Rosa Luxemburg.
Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murhat sata vuotta sitten olivat sekä traaginen takaisku internationalistiselle sosialismille että ensimerkkejä Weimarin tasavallan kohtalosta.
”Järjestys hallitsee Berliinissä”
Hannu ReimeAvainsana-arkisto: historia
Toukokuun neljännestä Pekingin kevääseen
Eero Suoranta
Tiananmenin aukio toukokuussa 1988 (Derzsi Elekes Andor, CC BY-SA 3.0).
Tiananmenin aukion mielenosoitukset nostivat hetkeksi esiin sata vuotta vanhat vaatimukset demokratiasta ja Kiinan uudistamisesta. Aika näyttää, mitä näiden liikkeiden perinnölle seuraavaksi tapahtuu.
EU ja maailma modernisaation puristuksessa
Nils Torvalds
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Löytääkö totuuden etsijä yösijan?
Arja Alho
Kuva: Pekka Elomaa.
Historioitsija, teologi André Swanström törmäsi tutkimustyössään kahteen pappiin, jotka olivat olleet toisen maailmansodan aikana Saksassa SS-joukoissa. Syntyi kirja Hakaristin ritarit – suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset.
Monikulttuurisen Suomen sankarivainajat
Matti Jutila
Matti Jutila kävi iltakävelyllä Hietaniemen hautausmailla ja pohdiskeli sen pohjalta Suomen sotien muistamista sekä monikulttuurista historiaa. Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2011.
Itsenäistyminen – sattuma vai välttämättömyys?
Seppo Hentilä
P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)
Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.
Propagandan lumo
Arja Alho
Kuva: Pekka Elomaa.
Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.
Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?
Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.
Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.
Historian varjot näkyviin
Kaisa LeinoOula Silvennoisen mukaan väärän tiedon perusteella ei voi tehdä oikeita poliittisia päätöksiä.
Kuva: Pekka Elomaa.
Kiinnostukseni historiaa kohtaan heräsi lapsena kuunnellessani isovanhempieni ja vanhempieni keskustelua, väittelyä ja riitelyä. Menneisyydessä oli jotain omituista ja kiehtovaa, mikä sai ihmiset vielä vuosikymmenienkin jälkeen kiihtymään. Sitä historian arvoitusta olen edelleen selvittämässä.
Tällä hetkellä olen muun muassa mukana suomalais-ruotsalaisessa Demokratian voimavirrat -hankkeessa. Syksyllä aloitan oman hankkeeni, jossa selvitetään Suomen ja holokaustin historiaa. Suomi on siitä erikoinen maa muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna, että meiltä puuttuu yleiskäsitys valtion ja yhteiskunnan suhteista kansallissosialistiseen Saksaan ja sen sotarikoksiin. Tämä aikakausi on ikään kuin kirjoitettu ulos Suomen historiasta. Jopa Ruotsissa asiasta puhutaan. Aikaisemmin tämän aiheen sivuaminen tutkimuksessa hyssyteltiin kuoliaaksi. Aika onneksi kuluu eteenpäin.
Tutkijoiden asema maailmassa ei ole kuitenkaan muuttunut. Tohtorien kantamiin miekkoihin kiteytyy heidän roolinsa yhteiskunnassa – toimia totuuden puolustajina. Kaikenlaisen valetiedon vyöry korostaa tarvetta pitää pää kylmänä ja olla aktiivisesti valtaamassa keskustelun pelikenttiä takaisin propagandistisilta tahoilta. Näen tutkijoilla ja akateemikoilla olevan vastuun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, myös populaareilla alustoilla. Kaikki tieteilijät humanistisista tieteistä luonnontieteisiin ovat samalla, tiedon, puolella.
Espanja vuonna 1936 – solidaarisuutta ja kyynistä politiikkaa
Hannu ReimeEspanjan sisällissota oli toisen maailmansodan kenraaliharjoitus, joka toi esiin ihmisluonteen sekä kauhistuttavimmat että hienoimmat puolet. Sen aikana pantiin myös toimeen ennennäkemättömän syvällinen yhteiskunnallinen vallankumous.
Mistä uhka Suomen turvallisuudelle?
Jaakko Blomberg
Jaakko Blombergin artikkeli Suomen lännenpolitiikka, Ydin 6/1969.
Uuden ulkopolitiikan kannattajat arvostelivat Suomen ulkopoliittista suuntaa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa myös Ydin-lehden sivuilla. Keskusteluun osallistunut Jaakko Blomberg arvioi nyt, että kiistan osapuolilla oli lopulta samat tavoitteet.