Avainsana-arkisto: fasismi

Taas soi Bella Ciao!

Pasi Kostiainen

Marc Ribot esiintymässä Espoossa tammikuussa 2020. (Kuva: Pasi Kostiainen)

Vanha partisaanilaulu on tullut muotiin muun muassa Donald Trumpin vastustajien protesteissa ja Rahapaja-sarjan myötä.

Lue loppuun

Historian ja Adornon opissa

Veli-Matti Huhta

Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0)

Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.

Lue loppuun

Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan

Antti Rajala

Filosofi Theodor Adornon essee Kasvatus Auschwitzin jälkeen on tullut valitettavan ajankohtaiseksi. Adorno asettaa kasvatukselle perimmäisen tehtävän: ei ikinä enää Auschwitziä!

Adorno toteaa, että hirmuteot ovat mahdollisia, kun ihmiset menettävät kykynsä myötätuntoon ja tulevat välinpitämättömiksi toisten kärsimykselle. Tavalliset ihmiset kehittivät upean junien järjestelmän, joka vei uhrit Auschwitziin nopeasti ja tehokkaasti, mutta eivät välittäneet, mitä näille tapahtui siellä.

Lue loppuun

YDIN Podcastin jakso 4: populismiin verhoutuva fasismi

Mitä populismi on? Entä fasismi? Kun kansallismieliset alkavat vaatia etnistä puhtautta, fasismi uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Yliopistolehtori Emilia Palonen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen keskustelevat päätoimittaja Arja Alhon kanssa Suomen Sosiaalifoorumissa 2019 Ydin-asioista: populismiin verhoutuvasta fasismista.

Fasismi on prosessi

Arja Alho

Euroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmisto- kuin oikeistopopulistisia. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. Vastaus on: ei toimi. Mutta mitä tehdä?

Lue loppuun

Löytääkö totuuden etsijä yösijan?

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Historioitsija, teologi André Swanström törmäsi tutkimustyössään kahteen pappiin, jotka olivat olleet toisen maailmansodan aikana Saksassa SS-joukoissa. Syntyi kirja Hakaristin ritarit – suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset.

Lue loppuun

Historian varjot näkyviin

Kaisa Leino

Oula Silvennoisen mukaan väärän tiedon perusteella ei voi tehdä oikeita poliittisia päätöksiä.

Kuva: Pekka Elomaa.

Kiinnostukseni historiaa kohtaan heräsi lapsena kuunnellessani isovanhempieni ja vanhempieni keskustelua, väittelyä ja riitelyä. Menneisyydessä oli jotain omituista ja kiehtovaa, mikä sai ihmiset vielä vuosikymmenienkin jälkeen kiihtymään. Sitä historian arvoitusta olen edelleen selvittämässä.

Tällä hetkellä olen muun muassa mukana suomalais-ruotsalaisessa Demokratian voimavirrat -hankkeessa. Syksyllä aloitan oman hankkeeni, jossa selvitetään Suomen ja holokaustin historiaa. Suomi on siitä erikoinen maa muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna, että meiltä puuttuu yleiskäsitys valtion ja yhteiskunnan suhteista kansallissosialistiseen Saksaan ja sen sotarikoksiin. Tämä aikakausi on ikään kuin kirjoitettu ulos Suomen historiasta. Jopa Ruotsissa asiasta puhutaan. Aikaisemmin tämän aiheen sivuaminen tutkimuksessa hyssyteltiin kuoliaaksi. Aika onneksi kuluu eteenpäin.

Tutkijoiden asema maailmassa ei ole kuitenkaan muuttunut. Tohtorien kantamiin miekkoihin kiteytyy heidän roolinsa yhteiskunnassa – toimia totuuden puolustajina. Kaikenlaisen valetiedon vyöry korostaa tarvetta pitää pää kylmänä ja olla aktiivisesti valtaamassa keskustelun pelikenttiä takaisin propagandistisilta tahoilta. Näen tutkijoilla ja akateemikoilla olevan vastuun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, myös populaareilla alustoilla. Kaikki tieteilijät humanistisista tieteistä luonnontieteisiin ovat samalla, tiedon, puolella.

Lue loppuun