Avainsana-arkisto: historia

Historian ja Adornon opissa

Veli-Matti Huhta

Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0)

Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.

Lue loppuun

Pseudohistorian teoriat leviävät verkossa

Saara Paatero

1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.

Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.

Lue loppuun

”Järjestys hallitsee Berliinissä”

Hannu Reime

Rosa Luxemburg.

Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.

Lue loppuun

Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen

Eero Suoranta

Tiananmenin aukio toukokuussa 1988 (Derzsi Elekes Andor, CC BY-SA 3.0).

Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu.

Lue loppuun

EU ja maailma modernisaation puristuksessa

Nils Torvalds

Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.

EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.

Lue loppuun

Löytääkö totuuden etsijä yösijan?

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Historioitsija, teologi André Swanström törmäsi tutkimustyössään kahteen pappiin, jotka olivat olleet toisen maailmansodan aikana Saksassa SS-joukoissa. Syntyi kirja Hakaristin ritarit – suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset.

Lue loppuun

Itsenäistyminen – sattuma vai välttämättömyys?

Seppo Hentilä

P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)

Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.

Lue loppuun

Propagandan lumo

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

Lue loppuun