Aihearkisto: Numero 2017-2

Suurvaltojen tulitikkuleikit

Laura Lodenius & Anni Lahtinen

ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)

Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.

YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.

Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.

Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?

Lue loppuun →

Propagandan lumo

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

Lue loppuun →

Rauhanliike – ketä kiinnostaa?

Laura Lodenius

Konflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. YK:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan YK:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla.

Lue loppuun →

Brexit ja kissavideot

Juho Kajava

Ison-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä.

succo / pixabay, CC0 Public Domain

Suomen Savossa kesäkuun 24. päivä vuonna 2016 valkeni normaalina ja kauniina kesäpäivänä juhannuksen alla. Britanniassa kuitenkin herättiin uskomattomaan aamuun. Edellisen päivän kansanäänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyydestä enemmistö äänistä oli mennyt unionista eroamista kannattavalle kannalle.

Miten niin oli voinut käydä? Internetissä oli kuhissut vaalien alla, mutta mielipidemittaukset näyttivät suotuisilta unioniin jäämistä toivoville.

Lue loppuun →

Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla?

Ytimen toimituskunta

Kuva: Heidi Rautionmaa.

Muslimiväestö kasvaa Suomessa. Rukouspaikkaa tarvitaan, mutta myös keskustelua islamista ja sen eri ulottuvuuksista.

Oasis Foundation -säätiö on esittänyt, että Helsingin kaupunki varaisi suurmoskeijalle tontin Hanasaaresta, jonka yhteydessä olisi myös monitoimitila. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa. Moskeijan suunnitteluvaiheen rahoituksesta vastaa Bahrainin kuningaskunta.

Keskustelu moskeijasta on herättänyt paljon tunteita ja polarisoitunut nopeasti. Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti järjestivät keskustelutilaisuuden, jossa avattiin paitsi Lähi-idän tilanteen taustoja myös niiden yhteyttä moskeijahankeen rahoitukseen. Vuoropuhelua moskeijasta ja sen rahoituksesta tarvitaan niin hankkeen ajajien kuin helsinkiläisten päättäjien välillä.

Lue loppuun →

Historian varjot näkyviin

Kaisa Leino

Oula Silvennoisen mukaan väärän tiedon perusteella ei voi tehdä oikeita poliittisia päätöksiä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Kiinnostukseni historiaa kohtaan heräsi lapsena kuunnellessani isovanhempieni ja vanhempieni keskustelua, väittelyä ja riitelyä. Menneisyydessä oli jotain omituista ja kiehtovaa, mikä sai ihmiset vielä vuosikymmenienkin jälkeen kiihtymään. Sitä historian arvoitusta olen edelleen selvittämässä.

Tällä hetkellä olen muun muassa mukana suomalais-ruotsalaisessa Demokratian voimavirrat -hankkeessa. Syksyllä aloitan oman hankkeeni, jossa selvitetään Suomen ja holokaustin historiaa. Suomi on siitä erikoinen maa muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna, että meiltä puuttuu yleiskäsitys valtion ja yhteiskunnan suhteista kansallissosialistiseen Saksaan ja sen sotarikoksiin. Tämä aikakausi on ikään kuin kirjoitettu ulos Suomen historiasta. Jopa Ruotsissa asiasta puhutaan. Aikaisemmin tämän aiheen sivuaminen tutkimuksessa hyssyteltiin kuoliaaksi. Aika onneksi kuluu eteenpäin.

Tutkijoiden asema maailmassa ei ole kuitenkaan muuttunut. Tohtorien kantamiin miekkoihin kiteytyy heidän roolinsa yhteiskunnassa – toimia totuuden puolustajina. Kaikenlaisen valetiedon vyöry korostaa tarvetta pitää pää kylmänä ja olla aktiivisesti valtaamassa keskustelun pelikenttiä takaisin propagandistisilta tahoilta. Näen tutkijoilla ja akateemikoilla olevan vastuun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, myös populaareilla alustoilla. Kaikki tieteilijät humanistisista tieteistä luonnontieteisiin ovat samalla, tiedon, puolella.

Lue loppuun →

Pääkirjoitus 2/2017: ”Sen suven suloisuutta”

Arja Alho

Kevään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista.

Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina.

Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Koivisto teki päätöksen EU-jäsenyyden hakemisesta mutta myös YYA-sopimuksen irtisanomisesta. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin.

Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse.

Lue loppuun →

Sisällysluettelo 2/2017

Ydin 2/2017 paneutuu propagandaan ja mielipidevaikuttamiseen monesta eri näkökulmasta. Arja Alho ja Joonas Pörsti kysyvät, missä menee raja propagandan ja markinoinnin välillä, ja Juho Kajava kirjoittaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyty vaikuttamiskampanja ratkaisi Brexit-kansanäänestyksen. Historioitsija Oula Silvennoinen puolestaan puhuu fasismin siemenistä ja Suomen historian varjoista, kun taas Veikko Räntilä tarkastelee kapitalismin ja markkinatalouden käsitteitä sekä niiden yhteensopivuutta demokratian kanssa. Lehdessä myös raportoidaan Ytimen ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa kysyttiin, millaiseen suuntaan Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija voisi viedä suomalaista islamia.

Lehden muissa jutuissa Laura Lodenius ja Anni Lahtinen kirjoittavat neuvotteluista ydinaseiden kieltämiseksi, Olli Saarinen Pohjois-Koreasta osana Kiinan ulkopolitiikkaa ja Timo Antero Korhonen Itä-Lapin mahdollisuuksista hyötyä biotalousbuumista. Ympäristöä ja ilmastoa puolestaan käsittelevät niin Salla Kalliojärven essee ja ilmastotutkija Tuula Hollmenin haastattelu kuin kuvareportaasi jätemuovistakin. Kolumnisteista Jenny Lehtinen puhuu kehopositiivisuuden vallankumouksesta ja Ulla Palonen kertoo, millaista on olla alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja. Kulttuurijutuissa esittelyssä taas ovat sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo sekä satavuotiaan maan moninaisuutta dokumentoiva Samanarvoisten Suomi -projekti.

Lue loppuun →