Avainsana-arkisto: Suomi

Kuksalla, kuupalla ja ämpärillä

Jani Erola
Mustavalkoisen kuvan vasemmalla puolella naisopettaja seisoo luokan edessä mietteliään näköisenä käsi leukaa vasten, keskemmällä neljä istuvaa lasta katsoo opettajaan päin

Oppitunti Suomen pohjoisimmassa koulussa Inarin Partakossa vuonna 1980. (Museoviraston kuvakokoelmat/Helge Heinonen, CC BY 2.0)

Suomalainen peruskoulu kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin, mutta perhetaustan vaikutus koulutuksessa näkyy meilläkin. Tasa-arvon edistäminen vaatii toimia erityisesti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suhteen.

Lue loppuun

Luokat ja eriarvoisuus

Harri Melin
Mustavalkoisessa kuvassa tyylikkäästi pukeutunut nainen katsoo, kun etualalla oleva sisäkkö soittaa kiekkopuhelimella

Sisäkkö soittamassa puhelimella talon emännän puolesta. Bell Telephone Quarterly, 1930.

Yhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.

Lue loppuun

Velka ja velkasuhde

Arja Alho
Anni Marttinen päällään sininen ulkotakki, selkä tummaa tiiliseinää vasten.

Ekonomisti Anni Marttinen. Kuva: Pekka Elomaa.

Ekonomisti Anni Marttinen avaa kevään talouskeskustelun keskeisiä käsitteitä ja väittämiä. Tämä jokaisen pitää vähintään tietää velasta, työllisyydestä ja talouspolitiikan poliittisuudesta.

Lue loppuun

Aina korkeammalle

Arja Alho
Sami Itani ulkona nousemassa portaita ylöspäin, katse kameraan päin.

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.

Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?

Lue loppuun

Tapahtuma-alaa ei voi ohittaa olankohautuksella

Mikael Suomela

Mustavalkoinen kuva Mikael Suomelasta

Jokaisen kannattaa pitää mielessään 1990-luvun alun laman opit: valtio heittää joitain aloja tai toimijoita bussin alle, kun on kriisi. Niin kuin olemme huomanneet, tapahtuma-alan ahdinkoa eivät poliitikot juuri halunneet mainita tai käsitellä – ennen kuin julkinen paine kävi liian suureksi. Tässä kriisissä tapahtumat vaikuttavat olleen suhteellisen helppo uhrattava.

Lue loppuun

Eriarvoisuus luokkakuvassa

Arja Alho

Arja AlhoYksilöpuheen yleisyydessä on hankalaa puhua luokasta. On väitetty, ettei luokkia enää ole. Myös keskiluokasta ja siihen kuulumisesta on tullut eräänlainen luokkien sulatusuuni. Tosin, eihän luokasta puhuminen tarkoita sitä, että ihmisiä pantaisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Sitä vastoin luokkapuhe auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja resursseja, joita ihmisillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti elämässään on. Kuinka se voisi koskaan olla vanhanaikaista? Lue loppuun

Asevelvollisuuden hinta

Tuomas Louhela
Mustavalkoinen kuva varusmiehistä istumassa lumessa tien vieressä keskellä avaraa maisemaa

Varusmiehiä tauolla marssin aikana vuonna 1953. Kuva: Thomas Backa/Flickr.

Asevelvollisuus tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin. Normaalin palkan maksaminen varusmiehille, palvelusajan lyhentäminen ja varusmiesten määrän vähentäminen voisivat auttaa korjaamaan tilannetta.

Lue loppuun

Miten maailma makaa?

Arja Alho

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?

Lue loppuun

Kansalaispalvelus nopeasti ja hitaasti ajateltuna

Aku Kervinen

Jos yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen selkäranka, sitä vaivaa skolioosi. Sukupuolten epätasa-arvo lain edessä on yhä vaikeampi perustella varsinkin nuorille, sotilaiden liikakoulutus vaikuttaa olevan ongelma jopa armeijalle ja kansainväliset ihmisoikeuselimet esittävät Suomelle toistuvasti moitteita totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista sekä sivarin rangaistuksenomaisesta pituudesta. Ei ole ihme, että Suomen hallitus päätti asettaa parlamentaarisen komitean selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä.

Lue loppuun