Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.
Aihearkisto: Numero 2020-2
Ydinaseet ovat edelleen uhka
Laura Lodenius”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin, niin kuin koko Euroopassa. Uhka siitä, että suurvallat eivät vain verbaalisesti uhkailisi ydinaseilla ja loisi niillä pelotetta, vaan että niitä oikeasti käytettäisiin, oli todellisuutta. ”Läheltä piti” -tilanteitakin oli.
Tarinoiden resonanssi
Chen QiufanKun maailma vaikuttaa menneen sijoiltaan, miten voimme muistaa olevamme osa yhtä ja samaa ihmiskuntaa? Kiinalainen kirjailija Chen Qiufan pohtii esseessään koronaviruksen synnyttämää kaaosta ja maailmankirjallisuuden merkitystä kriisitilanteessa.
Historian ja Adornon opissa
Veli-Matti HuhtaVoiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon oikeistoradikalismin olemusta ja sen menestyksen syitä luotaava teksti on yli puolen vuosisadan ikäinen, mutta tuntuu valitettavan ajankohtaiselta – ja saa pohtimaan suuria kysymyksiä.
Pseudohistorian teoriat leviävät verkossa
Saara PaateroVirheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.
Riimin yhteenliittämät
Janne Juhana RantalaHiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, joista se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Public Enemy -legenda Chuck D:n mukaan monet hiphop-fanit kuitenkin nukkuvat räp-planeetan päällä.
Koulutusleikkaukset ja kansantalous
Tiina KuuppelomäkiTällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
”Näkymättömästä vihollisesta” uuteen poliittiseen ekologiaan
Esko HarniKoronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä ei-inhimillisten asioiden ja olioiden kanssa.
Oikeuden vaaka valmiudessa
Arja AlhoValtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.
Pelon pandemia
Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun