ICANin Suomen toinen koordinaattori ja lääkäreiden ydinaseiden vastaisen järjestön rinnakkaispresidentti Kati Juva keskustelee oikeustieteen tohtori Martin Scheininin kanssa juridisista näkökulmista ydinaseiden kauttakulun sallimisesta.

SIPRIn  tutkija Tytti Erästö ja Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho pohtivat kriittisen keskustelun puutetta uuden ydinasevarustelukierteen käynnistymisessä.

On tuskallista nähdä, miten militarisoituminen puskee ovista ja ikkunoista.  On vain asevaraisuuden vaihtoehto.

Mika Kerttunen kirjoittaa sotilaallisen strategian asiantuntijana ydinasepelotteesta.  Aihe on juuri nyt ajankohtainen, kun  ydinasekiellon kumoamisesta käydään keskiviikkona eduskunnassa lähetekeskustelua. Ja vielä ennätyskiireellä! Perusteluna hallitus esittää Nato-jäsenyyden ja ydinasepelotteen. Hyvän lainsäädännön...

Hallitus on esittänyt ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n muuttamista siten, että ydinräjähteiden kansallinen kielto kumotaan. Aiempi tiukka kielto maahantuonnista ja hallussapidosta poistuu. Lausunnot pyydettiin 2.4.2026. Aikaa lausua oli alle...

Ydin julkaisee uudelleen Jouni Huhtasen 3/2024 numerossamme julkaistun artikkelin.  Hiroshiman pommin pudottamisesta on tänään kulunut 80 vuotta. Yhdysvaltojen Japaniin pudottamat atomipommit päättivät toisen maailmansodan.  Tieteelle tapahtuma merkitsi hetkeä, jolloin fyysikot...

Suomi on liittymässä ydinaseallianssi Natoon. Poliitikot korostavat, että Suomi päättää ulkopolitiikastaan itse, mutta Suomi on jo muuttanut ydinasekantojaan lähemmäksi Nato-maiden näkemyksiä.

Euroopan hulluna vuonna 1848 kuohunta synnytti aatteita: liberalismin, sosialismin ja nationalismin. Ne muovasit tulevia vuosisatoja ja vaikuttavat edelleen. 

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin,...