Taidemaalari Eetu Iston (1865‒1905) tunnetuimmassa teoksessa Hyökkäys (1899) Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa. Suomen kansallismuseo. Wikimedia Commons.
Jean Sibeliuksen Finlandia on yli 120-vuotisella matkallaan mukautunut moneen käyttöön: sotauhosta rauhanaatteeseen, elokuvatunnelmista urheilutapahtumiin.
Janne Ankkanen taistelussa sortovaltaa vastaan Suomen Kuvalehden numerossa 45/1917
Janne Ankkanen oli anarkistinen omaneduntavoittelija ja ensimmäinen täysverinen suomalainen sarjakuvasankari, joka eli lyhyen, mutta kiihkeän elämän.
P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)
Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.
Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun