Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.
Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?
Amanda Gorman presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa tammikuussa. (Carlos M. Vazquez II/USA:n puolustusministeriö, CC BY 2.0)
Amanda Gormanin runo ”The Hill We Climb” presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa on saanut paljon kiitosta. Mutta mitä se kertoo amerikkalaisen kulttuurin tilasta?
Keisari Septimius Severusta ja tämän perhettä esittävä roomalainen maalaus noin vuodelta 200 jaa. (Carole Raddato, CC BY-SA 2.0; värikorjaus Alonso de Mendoza)
Eurooppa on aina ollut kulttuurisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Aikalaistemme enemmistö uskoo kuitenkin edelleen valkoisen Euroopan ja Suomen myytteihin.
Pandemian aika on nostanut etenkin virtuaalisen teknologian entistä merkittävämmäksi osaksi elämäämme. Aina ei kuitenkaan muisteta, että maailmaa mullistavalla teknologian kehityksellä on myös varjopuolensa.
Yksi ihmiskuntaa koskettavista huolenaiheista liittyy tappajarobotteihin eli täysin autonomisiin asejärjestelmiin, jotka kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Jos annamme niille vallan hyökätä valitsemaansa kohteeseen ilman ihmisen väliintuloa, siirrämme päätöksen tappavan voiman käytöstä ihmiseltä koneelle.
Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.
Ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle Fatima Verwijnen, Ina Mikkola, Alviina Alametsä, Kasper Strömman ja Laura Kolehmainen. (Kuva: Lennonit-rauhanlähettiläät ja Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen muutoksen opiskelijoiden ainejärjestö Kumous ry)
Nettivaikuttamisen parissa työskentelevät nuoret aktivistit pohtivat kysymystä siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaatio tuo yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.
Tällä hetkellä yksi ihmisryhmä Suomessa odottaa tietoa lakimuutoksesta tavalla, jossa on oma keho panoksena. Kun translain uudistuksen yksityiskohdista tiedotetaan, se näkyy seuraavina vuosina sukupuolivähemmistöjen työpoissaoloja, koulupudokkuutta, työttömyyttä, mielenterveyttä ja lopulta itsemurhia koskevissa luvuissa. Seuraukset mitataan jälkeenpäin, mutta ne on helppo ennustaa. Tässä toiveiden ja pelon sekaisessa odottamisen tilassa elävät näiden ihmisten lisäksi myös heidän lapsensa, vanhempansa ja muut läheisensä.
Tupakkamainoksen mukaan ”tolkun mies tietää, mikä on parasta ja pitää siitä kiinni”. (Patrick van IJzendoorn, CC BY 2.0. Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/33630119@N07/6905432646/)
Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota.
Stacey Abrams Teksasin yliopiston Barbara Jordan -foorumissa vuonna 2012. (Lyndon B. Johnson School of Public Affairs, CC BY-SA 2.0)
USA:n Syvää etelää pidetään usein yksiulotteisesti konservatiivisena ja taantumuksellisena alueena. Georgian kuvernöörinvaalit ovat kuitenkin valaiseva esimerkki siitä, että etelän osavaltiot ovat nykyisellään keskeinen erilaisten yhteiskunnallisten muutosprosessien ja poliittisten kamppailujen näyttämö. Lue loppuun
”Älä lue kommenttiosiota”, pomppaa mieleeni automaattisesti, kun luen juttua ei-valkoiselta toimittajalta tai juttua, jossa on edustettuna ei-valkoinen ihminen. Vapaana jylläävien rasististen ja nativististen kommenttien lukeminen muistuttaa asioista, jotka laitan vaakalaudalle, kun olen esillä: turvallisuuteni, yksityisyyteni, ja kuulumisen tunteeni. Asioita, joita koetellaan muutenkin ei-valkoisen naisen arjessa. Ei ole sattumaa, että Me Too -kampanjan loi alun perin musta nainen. Lue loppuun