Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 3/2016.
Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa.
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 3/2016.
Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa.
Rodullistettujen naisten poliittinen kabaree puhkoo ennakkoluuloja ja haastaa katsojan taistelemaan patriarkaattia vastaan.
Hot Brown Honeyta on kutsuttu räppikeikaksi, burleskiesitykseksi ja sirkukseksi. Parhaiten sitä voisi kuitenkin kuvailla poliittiseksi kabareeshowksi. Harvoin mikään näin viihdyttävä esitys on saattanut katsojat ulos kylmään ulkoilmaan näin ristiriitaisin tuntein. Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleilla elokuussa esitetty Hot Brown Honey itketti, nauratti ja suututti, muttei todella jättänyt ketään haaleaksi vaan pisti katsojan pään suhisemaan kuin mehiläispesän.
Israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti ei ole ikiaikainen, mutta sillä on pitkät juuret. Sovinnosta osapuolten välillä voidaan keskustella vasta sitten, kun miehitys on päättynyt.
Norjan hallitukselle annettu esitys Haltin huipun luovuttamisesta herätti lähinnä huvitusta. Kuinka varastaja voi antaa toiselle varastajalle jotain, mikä ei ole oikeasti heidän? Jos rajaa lähdetään oikeasti siirtämään, siitä nousee varmasti mekkala.
Suohpanterror haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa ja nostaa epäkohtia esille paitsi saamelaisten, myös muiden alkuperäiskansojen näkökulmasta. Osa toiminnastamme on keskustelua saamelaisyhteisön sisälle, osa Suomen sisäiseen keskusteluun ja osa voi olla globaalia.
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.
Star Wars -elokuvissa Luke Skywalker kohtaa eeppisessä loppukohtauksessa sith-lordin, joka uhkaa käyttää Voimaa väärin. Elokuvan sankarin tavoitteena on palauttaa tasapaino galaksiin. Se, että hänellä itsellään ei ole kokemusta galaksista, jossa olisi tasapaino, ei saa tarinassa juurikaan tilaa. Sitä tarinaa on katsottu jo vuosikymmeniä ja jatko-osineen se puhuttelee ihmisiä eri puolella maailmaa.
Millaista on konferenssissa, jossa keskustellaan ydinkoekiellosta? Miksi ihmeessä Kazakstanin Astanassa puhuttiin asiasta juuri kansainvälisenä ydinkoekiellon päivänä? Tervetuloa kokousmatkalle Ydin-lehden kanssa!
Ydin 3/2016 käsittelee hyvän yhteiskunnan tukipilareita: rauhaa, sananvapautta, hyvinvointia ja luottamusta. Arja Alho tuo terveisiä Kazakstanista, jossa maailmanrauhaa pyritään toteuttamaan vastustamalla ydinaseita. Vuoteen 2016 päivitetty Lapualaisooppera taas tuo alkuperäisteoksen vaatimuksen väkivallattomuudesta tähän päivään. Janne Rantala kirjoittaa, kuinka julkisen keskustelun tukahduttamisesta huolimatta Mosambikin kriittiset äänet eivät suostu vaikenemaan. Sananvapauttaan käyttävät myös saamelainen taiteilijakollektiivi Suohpanterror sekä poliittisen Hot Brown Honey -kabareen esiintyjät. J.P. Roos puhuu asiantuntijahaastattelussa siitä, miksi ruokajonot eivät kuulu hyvinvointivaltioon, ja Mark Waller pohtii, luottavatko eteläafrikkalaiset enää valtapuolue ANC:hen.
Lisäksi Ydin käsittelee muun muassa Palestiinan tilannetta, Saksan talousmallia, Kiinan kulttuurivallankumouksen muistoa sekä Yhdysvaltojen supermax-vankiloita. Kolumnisteista Maryan Abdulkarim miettii Tähtien sodan mystistä Voimaa sekä tasapainoista maailmaa ja Pertti Joenniemi kysyy, millaisia voisivat olla rauhan puolesta taistelevat nettitrollit.
Ydin-lehden menneisiin vuosikymmeniin liittyy olennaisesti vapaaehtoinen, yhdistysmuotoiseen toimintaan solmiutunut sodanvastainen työ rauhan ja aseistariisunnan – erityisesti ydinaseista vapaan maailman – puolesta. Samalla maailman ja yhteiskunnan monimutkaisuutta haluttiin tutkia ja tulkita kaivamalla esiin ydinasioita. Tämä siksi, että toiminnalla ja vaikuttamisella olisi täsmäkohteensa.
Ydinaseeton maailma on unelma. Ei kuitenkaan mahdoton sellainen, vaan hyvinkin toteutettavissa oleva. Ellei näin olisi, koko maapallon tulevaisuus olisi kiinni satunnaisesta napinpainalluksesta. Onnesta ja epäonnesta. Siksi Astanassa pidetyssä ydinkoekieltokonferenssissa toivottiin kansalaisyhteiskunnan vahvaa tukea, jotta junnaavissa neuvotteluissa niin ydinkoekiellon kuin ydinaseriisunnankin suhteen voitaisiin saada aikaan läpimurtoja.
Onko toive mahdollinen? Kyllähän kaikki ihmiset ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, eikö niin? Mutta jos edes Suomen hallitus ei ymmärrä rauhan ja rauhantyön merkitystä, kuinka me globaalin markkinauskon lannistamat ihmiset voisimme?