Aihearkisto: Numero 2019-3

Tiedon valtavirta ja sen sivupurot

Tuomas Rantanen

Mediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan.

Lue loppuun

60 vuotta – ja luovuus jatkuu

Pasi Kostiainen

Vuonna 1960 syntynyt Ismo Alanko on yksi kokeneista suomalaisartisteista, jotka tuottavat edelleen uutta musiikkia. Kuva: Arttu Kokkonen.

Jos 70 on uusi 50, niin ei ole mikään ihme, että kuusikymppisillä musiikintekijöillä menee hyvin.

Lue loppuun

Aika unohtaa tolkku

Aurora Lemma

Tupakkamainoksen mukaan ”tolkun mies tietää, mikä on parasta ja pitää siitä kiinni”. (Patrick van IJzendoorn, CC BY 2.0. Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/33630119@N07/6905432646/)

Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota.

Lue loppuun

Afganistanin huomiotta jääneet kauhut

Iain Overton

Elokuun 7. päivä Kabulissa räjähti autopommi, joka tappoi ainakin 18 ihmistä ja haavoitti yli sataa. Hirmuteon tekijäksi ilmoittautui Taliban-liike, joka sanoi iskeneensä ”värväyskeskukseen” tappaakseen sotilaita ja poliiseja.

Lue loppuun

Elokuvien arkkitehti

Johannes Roviomaa

Kuva: Eino Ansio.

Ohjaaja Fernando Meirelles näkee tulevaisuuden pahimpana painajaisenaan ja ilmastonmuutoksen suurimpana haasteenaan. Samalla hän kuitenkin uskoo, että taide voi tuoda maailmaan toivoa ja valoa.

Lue loppuun

Sivistyksen puolustaja

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin.

Lue loppuun

Sivistyksen merkitys ja voima

Arja Alho

Suomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 3/2019

Ydin 3/2019 kysyy, mitä sivistys on ja mitä se merkitsee nyky-yhteiskunnalle. Vuoropuhelussaan päätoimittaja Arja Alho ja professori Sari Kivistö määrittelevät sivistyksen avarakatseisuudeksi ja ymmärrykseksi toisista ihmisistä. Kari Raivio muistuttaa tieteen tehtävästä pyrkiä totuuteen ja kuvaa sivistystä rokotteeksi valeuutisia vastaan. Esko Harni puolestaan kirjoittaa tutkimuksen poliittisuudesta ja uudelleen päätään nostaneesta ”tieteellisestä” rasismista, kun taas Aurora Lemma kysyy, onko itseään rationaalisina pitävistä ”tolkun ihmisistä” vastakkainasettelun torjumisessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Muualla lehdessä ohjaaja Fernando Meirelles puhuu Brasilian tilanteesta sekä taiteen merkityksestä maailmalle ja Tiina Sanila-Aikio kertoo saamelaisten välisestä yhteistyöstä. Kolumneissa Iain Overton kirjoittaa Afganistanin väkivaltaisuuksien jatkumisesta, kun taas Tuomas Rantanen pohtii kulttuuri- ja mielipidelehtien tilannetta. Numeron muita aiheita ovat muun muassa Kiinan ja USA:n välinen taistelu internetin herruudesta, iranilaisen Marjane Satrapin sarjakuvat sekä ruotsalainen Katalys-ajatushautomo, joka haluaa tuoda työväenliikkeen äänen takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lue loppuun