Avainsana-arkisto: Suomi
Suomalaisten aseiden kauppias
Renny JokelinSuomi teki helmikuun lopussa historiallisen päätöksen, kun maasta toimitettiin aseita sotaa käyvään maahan. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan sai murtamaan periaatteen, jonka mukaan Suomesta ei viedä aseita konfliktialueille.
Oikeistopopulismin merkkejä
Johannes Jauhiainen
Malmö, elokuu 2020. Tanskalaiset äärioikeistolaiset masinoivat mielenosoituksia ja polttivat Koraanin. Äärioikeistolaisen puolueen Stram Kursin johtaja Rasmus Paludan pidätettiin ja karkotettiin Ruotsista. Lehtikuva.
Maahanmuuttokriittiset oikeistopopulistit Ruotsissa ja Tanskassa ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Siksi myös suomalaisten päättäjien tulisi käydä kriittistä itsetutkiskelua omien prioriteettiensa suhteen.
Kesäkuu oli poikkeuksellisen kuuma kaikissa Pohjoismaissa. Eikä vähintään Ruotsissa, jossa kehkeytyi poliittinen kriisi hallituksen aikeista purkaa uudiskohteiden vuokrasäännöstelyä.
Finlandia on taipunut moneen
Pekka Hako
Taidemaalari Eetu Iston (1865‒1905) tunnetuimmassa teoksessa Hyökkäys (1899) Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa. Suomen kansallismuseo. Wikimedia Commons.
Jean Sibeliuksen Finlandia on yli 120-vuotisella matkallaan mukautunut moneen käyttöön: sotauhosta rauhanaatteeseen, elokuvatunnelmista urheilutapahtumiin.
Kuksalla, kuupalla ja ämpärillä
Jani Erola
Oppitunti Suomen pohjoisimmassa koulussa Inarin Partakossa vuonna 1980. (Museoviraston kuvakokoelmat/Helge Heinonen, CC BY 2.0)
Suomalainen peruskoulu kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin, mutta perhetaustan vaikutus koulutuksessa näkyy meilläkin. Tasa-arvon edistäminen vaatii toimia erityisesti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suhteen.
Luokat ja eriarvoisuus
Harri Melin
Sisäkkö soittamassa puhelimella talon emännän puolesta. Bell Telephone Quarterly, 1930.
Yhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.
Velka ja velkasuhde
Arja Alho
Ekonomisti Anni Marttinen. Kuva: Pekka Elomaa.
Ekonomisti Anni Marttinen avaa kevään talouskeskustelun keskeisiä käsitteitä ja väittämiä. Tämä jokaisen pitää vähintään tietää velasta, työllisyydestä ja talouspolitiikan poliittisuudesta.
Aina korkeammalle
Arja Alho
Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.
Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?
Tapahtuma-alaa ei voi ohittaa olankohautuksella
Mikael Suomela
Jokaisen kannattaa pitää mielessään 1990-luvun alun laman opit: valtio heittää joitain aloja tai toimijoita bussin alle, kun on kriisi. Niin kuin olemme huomanneet, tapahtuma-alan ahdinkoa eivät poliitikot juuri halunneet mainita tai käsitellä – ennen kuin julkinen paine kävi liian suureksi. Tässä kriisissä tapahtumat vaikuttavat olleen suhteellisen helppo uhrattava.
Eriarvoisuus luokkakuvassa
Arja Alho
Yksilöpuheen yleisyydessä on hankalaa puhua luokasta. On väitetty, ettei luokkia enää ole. Myös keskiluokasta ja siihen kuulumisesta on tullut eräänlainen luokkien sulatusuuni. Tosin, eihän luokasta puhuminen tarkoita sitä, että ihmisiä pantaisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Sitä vastoin luokkapuhe auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja resursseja, joita ihmisillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti elämässään on. Kuinka se voisi koskaan olla vanhanaikaista? Lue loppuun