Rauhanjärjestöillä ja -aatteilla on näkyvimmin kannatusta silloin, kun ihmiset kokevat huolta turvallisuudesta – tuntevat, että rauhaa pitää puolustaa. Sellaisissa tilanteissa ehkä jopa suomalainen voi marssia kaduilla, joskus.
Avainsana-arkisto: rauhanliike
Ydinaseet ovat edelleen uhka
Laura Lodenius
”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin, niin kuin koko Euroopassa. Uhka siitä, että suurvallat eivät vain verbaalisesti uhkailisi ydinaseilla ja loisi niillä pelotetta, vaan että niitä oikeasti käytettäisiin, oli todellisuutta. ”Läheltä piti” -tilanteitakin oli.
Kenen rauhankasvatus?
Amiirah Salleh-Hoddin
Kuulin ensimmäisen kerran rauhankasvatuksesta viime kesänä. Tiesin jo, mitä ”rauha” ja ”kasvatus” erikseen tarkoittavat, mutta en tiennyt, että myös niiden yhdistelmä on olemassa. Nyt, kun termi on minulle jo tutumpi, tuntuu ainoastaan luonnolliselta, että ne yhdistyvät samaan sanaan.
Rauhanliike – ketä kiinnostaa?
Laura Lodenius
Konflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. YK:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan YK:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla.