Avainsana-arkisto: historia

Luokat ja eriarvoisuus

Harri Melin
Mustavalkoisessa kuvassa tyylikkäästi pukeutunut nainen katsoo, kun etualalla oleva sisäkkö soittaa kiekkopuhelimella

Sisäkkö soittamassa puhelimella talon emännän puolesta. Bell Telephone Quarterly, 1930.

Yhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.

Lue loppuun

Lohduttavat myytit

Miina Leppänen
Liitutaulu keskellä jalkakäytävää, yläotsikkona "Conspiracy Wall" ja sen alla tiheään kirjoitettua tekstiä, taulun oikealla puolella siniseen neuleeseen ja kauluspaitaan pukeutunut mies katsoo muualle

Salaliittoteorioita esittelevä liitutaulu New Yorkissa vuonna 2016. (Harald Groven, CC BY-SA 2.0)

Salaliittomyytti ei ole helppo ratkaisu, sillä sille on annettava koko elämä. Niin tekivät myös Donald Trumpin puheisiin uskoneet.

Lue loppuun

Siitä puhe mistä puute

Laura Lodenius

Laura Lodenius

Rauhanjärjestöillä ja -aatteilla on näkyvimmin kannatusta silloin, kun ihmiset kokevat huolta turvallisuudesta – tuntevat, että rauhaa pitää puolustaa. Sellaisissa tilanteissa ehkä jopa suomalainen voi marssia kaduilla, joskus.

Lue loppuun

Ei niin valkoiset patsaat ja arabien nolla

Aurora Lemma
Pyöreä maalaus, jossa kuvattuna tummaihoinen keisari kultainen kruunu päässään, keisarinna sekä kaksi nuorta poikaa; toisen pojan kasvot on maalattu piiloon.

Keisari Septimius Severusta ja tämän perhettä esittävä roomalainen maalaus noin vuodelta 200 jaa. (Carole Raddato, CC BY-SA 2.0; värikorjaus Alonso de Mendoza)

Eurooppa on aina ollut kulttuurisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Aikalaistemme enemmistö uskoo kuitenkin edelleen valkoisen Euroopan ja Suomen myytteihin.

Lue loppuun

EU – väline parempaan maailmaan

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen on kiinnostunut erityisesti historian ja filosofian risteyskohdista sekä politiikan, talouden ja oikeuden välisistä suhteista. Voisivatko nämä näkökulmat tuoda jotain uutta ja syventävää Eurooppa-keskusteluun? Miettisen mukaan voivat – EU:lla on mahdollisuutensa.

Lue loppuun

Historian ja Adornon opissa

Veli-Matti Huhta

Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0)

Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.

Lue loppuun

Pseudohistorian teoriat leviävät verkossa

Saara Paatero

1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.

Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.

Lue loppuun

”Järjestys hallitsee Berliinissä”

Hannu Reime

Rosa Luxemburg.

Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.

Lue loppuun