Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.
Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?
Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia pakolaisia tukevan banderollin kanssa Melbournessa lokakuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.
”Älä lue kommenttiosiota”, pomppaa mieleeni automaattisesti, kun luen juttua ei-valkoiselta toimittajalta tai juttua, jossa on edustettuna ei-valkoinen ihminen. Vapaana jylläävien rasististen ja nativististen kommenttien lukeminen muistuttaa asioista, jotka laitan vaakalaudalle, kun olen esillä: turvallisuuteni, yksityisyyteni, ja kuulumisen tunteeni. Asioita, joita koetellaan muutenkin ei-valkoisen naisen arjessa. Ei ole sattumaa, että Me Too -kampanjan loi alun perin musta nainen. Lue loppuun
Habiba Ali tuli Suomeen vuonna 1991 perheenyhdistämisen kautta. Tällä hetkellä hän tekee perhetyötä Kirkon Ulkomaanavussa ja on seitsemän lapsen äiti.
Habiba Alin matka Suomeen oli pitkä ja vaivalloinen. Hänen viisi vanhinta sisarustaan olivat tulleet aikaisemmin Suomeen silloisen Neuvostoliiton kautta. Somalian sisällissodassa lapset menettivät isänsä ja äidin piti valita yhdestätoista lapsesta ne, jotka mahtuivat viimeiseen lentokoneeseen Mogadishusta Moskovaan.
Rodullistettujen naisten poliittinen kabaree puhkoo ennakkoluuloja ja haastaa katsojan taistelemaan patriarkaattia vastaan.
Hot Brown Honeyta on kutsuttu räppikeikaksi, burleskiesitykseksi ja sirkukseksi. Parhaiten sitä voisi kuitenkin kuvailla poliittiseksi kabareeshowksi. Harvoin mikään näin viihdyttävä esitys on saattanut katsojat ulos kylmään ulkoilmaan näin ristiriitaisin tuntein. Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleilla elokuussa esitetty Hot Brown Honey itketti, nauratti ja suututti, muttei todella jättänyt ketään haaleaksi vaan pisti katsojan pään suhisemaan kuin mehiläispesän.
Radikalisoituminen on pitkä prosessi ja vaihtelee jokaisen kohdalla, mutta yleensä radikalisoituneita yhdistää ulkopuolisuuden tunne, näköalattomuus ja syrjinnän kokemukset yhteiskunnassa. Nämä kaikki antavat kasvupohjan radikalisoitumiselle.
Kuva Pekka Elomaa
Pirkko Saisiota raivostuttaa Venäjän sananvapaustilanne ja huolestuttaa ulkoministeri Timo Soinin ylimielinen käytös. 40-vuotistaiteilijajuhlaa viettävästä kirjailijasta on tehty useita väitöskirjoja.
Kirjailija Pirkko Saision ja ohjaaja-puoliso Pirjo Honkasalon kesäperinteeksi on muodostunut purjehdus.
– Ruotsalaiset purjehtivat vastatuulessakin ohi, kun me mennään moottorilla.
Saisio vastaa puhelimeen Tukholman saariston Vaxholmista. Loppukesä merellä on tarkoittanut vapaata myös uutisista ja sosiaalisesta mediasta.
– Pidän lomaa Putinista ja Immosesta. Lue loppuun