Aihearkisto: Numero 2017-4

Detroitin kaaos taittuu

Veikko Halmetoja


Peruskoulu huolehti siitä, että tiesin kaupungin nimeltä Detroit. Tiesin sen olevan maailman autoteollisuuden keskus, ja joku astetta fiksumpi musiikinopettaja oli kertonut, että se on myös populaarimusiikin historian tärkeimpiä kaupunkeja.

Vanhat koulukirjat eivät kuitenkaan osanneet ennustaa sitä valtavaa rakennemuutosta, jota olemme joutuneet todistamaan. Vaikka Detroitin väkiluku kääntyi laskuun jo 1950-luvulla, ei vuosituhannen vaihteen totaalista romahdusta pystytty kunnolla ennakoimaan.

Lue loppuun

Draamaa ilmastonmuutoskeskusteluun

Venla Toivonen

Kuva: Pekka Elomaa

Hanna Nikkanen on tutkivaan journalismiin keskittyvän Long Play -julkaisun päätoimittaja, joka työskenteli lukuvuoden 2016–2017 journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. Yhteistyössä yliopiston opiskelijoiden kanssa syntyi myös kirja Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. Lue loppuun

Itsenäistyminen – sattuma vai välttämättömyys?

Seppo Hentilä

P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)

Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 4/2017: Militarismin aave, rauhan haave!

Arja Alho

Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2017

7.12. ilmestyvä Ydin syventyy Suomi 100 -teemakokonaisuuden voimin Suomen itsenäistymiseen, suomalaisen demokratian vaiheisiin ja historian kipukohtiin. Seppo Hentilä kysyy, oliko itsenäisyys välttämättömyys vai historian oikku. Niko Kannisto kirjoittaa demokraattisen Suomen rakentamisesta kuntatasolla sisällissodan jälkeen, kun taas Marjaliisa Hentilän aiheena on vuonna 1918 saksalaisiin hurahtanut porvarillinen Suomi. Pekka Elomaan kuvat puolestaan johdattavat hiljentymään sisällissodan unohdettujen hautojen äärellä.

Lisäksi vuoden viimeisessä numerossa Hanna Nikkanen puhuu journalismin suhteesta ilmastonmuutokseen ja Jan Hurri talouskeskustelun konsensuksen haastamisesta. Jenni Heikka kirjoittaa EU:n suunnitelmista puuttua konfliktimineraaleilla käytävään kauppaan, Juhani Tolvanen haastattelee Marraskuun liikkeessä mukana ollutta Claes Anderssonia ja Riitta Oittinen raportoi Yami-Ichi -tapahtumasta, jossa lyövät kättä käsityö, teknologia ja punk-kapitalismi. Kulttuurijutuissa tavataan muun muassa fantasiakirjailija Ursula Vernon, joka on teoksissaan ammentanut myös suomalaisista kulttuuriperimästä, sekä anarkistinen omaneduntavoittelija ja ensimmäinen suomalainen sarjakuvasankari Janne Ankkanen. Numeron kolumneissa Laura Lodenius taas kirjoittaa aseteollisuuden lobbauksesta EU:ssa, Veikko Halmetoja Detroitin kaupungista jälkiteollisen maailman koelaboratoriona ja Pertti Joenniemi joulupukista rauhanpoliittisena voimavarana.

Lue loppuun