet sen omat turvallisuusedut. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko suhteet todella kehittymässä tasaveroisempaan suuntaan.
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?
Lankapuhelin Yhdysvaltojen entisessä suurlähetystössä Teheranissa. (Kuva: Ninara, CC BY 2.0)
Tiedustelusääntelyn ja muun kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvän valtion toiminnan luonteeseen kuuluu olennaisesti tunkeutuminen yksilönvapauden alueelle. Turvallisuuden ja vapauden käsitteet on kuitenkin pidettävä erillään niin teoriassa kuin käytännössä.
Mikro-organismeja agar-hyytelössä. (Kuva: Alpha Tauri/Flickr, CC BY 2.0)
Koronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä ei-inhimillisten asioiden ja olioiden kanssa.
Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun