Avainsana-arkisto: arja alho

Pääkirjoitus 4/2017: Militarismin aave, rauhan haave!

Arja Alho

Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun

Pääkirjoitus 3/2017: Yhdessä toimimisen hyvä – väkivallan paha

Arja Alho

Kuva: Pekka ElomaaYdin-lehden kansikuvan kynttilät kunnioittavat väkivallan uhreja kaikkialla maailmassa. Niiden hento lepattava valo muistuttaa meitä joukkotuhoaseiden, sotien ja konfliktien uhreista sekä terrori-iskuissa menehtyneistä – pelosta, väkivallasta ja kaltoinkohdelluista ihmisistä.

Väkivalta on punoutunut kaikkialle. Se ei säästä edes lapsia. Sitä on uutisissa ja dokumenteissa. Sitä on tapahtumissa, joissa olemme osallisina tai sivullisina. Väkivaltaa on viihteessä ja peleissä. Sitä on kansakunnan muistissa ja sukupolvien kokemuksissa.

Lue loppuun

Propagandan lumo

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2017: ”Sen suven suloisuutta”

Arja Alho

Kevään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista.

Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina.

Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Koivisto teki päätöksen EU-jäsenyyden hakemisesta mutta myös YYA-sopimuksen irtisanomisesta. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin.

Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse.

Lue loppuun

Moskeija Helsinkiin: millainen ja kenen rahoittama? Video keskustelutilaisuudesta 9.5.

Puheenvuorot käyttivät toimittaja Liisa Liimatainen ja tutkija Olli Ruohomäki. Myös Helsingin kaupunginvaltuustoryhmät osallistuivat keskusteluun, jota veti Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Tilaisuuden järjestivät Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Ydin-lehti.

Uskotko henkesi pääomasijoittajalle?

Arja Alho

Suomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Arja: Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa? Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua.

Aki: Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 %, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon.

On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 1/2017: Itsevaltius, harvojen valta ja kansanvalta

Arja Alho

Maailman kirjat ovat epäjärjestyksessä – elleivät sekaisin.

Presidentti Donald Trumpin uhmakas ja egosentrinen kielenkäyttö on ehtymätön lähde sosiaaliselle medialle. Samalla kun naurattaa, myös pelottaa.

Arvaamattomuudesta on tullut moninkertaisesti enemmän maailmanpolitiikkaa hallitseva tekijä kuin aiemmin. Toki sekin voi merkitä myös hyvää: muiden on oltava herkempiä, ketterämpiä ja valmiimpia keskusteluille, jotta kansainvälinen yhteisö voi ylipäätään toimia minkään globaalin haasteen edessä.

Arvelen kuitenkin, ettei Donald Trump istu presidenttikauttaan loppuun asti. Hän on altis skandaaleille, mutta hän voi olla myös populistisuudessaan uhka amerikkalaiselle rautaiselle järjestykselle, jossa tunnetusti raha ja turvallisuuskoneisto puhuvat.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 3/2016: Ydinasiaa

Arja Alho

 arjaYdin-lehden menneisiin vuosikymmeniin liittyy olennaisesti vapaaehtoinen, yhdistysmuotoiseen toimintaan solmiutunut sodanvastainen työ rauhan ja aseistariisunnan – erityisesti ydinaseista vapaan maailman – puolesta. Samalla maailman ja yhteiskunnan monimutkaisuutta haluttiin tutkia ja tulkita kaivamalla esiin ydinasioita. Tämä siksi, että toiminnalla ja vaikuttamisella olisi täsmäkohteensa.

Ydinaseeton maailma on unelma. Ei kuitenkaan mahdoton sellainen, vaan hyvinkin toteutettavissa oleva. Ellei näin olisi, koko maapallon tulevaisuus olisi kiinni satunnaisesta napinpainalluksesta. Onnesta ja epäonnesta. Siksi Astanassa pidetyssä ydinkoekieltokonferenssissa toivottiin kansalaisyhteiskunnan vahvaa tukea, jotta junnaavissa neuvotteluissa niin ydinkoekiellon kuin ydinaseriisunnankin suhteen voitaisiin saada aikaan läpimurtoja.

Onko toive mahdollinen? Kyllähän kaikki ihmiset ymmärtävät, että rauha on tärkeintä, eikö niin? Mutta jos edes Suomen hallitus ei ymmärrä rauhan ja rauhantyön merkitystä, kuinka me globaalin markkinauskon lannistamat ihmiset voisimme?

Lue loppuun

Pääkirjoitus 2/2016: Päiväunia

Arja Alho

arjaLiisa kysyy Ihmemaassa Irvikissalta neuvoa, minkä tien valitsisi. Irvikissa vastaa sen riippuvan siitä, mihin haluaa päätyä. Tätä kysytään nyt myös Suomessa.

Viime eduskuntavaaleista on vuosi. Hallitus lupasi ohjelmassaan, että ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Mutta toisin on käynyt. Vuoden päivät on kipuiltu kilpailukykysopimuksen kanssa. Mikko Mäenpää kiteyttää epäluottamuksen ytimen: ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.

Normien purku vaikutti järkevältä byrokratian kitkan vähentämiseltä. Mutta kun konkreettiset esitykset on ladottu pöytään, kyse onkin markkinavetoisesta mellastamisesta, jonka jalkoihin jäävät niin ihmiset kuin ympäristökin.

Lue loppuun

Tärkeintä on koulutuksen tasa-arvon eetos

Arja Alho

Jarmo Kallunki ja Erno Lehtinen - Kuva Pekka Elomaa

Pisa-paistattelussa koulupiirijaosta on luovuttu, puhutaan maksuista ja opintotuen rajoituksista. Miten koulutuspolitiikasta voisi saada säästöpaineissa kokonaisen kuvan? Jarmo Kallunki ja Erno Lehtinen auttavat. Samalla teemme kunniaa uraa uurtavalle peruskoulu-uudistukselle.

Lue loppuun