Avainsana-arkisto: ydinaseet

Pääkirjoitus 4/2017: Militarismin aave, rauhan haave!

Arja Alho

Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun

Suurvaltojen tulitikkuleikit

Laura Lodenius & Anni Lahtinen

ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)

Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.

YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.

Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.

Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2017: ”Sen suven suloisuutta”

Arja Alho

Kevään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista.

Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina.

Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Koivisto teki päätöksen EU-jäsenyyden hakemisesta mutta myös YYA-sopimuksen irtisanomisesta. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin.

Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse.

Lue loppuun

Ydinkokeilla on uhrinsa

Arja Alho
Astanan kokouksessa puhui myös CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo. CTBTO on ydinkoekieltoa ajava ja Wienissa majaansa pitävä järjestö.

Astanan kokouksessa puhui myös CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo. CTBTO on ydinkoekieltoa ajava ja Wienissa majaansa pitävä järjestö.

Millaista on konferenssissa, jossa keskustellaan ydinkoekiellosta? Miksi ihmeessä Kazakstanin Astanassa puhuttiin asiasta juuri kansainvälisenä ydinkoekiellon päivänä? Tervetuloa kokousmatkalle Ydin-lehden kanssa!

Lue loppuun

Pääkirjoitus 3/2016: Ydinasiaa

Arja Alho

 arjaYdin-lehden menneisiin vuosikymmeniin liittyy olennaisesti vapaaehtoinen, yhdistysmuotoiseen toimintaan solmiutunut sodanvastainen työ rauhan ja aseistariisunnan – erityisesti ydinaseista vapaan maailman – puolesta. Samalla maailman ja yhteiskunnan monimutkaisuutta haluttiin tutkia ja tulkita kaivamalla esiin ydinasioita. Tämä siksi, että toiminnalla ja vaikuttamisella olisi täsmäkohteensa.

Ydinaseeton maailma on unelma. Ei kuitenkaan mahdoton sellainen, vaan hyvinkin toteutettavissa oleva. Ellei näin olisi, koko maapallon tulevaisuus olisi kiinni satunnaisesta napinpainalluksesta. Onnesta ja epäonnesta. Siksi Astanassa pidetyssä ydinkoekieltokonferenssissa toivottiin kansalaisyhteiskunnan vahvaa tukea, jotta junnaavissa neuvotteluissa niin ydinkoekiellon kuin ydinaseriisunnankin suhteen voitaisiin saada aikaan läpimurtoja.

Onko toive mahdollinen? Kyllähän kaikki ihmiset ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, eikö niin? Mutta jos edes Suomen hallitus ei ymmärrä rauhan ja rauhantyön merkitystä, kuinka me globaalin markkinauskon lannistamat ihmiset voisimme?

Lue loppuun

Ydinhenkilö: Pommittajat eivät voi turvata rauhaa

Arja Alho

Kenraali ja puolustusvoimain entinen komentaja Gustav Hägglund julkaisi vuosi sitten kirjassaan Rauhan utopia kokonaisnäkemyksensä siitä, miten maailma makaa. Mitä monipuolisen sotilasuran tehnyt rauhanturvaaja ajattelee siitä nyt?

YDIN 20150824 HELSINKI Kenraali Gustav Hägglund. Kuva Pekka Elomaa

Kuva Pekka Elomaa

Rauhan utopia oli yhteenvetoa kaikesta siitä, mitä olen koko elämäni tehnyt. Trendit, joita kirjassani kuvaan, ovat vahvistuneet.  Kirjoitin ensinnäkin Venäjästä, että siltä puuttuu yhä suurvalta-asema. Nyt on nähtävissä, että se hakee sitä globaalisti. Esimerkkeinä ovat valtiovierailut Turkkiin ja Kiinaan, sotalaivat eri puolilla maailmaa sekä ydinaseilla kalistelu.

Kiina rakentaa imperiumia. Se on suurin investoija Afrikassa ja on eri puolilla lisäämässä poliittista painoarvoaan. Yhdysvallat on puolestaan vetäytymässä omalle mantereelleen samalla, kun kriisit ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Pakolaisvirtojen kasvu on yllättänyt, samoin shiiojen ja sunnien vastakkainasettelun voimistuminen. Lähi-itä on myös enemmän liekeissä kuin vuosi sitten. Äärijärjestö Isis on todella vaarallinen. Sehän mässäilee väkivallalla. Osin syynä ovat amerikkalaisten sotilaalliset interventiot. Irakiin hyökkääminen oli väärin. Siellä ei ollut joukkotuhoaseita. Lue loppuun

Onko Iranilla oikeus ydinaseisiin?

Tarja Cronberg

Iran ja ydinasevallat pääsivät historialliseen sopuun sen ydinohjelman rajoittamisesta. Lähi-itää vakauttava sopimus on vielä Yhdysvaltain kongressin käsiteltävänä.

Iranin ydinohjelmasta päästiin heinäkuun puolivälissä sopimukseen yli kymmenen vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Iran sitoutuu olemaan hankkimatta ydinaseita.

Vastineeksi neuvottelukumppanit eli viisi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska sekä Saksa poistavat vähitellen ydinohjelmaan liittyneet kansainväliset talouspakotteet ja asekauppasaarron. Lue loppuun